Lähtikö Stubbilla mopo käsistä? Professori vastaa: ”Voi aiheuttaa, mitä pelkäsin”
Tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren tiistainen puhelu Putinille oli hätiköity, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun yliopiston tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
Liuhto sanoo, että ideaalitapauksessa Putinin kanssa olisi keskustellut ”salainen agentti” selvittääkseen, millaisessa kuplassa Putin elää sekä millaisiin ratkaisuihin hän voisi olla valmis.
Salaisella agentilla Liuhto tarkoittaa henkilöä, joka nauttii sekä Putinin että länsimaiden luottamusta eikä ole tällä hetkellä minkään valtion johdossa. Turun Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessa hän nosti aiemmin esiin presidentti Sauli Niinistön yhtenä mahdollisena keskustelijana Putinin kanssa.
Liuhdon mukaan keskustelija ei voisi olla minkään valtion nykyinen johtaja, koska vaarana on, että kansalliset edut nousisivat liikaa esiin.
– Ja sitten tulisivat vasta nämä viralliset johtajat, kun kaikki on jo tietyllä tavalla sovittu. Tällä tavoin se mielestäni olisi pitänyt tehdä.
Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan puhelun valmistelussa konsultoitiin Ukrainaa. Stubb ja Støre osallistuivat puheluun maidensa johtajina, eivätkä he toimineet Euroopan edustajina. Ennen tiedotetta uutistoimisto Bloomberg oli uutisoinut puhelusta lähteidensä perusteella.
Liuhdon mukaan Niinistö voisi olla ”salaisen agentin” tehtävään hyvä myös siksi, että hän on ollut paljon tekemisissä Putinin kanssa.
– He ovat molemmat vähän samantyyppisiä, vähän jäyhiä, Liuhto sanoo.
– Mielestäni pitäisi tehdä niin, ettei siitä puhuta julkisuuteen mitään. Siitä puhuttaisiin vasta sitten, kun joku saa kunnian – eikä se välttämättä ole se, joka on tehnyt jalkatyön.
Närää
Kaikki liittolaiset eivät suhtautuneet Putin-puheluun myötämielisesti, vaan se sai rajun teilauksen etenkin Tanskan pääministeriltä Mette Frederikseniltä ja kritiikkiä myös Ruotsin pääministeriltä. Liuhdon mukaan puhelu vaikutti Ukrainan tukijoiden yhtenäisyyteen heikentävästi.
– Siitä ei ole mitään epäselvyyttä. Ennen kaikkea nyt on tärkeää, alkaako joku muu toimimaan vastaavalla tavalla.
Tilanne helposti suututtaa, kun valtionjohtajat kokevat, että heidät on ohitettu tiedonkulussa.
– Tämä voi helposti aiheuttaa sen, mitä jo silloin aikoinaan pelkäsin: Venäjä käyttää tätä propagandatarkoituksessa. Sieltähän on jo tullutkin väitteitä, että Euroopan unioni on epäyhtenäinen ja heikko.
Venäjän propaganda kuuluu puhelun voittajiin. Puhelu on Venäjällä käännetty jo osoitukseksi siitä, että Suomi ja Norja katuvat liittymistään Natoon sekä anelevat Putinia nyt huonon taloustilanteen takia.
Oliko puhelu virhe?
– Mielestäni siinä hätiköitiin. En tosiaan tiedä, mikä oli hätiköinnin syy.
Liuhdon mukaan olennainen kysymys on, miksi puhelun kanssa piti nyt kiirehtiä.
Syy voi liittyä joko Ukrainaan tai Yhdysvaltoihin. Liuhdon näkemyksen mukaan Trumpin leirillä on Venäjään liittyen ennen kaikkea taloudellisia intressejä muun muassa Lukoilin kansainvälisten omistusten kautta.
– Niiden arvo on kaksikymmentä miljardia euroa, niin pelkään, että ne on jotenkin linkitetty tähän kaikkeen, että miksi Witkoff niin myötämielisesti suhtautuu Venäjään.
Ennen kaikkea puhelun järjestämiseen on voinut vaikuttaa Ukrainan kriittinen tilanne. Länsimaissa ei Liuhdon mukaan täysin ymmärretä, kuinka kriittisessä tilanteessa Ukraina nyt todella on.
– Venäjä on vastikään iskenyt siltoihin, ja minua pelottaa, yrittääkö se näännyttää Kiovan Leningradin saarron tapaan. Nämä sillat ovat avainasemassa myös Kiovan ruokahuollon kannalta.
Stubb on ollut ulkopolitiikassa suomalaiseksi presidentiksi poikkeuksellisen näkyvä ja aktiivinen, mutta Liuhto ei usko, että Stubb olisi lähtenyt soittamaan Putinille omatoimisesti. Stubb on kertonut, että Ukrainan pyyntö oli puhelussa ratkaiseva.
– Hänhän on hyvin aktiivinen henkilö, ja joskus maltti ja harkinta voisivat olla parempia. Mietitään kahdesti ja tehdään vasta sitten, Liuhto sanoo.
– Stubbille siinä on varmasti suuri houkutus, koska hän on profiloitunut koko ajan enemmän kansainvälisenä toimijana kuin pelkästään Suomen presidenttinä. Se on mielestäni aika ilmeistä, mutta en usko, että hän olisi lähtenyt siihen täysin omatoimisesti, ellei tällaista pyyntöä olisi tullut Washingtonista ja Kiovasta.
Puhelun sisällöstä julkisuudessa ilmi tulleet tiedot eivät anna siitä kovin ruusuista kuvaa. Talouslehti The Financial Timesin tietojen mukaan Putin piti puhelussa pitkän saarnan keskiaikaisesta slaavilaisesta historiasta. Yhden lähteen mukaan Stubb ja Støre eivät keskeyttäneet Putinia.
Iltalehti kysyi Liuhdolta, mistä tämä kertoo ja kuka puhelussa käyttää valtaa.
– Ei ole ensimmäinen kerta, kun Putin tekee näin. Muistan, että hän on aiemminkin saarnannut näitä juttuja.
– Puhelukaan ole tapana kaikkein paras. Venäläisten kanssa pitäisi loppuviimeksi olla iholla. Auttaa, jos on pitkäaikainen kokemus ja voi sanoa, että lopetetaas nyt tämä höpöttäminen ja keskitytään.
– Nythän Putin pelasi todennäköisesti vain aikaa. Hän vain osoitti, ettei hän halua kuunnella mitään.
Liuhdon mukaan puhelu vaikutti ensinnäkin EU:n yhtenäisyyden heikkenemiseen, mitä oli myös pelätty. Lisäksi Venäjä kokee hänen mukaansa, että puhelu oli heikkouden osoitus. Sillä on myös kolmas kielteinen vaikutus.
– Pelkään, että se vähän tuhosi mahdollisuuden lähettää enää salaista agenttia, jota Putin ehkä kuuntelisi, Liuhto sanoo.