Voice of Freedom Повна версія

Lähi-idän suomalaiset pelkäävät: Kohta rytisee

· Main news

Täällä Dohassa se niin sanottu ”kadun mies” iloitsee Yhdysvaltojen vaalituloksesta mutta ei täysin rentoudu niin kauan kuin vaalitappion kärsineet Donald Trump ja Benjamin Netanjahu ovat vallassa.

Jos paljolti Iranin sodan seurausten vuoksi hävinnyt Trump kuitenkin aloittaa Iranin rajut pommitukset, silloin täällä on edessä vakava paikka.

Iltalehdellä oli tänä aamuna tilaisuus haastatella alueen kahta suomalaista asiantuntijaa: Suomen Qatarin-suurlähettilästä Juha Muhosta ja Suomen Lähi-idän instituutin johtajaa Juha Mäkelää, jolla on vahva sotilastausta ja verkostot Washingtonia myöten.

– Vaikka demokraatit voittivat vaalit, niin Trumpilla on varmasti tarve osoittaa, että hän on planeetan vaikutusvaltaisin johtaja ja tehdä sotilasisku, koska Trumpin kabinetti aidosti uskoo, että pommituksilla Iran saadaan neuvottelupöytään, Mäkelä sanoo.

Mäkelä arvioi Yhdysvaltain tavoitteena todennäköisesti olevan samantyyppisen toiminnan kuin kahdella aikaisemmalla kerralla, eli iskuja ns. ilmakomponentilla, kauaskantoisilla ohjuksilla ja täsmäaseilla esimerkiksi Pickaxe-vuoristoon, missä Iranin arvellaan kehittäneen ydinasetta.

– Ilmeisesti Yhdysvallat uskoo siihen, että tällaisella mahdollisimman paljon infrastruktuuria tuhoamalla iranilaiset saadaan neuvottelupöytään, Mäkelä sanoo.

Uusien, ehkä jo myöhemmin tänään tapahtuvien iskujen mahdollisuus on Mäkelän mukaan 30 prosenttia, pitkällä tähtäimellä toki suurempi.

Arabiemiraateissa, missä Iranin mahdolliset kostoiskut ovat todennäköisempiä kuin Qatarissa, ei olla yhtä optimistisia joidenkin asiantuntijoiden pitäessä sodan kolmatta kierrosta 80-prosenttisesti todennäköisenä.

– Itse antaisin vielä tänään neuvotteluratkaisulle sen 70 prosenttia, Mäkelä sanoo, ehkä välttääkseen liiallista pessimismiä.

Rauhantoiveet ovat kohdistuneet juuri tänne Qatariin, joka on ottanut pääroolin Pakistanilta rauhanvälityksessä Iranin ja Yhdysvaltojen välillä, täällä ja Teheranissa.

Suomen suurlähettiläs Juha Mustonen on ollut tiiviisti yhteydessä neuvotteluja käyviin qatarilaisiin ja sanoo haastattelussa, että Qatarin toiminnalla ainakin ostetaan aikaa, jospa kovan retoriikan diplomatia tästä rauhoittuisi.

Käytetäänkö ydinasetta?

Juha Mäkelä muistuttaa, kuinka Iranin toiminnan taustalla on maata johtavan vallankumouskaartin oma etu pysyä vallassa.

– Iranin sotilaallinen komentoketju on nyt viritetty siihen malliin, että vaikka johtamisyhteydet pääkaupunki Teheranista katkeaisivat, niin Iranin lukuisat sotilasalueet pystyvät omatoimisesti aloittamaan kostoiskut koko Persianlahden alueella, Mäkelä sanoo.

– Iranissa on 31 sotilaslääniä, ja nämä sotilasläänit ovat saaneet maaliluettelot, jossa on koko alueen, Persianlahden arabimaiden ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen tukikohdat, mutta myös näiden maiden omaa infrastruktuuria, johon halutaan iskeä.

Paljon pelättyä taktisen ydinaseen käyttöä Mäkelä ei pidä realistisena.

– Itselläni on pitkä sotilastausta, enkä näe, että nyt oltaisiin lähelläkään samaa tilannetta kuin Japanin kohdalla toisessa maailmansodassa. Lähinnä tässä on kyse siitä, että Trumpilla on tarve näyttäytyä jotenkin voittajana ja pyrkiä lopettamaan se Iranin arvioitu ydinaseohjelma. Siihen neuvottelut ovat paras keino.

– En usko, että taktiset ydinaseet toisivat ratkaisua. Jos maailman johtava suurvalta niitä käyttää, niin ollaan uudessa eskalaatiokierteessä. Se antaisi tietysti motivaation myös muille ydinasevaltioille, jos ajatellaan vaikka Venäjää Ukrainassa. Toivottavasti siihen ei päädytä.

Helmikuussa Israelin pääministeri Netanjahu onnistui taivuttamaan Trumpin mukaan Iranin sotaan, ja nyt Netanjahun huhutaan suostuttelevan Trumpia jälleen iskemään Iraniin. Voisiko Israel iskeä Iraniin yksin?

