Bensamittareilla kirpaisee, Lähi-idässä kytee ja maailmalla pelotellaan öljyn hinnan tuplaantumisella.
Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen toppuuttelee kauhukuvia.
Öljykauppias Vitolin toimitusjohtaja Russell Hardy on varoittanut energiakriisin olevan muuttumassa merikuljetuskriisiksi ja väläyttänyt jopa 200 dollarin tynnyrihintaa.
Kemppaisen mukaan näin tyyriille hinnoille ei löydy tukea markkinoilta.
– Ihan aluksi kannattaa laittaa jäitä hattuun. Kaikenlaisia kauhutarinoita voi kuka tahansa milloin vain lausua, mutta 200 dollarin tynnyrihinta ei ole millään tavalla todennäköinen skenaario lähitulevaisuudessa, Kemppainen sanoo.
– Öljyn hinta voi heilahdella 50 ja 200 dollarin välillä, mutta ääripäät eivät ole lyhyellä tähtäimellä realistisia.
Futuurit ennakoivat laskua
Kemppaisen mukaan markkinoiden todelliset odotukset näkyvät futuurimarkkinoilla.
Jos sijoittajat uskoisivat jyrkkään hintojen nousuun, se heijastuisi tulevaisuuden hintoihin.
– Raakaöljyn futuurimarkkinat ennakoivat, että hinta päinvastoin laskee lähikuukausien aikana. Kun puhutaan sadan dollarin tynnyrihinnasta, kyse on lähimmän kuukauden toimituksista. Ensi vuoden toimituksiin ennakoidaan maltillista laskua, Kemppainen huomauttaa.
– Jos öljymarkkinoilla vakaasti uskottaisiin 200 dollarin hintaan, se näkyisi futuureissa. Nyt sieltä ei sellaista signaalia tule.
Kemppainen muistuttaa myös, että noin sadan dollarin tynnyrihinta on nykytaloudessa hallittavissa, sillä öljyn merkitys koko taloudelle on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana.
– Inflaatio on toki koholla, mutta ei järisyttävän korkealla.
Suomelle hopeareunus
Polttoaineiden kallistuminen näkyy tällä hetkellä selvästi suomalaisten huoltoasemien mittareilla, erityisesti dieselin hinnassa.
Hintapaineen taustalla vaikuttaa paitsi kohonnut raakaöljyn hinta myös maailmanlaajuinen öljynjalostuskapasiteetin vaje.
Lähi-idän jalostamokapasiteetin haasteiden ohella markkinoita kiristää se, ettei Venäjältä enää virtaa dieseliä maailmalle aiempien vuosien tapaan. Ukraina on tehnyt tänä vuonna laajoja iskuja venäläisiin öljyjalostamoihin.
– Kun jalostamot käyvät vajaakäytöllä ja tarjonta on niukkaa, jalostuskustannukset heijastuvat suoraan kuluttajahintoihin, Kemppainen sanoo.
Korkeiden pumppuhintojen keskellä tilanteessa on Kemppaisen mukaan suomalaisittain kuitenkin merkittävä hopeareunus, joka liittyy energiayhtiö Nesteeseen.
– Neste ostaa raakaöljyä ja jalostaa siitä polttoaineita kotimaan lisäksi vientiin. Jalostusmarginaalien voimakas leveneminen tarkoittaa, että yhtiö saa jokaisesta jalostamastaan tynnyristä huomattavasti aiempaa paremman katteen, Kemppainen tarkentaa.
Vahvat marginaalit ovat siivittäneet Nesteen osakekurssin alkuvuoden aikana peräti 62 prosentin nousuun.
Koska Suomen valtio omistaa yhtiöstä 44 prosenttia, valtion osakeomistuksen arvo on kasvanut useilla miljardeilla euroilla. Tämä koituu lopulta kaikkien veronmaksajien hyväksi.
Trumpilla aika loppumassa
Maailmanpoliittinen epävarmuus heijastuu suoraan öljymarkkinoihin, mutta Kemppainen näkee tilanteessa myös diplomaattisia mahdollisuuksia.
Sekä Yhdysvalloilla että Iranilla on vahva intressi estää sotatilan laajeneminen ja turvata merireitit.
– Tämän vuoksi pidän mahdollisena, että osapuolet pääsevät lopulta jonkinlaiseen molempia tyydyttävään sopuun Persianlahden jännitteiden liennyttämiseksi.
Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla olisi vahva poliittinen intressi saada tilanne rauhoittumaan, jotta polttoaineiden pumppuhinnat saataisiin laskuun kotimaassa. Tilanne alueella ei kuitenkaan ole normalisoitunut.
Yhdysvaltain välivaaleihin on aikaa enää kuukausi. Kemppaisen mukaan Trumpin mahdollisuudet saavuttaa nopea sopu Lähi-idässä alkavat käydä vähiin.
– Kannatuksen heikentyessä markkinoilla ennakoidaankin vahvasti, että vähintään toinen Yhdysvaltain kongressin kamareista päätyy vaaleissa demokraattien käsiin.
Öljymarkkinoilla vaikuttaa tällä hetkellä joukko sekä hintaa painavia että sitä tukevia tekijöitä.
– Myönteisessä skenaariossa Hormuzinsalmen öljykuljetukset pääsisivät normalisoitumaan. Vaikka raakaöljyä virtaa salmen läpi lähes tavanomaisia määriä, tilanne on kaukana normaalista ja vaatii jatkuvia erikoisjärjestelyjä.
– Tarjontapuolta ovat kuitenkin helpottaneet Venezuelan tuotannon kasvu sekä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lisääntynyt tuotanto alkušokin jälkeen.
Kysyntäpuolella puolestaan Kiina pitää öljyn hintaa koholla, Kemppainen lisää.
Alkukesästä Kiina mukautti hankintojaan ja purki mahdollisesti omia varmuusvarastojaan, mutta tuoreimmat tilastot osoittavat maan palanneen syksyllä aktiiviseksi ostajaksi maailmanmarkkinoille.
