Voice of Freedom Повна версія

Maahanmuuton ”rajalakia” suunnitellaan nyt koko Eurooppaan – Andersson ja Niinistö tyrmäävät

· Main news

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin esittelemä eurooppalainen hätätilakehys välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi jakaa suomalaisten europarlamentaarikkojen mielipiteitä.

– EU:n ei tule ottaa käyttöön Suomen rajalain kaltaista lainsäädäntöä, linjaa vasemmistoryhmän meppi Li Andersson.

Von der Leyen mainitsi hätätilakehyksestä ensimmäistä kertaa puheessaan EU-parlamentissa Strasbourgissa syyskuussa. Torstaina ja perjantaina järjestettävän EU-johtajien huippukokouksen, Eurooppa-neuvoston, alla von der Leyen lähetti jäsenmaiden johtajille kirjeen, jossa hän avasi asiaa tarkemmin.

Iltalehden näkemän kirjeen mukaan kehys täydentää kriiseissä sovellettavia nykyisiä sääntöjämme.

– Se tarjoaa jäsenvaltioille lisäjoustavuutta rajaturvallisuudessa sekä tavanomaisissa turvapaikka- ja palautusmenettelyissä tilanteissa, joissa tarvitaan välittömiä toimia eivätkä olemassa olevat säännöt mahdollista kiireellisen tilanteen hallintaa, von der Leyen kirjoittaa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan komission ajatus uudesta hätätilakehyksestä on ”sinänsä tervetullut” mutta ei saa rajoittaa kansallista liikkumavaraa. Suomen on oltava myös mukana lain valmistelussa, Orpo linjasi. Komissio ei ole vielä antanut asiasta lakiesitystä.

Suomessa käytössä oleva rajalaki mahdollistaa turvapaikanhaun rajoittamisen väliaikaisesti välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa.

Ei realistista

EPP-ryhmän kokoomusmeppi Aura Salla muistuttaa, että rajalakiasia koskee vain osaa jäsenmaista eikä ole kaikille maille prioriteetti.

– EU:ssa keskustelu on toki hyvin moninaisempi syystä, että kaikilla ei ole samanlainen maantieteellinen sijainti. Ja toki ne strategiat ja uhkakuvat myös puolustuksen osalta on hieman erilaisia eri jäsenmaissa.

Renew-ryhmän keskustameppi Katri Kulmuni kyseenalaistaa hätätilakehyksen realistisuuden EU-tasolla.

– Ottaen huomioon, että maahanmuuttoon liittyvistä asioista neuvotellaan erittäin pitkään. Ne ovat monivuotisia ja vaikeita prosesseja, Kulmuni sanoo.

Kulmuni toivoo Suomen käyvän enemmän keskusteluja Välimeren maiden kanssa, jotka kuuluvat myös EU:n rajavaltioihin. Kulmunin mielestä Suomenkin hallituksesta on viestitty etelärajan valtioille, etteivät ne ole hoitaneet asioita kunnolla.

– Kun puhutaan eurooppalaisesta lainsäädännöstä, heidän täytyy lopulta olla yhtä mieltä.

”Hyvin kyseenalaista

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoo, ettei edelleenkään tiedetä, onko Suomen rajalaki EU-lain tai kansainvälisen lain vastainen.

– Sitä ei ole käytetty, koska meillä on raja kiinni ja ei ole EU-tuomioistuimen ennakkopäätöstä.

Niinistön mukaan samankaltaisen lainsäädännön tekeminen olisi EU-tasolla nyt ”hyvin kyseenalaista”, koska oikeuspohjaa ei ole varmistettu.

Rajalain kaltaisen ratkaisun sijaan pitäisi Niinistön mukaan hyödyntää olemassa olevia tapoja hybridioperaatioiden ja rajasulkujen tekemiseksi, kehittää lainsäädäntöä ihmisiä rajalle operoivien maiden saattamiseksi vastuuseen sekä vähentää pakolaisuuden tarvetta lähtömaissa.

– Nämä ovat ne tavat, joilla tätä puretaan. Ei sillä, että alamme purkaa kansainvälistä ihmisoikeuskäytäntöä turvapaikkahaun oikeudesta ja yksilöllisestä käsittelystä, Niinistö sanoo.

Samoilla linjoilla rajalain ristiriitaisuudesta on vasemmistoryhmän Li Andersson, joka sanoo, että jännitteinen suhde EU-oikeuteen tulee esille myös rajalain lakiesityksestä.

– Valitettavaa, jos nyt laita- ja äärioikeistolaisten puolueiden luoman painostuksen seurauksena koko EU-komissiokin lähtee etsimään sellaisia ratkaisuja, jotka ovat ristiriidassa niiden arvojen kanssa, joita EU:n pitäisi puolustaa.

Andersson myös muistuttaa, että EU:ssa jo hyväksyttyyn muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen kuuluu kriisiasetus laajamittaisen maahantulon varalle, jos se uhkaa aiheuttaa vakavia seurauksia EU:n turvapaikkajärjestelmälle.