Lotta Haralalle korvauksia? Nyt puhuu asiantuntija: ”Näyttäisi aika selvältä”

Aitajuoksija Lotta Harala voi olla oikeutettu vahingonkorvauksiin. Näin sanoo vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros.

Apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaa antoi Suomen urheilun eettiselle keskukselle (Suek) huomautuksen. Pihamaan mukaan Suekin ei olisi pitänyt julkaista tietoa Haralan jo päättyneestä toimintakiellosta ja aituriin liittyneestä keskeneräisestä tutkinnasta vuonna 2021.

Pihamaa katsoi, että Suek rikkoi muun muassa Euroopan unionin tietosuoja-asetusta.

– Näyttäisi aika selvältä, että Suek on vahingonkorvausvastuussa Haralaa kohtaan, kun se on rikkonut EU:n tietosuoja-asetusta, Norros sanoo ja jatkaa:

– Nyt tässä on oikeastaan kyse vain siitä, pystyykö Harala osoittamaan, että tietojen julkaisemisesta on aiheutunut hänelle vahinkoa.

Norroksen mukaan relevanttia on, että apulaistietosuojavaltuutettu katsoi Suekin rikkoneen EU:n tietosuoja-asetusta rekisterinpitäjän roolissa.

– Tietosuoja-asetuksessa on ankara vahingonkorvaussäännös. Yksi kohta sanoo, että jos henkilölle aiheutuu asetuksen rikkomisesta aineellista tai aineetonta vahinkoa, hänellä on oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvaus aiheutuneesta vahingosta.

Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste nosti aiheen ensimmäisenä esille blogissaan. Hänen mukaansa Harala menetti sponsorisopimuksia heti sen jälkeen, kun Suek julkaisi tiedotteensa.

Norroksen mukaan juuri tällainen materiaali voisi olla käypää todistusaineistoa, jos Harala päättäisi hakea vahingonkorvauksia.

– Jos oli sponsorisopimuksia, niitä on päätetty ennenaikaisesti ja sanottu sopimuksen purkuhetkellä, että joudumme päättämään yhteistyön dopingrikkomuksesi takia... Silloin on melko selvä syy-seuraussuhde.

– Jos Harala pystyy osoittamaan, että näiden tietojen paljastamisen vuoksi hänen tulonsa on vähentynyt, se on korvauskelpoista vahinkoa.

Myös korvaukset kärsimyksestä ovat mahdollisia. Ne ovat Norroksen mukaan Suomessa tosin melko vähäisiä.

Harala ei halunnut kommentoida mahdollista vahingonkorvausten hakemista Iltalehdelle. Hän julkaisi myöhemmin Instagramin tarinoissaan lyhyen viestin.

– Tulen puhumaan tästä kaikesta vielä, mutta tänään ei ole se päivä, Harala kirjoitti tiistaina.

”Ei Haralan ongelma”

Suek tiedotti maanantaina päivittävänsä dopingrikkomusten uutisointia koskevia käytäntöjään.

Suek oli pyytänyt tietosuojavaltuutetun toimistolta asiasta ohjeistusta Suomen antidopingsäännöstöä laadittaessa vuonna 2019. Ennakkopäätöstä ei ollut mahdollista saada.

– On valitettavaa, ettei Suomessa ole mahdollista saada tällaisissa asioissa ennakkopäätöstä. Siksi on erittäin hyvä, että saimme nyt tämän. Perehdymme seuraavaksi päätökseen ja selvitämme, miten sen linjaukset voidaan yhteensovittaa Wadan [Maailman antidopingtoimisto] vaatimusten ja asiaa koskevan lainsäädännön kanssa, Suekin lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom sanoi tiedotteessa.

Suek oli siis katsonut toimineensa antidopingohjeiden mukaan. Maailman antidopingsäännöstön mukaan kaikki voimassa olevat antidopingrikkomuksesta määrätyt urheilun toimintakiellot pitää julkaista, elleivät ne koske alaikäisiä, suojeltuja henkilöitä tai harrasteurheilijoita.

Joku voi siis pohtia, onko Suekin saama huomautus ankara. Norros sanoo, ettei lain silmissä näin ole.

– Tietosuoja-asetukseen on kirjattu ankara vastuuperuste. Tavallaan voisi sanoa, ettei ole Haralan ongelma, että asia oli oikeudellisesti epäselvä, kun tietosuoja-asetus ja kansainväliset antidopingsäännöt olivat ristiriidassa keskenään.

– Tietosuoja-asetus menee kansallisen oikeuden tai sopimuksen yli. Silloin on oikeutettu vahingonkorvaukseen, vaikka on inhimillisesti ymmärrettävää, että Suekille tuli jälkikäteen arvioituna virhearvio.

Suhteettoman ankaraa

Haralan elokuussa 2020 antamassa näytteessä oli kiellettyä ainetta, jonka todettiin olleen todennäköisesti peräisin epäpuhtaasta lisäravinnevalmisteesta. Aituri kärsi kolmen ja puolen kuukauden vapaaehtoisen toimintakiellon. Suek julkaisi tiedon toimintakiellosta mediatiedotteella ja verkkosivuillaan, kun panna oli päättynyt.

Suek tutki myös alkuvuonna 2021, oliko Harala rikkonut toimintakieltoa osallistumalla urheiluharjoituksiin. Suek julkaisi tiedon keskeneräisestä tutkinnasta verkkosivuillaan maaliskuussa 2021.

Tietosuojavaltuutetun toimisto käynnisti Suekin toiminnasta selvityksen Haralan ja toisen ulkopuolisen henkilön yhteydenoton perusteella.

Apulaistietosuojavaltuutettu Pihamaa katsoi, että Suekilla oli lähtökohtaisesti oikeus julkaista toimintakielto. Haralan tapauksessa Suek toimi Pihamaan mielestä väärin.

– Tässä yksittäistapauksessa toimintakiellon julkaisu on kuitenkin ollut suhteettoman ankara toimi suhteessa tietojen julkaisun tavoiteltuun päämäärään ja ottaen huomioon urheilijan yksityisyyden suojan, Pihamaa kommentoi tiedotteessa.

Pihamaan mukaan Suekilla ei ollut tietosuoja-asetuksen mukaista ja hyväksyttävää perustetta julkaista keskeneräiseen tutkintaan liittyviä henkilötietoja. Myöskään antidopingsäännöstön julkaisuvelvoite ei koske keskeneräisiä tutkintoja.

Kun urheilijoiden dopingrikkomusten seuraamuksien julkaisemisesta päätetään, huomioon on otettava urheilijoiden yksityisyyden suoja ja suhteellisuusperiaate. Kurinpitolautakunnan mukaan Haralan näytteestä löydetty kielletty aine ei vaikuttanut suorituskykyyn.

Euroopan unionin tuomioistuin katsoi heinäkuussa 2026 antamassaan ratkaisussa, ettei urheilijan nimen julkaiseminen toimintakieltolistalla seuraamuksen soveltamisajan jälkeen ole oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen, kun otetaan huomioon julkaisemisen vaikutukset urheilijan perusoikeuksiin.

– Tuomioistuimen ratkaisulla oli suora vaikutus annettuun päätökseen, Pihamaa kertoo.