– Israelin voima ei riitä siihen, että se kykenisi hallitsemaan Iranin vastaiskut, jolloin Israel olisi Iranin ohjusten kohteena. On huolestuttavaa, että helmikuussa Yhdysvallat lähti Israelin tiedustelutietojen perusteella samaan kelkkaan mukaan. Nyt meillä on tilanne, missä Netanjahu ja Trump ovat hävinneet vaalit mutta molemmat ovat vielä vallassa. Molemmilla on tarve säilyttää kasvonsa ja tulla ulos jonkinlaisena voittajana.

– Ehkä Trumpin ja Netanjahun arvio on, että kannattaa yrittää vielä kerran, Mäkelä arvioi.

Luottamus kateissa

Trump on kehunut USA:n iskujen Iranille aiheuttamalla tuholla, mutta Mäkelä huomauttaa, että uusi varustelu lähti käyntiin kaikilla osapuolilla yli kolme kuukautta sitten, tulitauon aikana.

– Iran on avoimesti julkaissut kostoiskujen maalilistan, joka pitää sisällään kaikki Persianlahden maat, erityisesti Yhdysvaltojen tukikohdat mutta myös energianjakeluun liittyvät asiat. Se, mikä on erilaista kahteen aikaisempaan kierrokseen verrattuna, jolloin kostoiskut kohdistuivat öljy- ja kaasukuljetuksiin, niin nyt Iran ei aio upota yksin vaan se haluaa tehdä hyvin pitkäaikaista, rakenteellista tuhoa.

– Sen sijaan, että isketään öljytankkereihin, Iranin maalilistalla ovat myös tuotantolaitokset, jolloin pyritään aiheuttamaan pysyvää vahinkoa, jonka korjaaminen kestää useita vuosia. Sen vaikutukset maailmantalouteen olisivat paljon kovempia kuin mitä Hormuzinsalmen tilanne on tähän mennessä aiheuttanut, Mäkelä sanoo huolestuneena.

Persianlahden valtiot ovat lähes täysin riippuvaisia makeasta vedestä, jota jättimäiset vedenpuhdistamot tuottavat. Jo kevään sodan aikana levisi pelko niiden joutumisesta iskujen kohteeksi.

– Jos niihin isketään, niin silloin ollaan sellaisessa kostonkierteessä, ettei mikään ole enää pyhää, vaan koko siviili-infrastruktuuri ja siviiliyhteiskunta tulee maaleiksi. Toivon, ettei siihen mennä, eikä Iran ole sellaisesta etukäteen ilmoittanut. Toki on mahdollista, että eskalaatiokierrokset kovenevat porras portaalta ja pyritään nostamaan panoksia niin, että aiheutetaan toisille vähintään yhtä suurta vahinkoa kuin Iranille on aiheutettu.

Mäkelä muistuttaa myös tälläkin hetkellä Emiraattien rannikolla meneillään olevan miinaan ajaneen aluksen öljykatastrofista, jota vastaan ei sotatoimialueella voi toimia. Iranin Hormuzinsalmeen tulipalokiireellä asentamista miinoista ei myöskään ole olemassa ns. miinakarttoja, joten alueen turvallinen merenkulku tulee olemaan kauan haasteellista.

Saudi-Arabiassa asuva Mäkelä pähkäilee myös Jemenin tilannetta, missä sisällissodan osapuolet tällä hetkellä uskovat vahvasti sotilaalliseen ratkaisuun samalla kun Iranin liittolaiset huthit yrittävät saada Baba l-Mandebin haltuunsa.

– Jos sekä Hormuzinsalmi että Punaisenmeren Bab al-Mandeb ovat suljettuina, niin kauppamerenkulku Eurooppaan joutuu kiertämään Afrikan Hyväntoivonniemen kautta aiheuttaen kahden viikon viiveen. Se vaikuttaa monen valtion talouteen ja hintojen nousuun sekä mm. Egyptille tärkeisiin Suezin kanavamaksuihin.

Siten Iran ja huthit voivat yhdessä koordinoimalla pyrkiä osoittamaan, että Yhdysvaltojen mahdollisen hyökkäyksen hinta on todella kova ja vaikutukset globaaleja, Mäkelä sanoo.

Myös Persianlahden valtiot ovat eurooppalaisten tavoin huomanneet, ettei Trumpin Yhdysvaltoihin voi luottaa. Mäkelän mukaan USA:n rooli alueella tulee riippumaan paljolti siitä, millaiset suhteet se haluaa jatkossa alueen maihin.

– Aikaisemmilla kierroksilla Yhdysvallat ei ilmoittanut iskuista kenellekään etukäteen, ja se herätti täällä ärtymystä, Mäkelä sanoo.

Toiveikkaat katseet kiinnittyvätkin tänne Qatariin, joka tunnetaan globaalina ja alueellisena rauhanvälittäjänä. Suurlähettiläs Mustonen kertoo saaneensa tiedon kolmen pääkohdan rauhansuunnitelmasta.

Siinä keskeisimmät asiat ovat Hormuzinsalmen avaaminen, Iranin ydinohjelman rauhanomaisuuden turvaaminen ja alueellisen turvallisuus- ja talousverkoston luominen.

Mustonen muistuttaa, kuinka Iranilla ymmärrettävistä syistä ei enää ole minkäänlaista luottamusta Yhdysvaltoihin tai kuinka loppupeleissä kuitenkin kysymys on öljystä, josta Yhdysvallat on kiinnostunut – ja niin on globaalissa strategisessa kilpailussa myös Kiina.