Mari Rantasen kommentit voivat kääntyä Suomea vastaan – Professori varoittaa
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo, että Suomen kannalla Ceutan rajakriisiin on merkitystä eurooppalaisen rajapolitiikan muotoutumisessa.
– Eurooppalaiseen julkisuuteen jää näkymään se, miten Suomi myötäili vaatimusta siitä, että Espanja potkittaisiin ulos Schengenistä.
Professorin mukaan sisäministeri Mari Rantasen (ps) lausunnot näyttävät Suomen viralliselta linjalta kansainvälisessä mediassa. Rantanen kommentoi X:ssä tukevansa Italian pääministeri Giorgia Melonin esitystä siitä, että Espanja suljettaisiin väliaikaisesti Schengen-alueen ulkopuolelle Ceutan tilanteen vuoksi.
Useat tutkijat ovat kritisoineet sitä, että hallituspuolueiden ministerit ovat antaneet tukensa Italialle. Teivainen kertoo, että Suomen linja Ceuta-asiassa voi aiheuttaa Suomelle mainehaittaa.
– Jos Suomi reagoi toisen EU-ulkorajamaan hätätilanteeseen ajamalla tämän eristämistä Schengen-yhteistyöstä, se voi heikentää Suomen saamaa tukea vastaavanlaisessa omassa rajakriisissä.
– Siitä voi tietysti olla montaa mieltä, onko se hyvä vai huono asia, että Suomesta luodaan kuvaa maana, jonka poliitikot suhtautuvat nihkeästi tietynlaiseen siirtolaisuuteen. Se voi olla joillekin poliittinen tavoite.
Ristiriita pitkäaikaisen linjan kanssa
Teivainen kertoo, että vaatimus sulkea Espanja ulos Schengenistä on Suomen pitkän historiallisen linjan kanssa ristiriidassa. Hänen mukaansa Suomen itsenäisyyden aikana keskeinen kysymys on ollut, saadaanko muista maista apua, jos Venäjän kanssa on uhkaava tilanne.
Myös hallitus on korostanut Venäjän aiheuttamaa turvallisuusuhkaa ja vienyt muun muassa rajaturvallisuuslain läpi tilanteen vuoksi. Liittolaisille on korostettu, että Suomi tarvitsee tukea rajan suojeluun, sillä Suomi on sekä EU:n että Naton ulkorajamaa.
– On kiinnostavaa, miten monelle itseään isänmaallisena pitävälle taholle tämä Suomen historiassa aina keskeinen kysymys, tuleeko joku auttamaan meitä, tuntuu nyt vähäpätöiseltä.
Ceutan tilannetta ei voi Teivaisen mukaan suoraan verrata Suomen itärajan kriiseihin, sillä Marokko ei käy hyökkäyssotaa Euroopassa, toisin kuin Venäjä.
Venäjän ja Marokon toiminnassa on kuitenkin ollut samankaltaisia elementtejä.
– Viime aikoina on puhuttu siirtolaisten käytöstä hybridioperaatioissa. Venäjä on avoimen vihamielinen valtio, jota epäillään Marokon tapaan siitä, että valtio olisi työntämässä ihmisiä rajalle tavoitellakseen jotakin.
Professorin mukaan hallituksen suhtautuminen Euroopan ulkorajojen uhkiin näyttää valikoivalta.
– Tässä paistaa läpi ajattelu, että eurooppalainen solidaarisuus ulkoisen uhan kohdalla on erittäin tärkeää, jos uhka kohdistuu meihin. Jos uhka taas kohdistuu toiseen valtioon, jossa sattuu olemaan ideologisesti epämieluisa hallitus, niin solidaarisuus muuttuu haluksi tehdä kiusaa ja sulkea liittolainen ulkopuolelle.
– Se kuulostaa ideologisesti ladatulta toimintamallilta, jossa Suomen pitkäaikainen etu vaikuttaa jääneen toissijaiseksi.
Vaalipoliittinen näkökulma
Rantasen lausuntoja ei Teivaisen mukaan kannata ylitulkita, sillä niiden vaikutus on kokonaiskuvassa pieni.
Professori näkee Rantasen ulostulossa vaalipoliittisen kulman riippumatta siitä, oliko sisäministerillä vaalit mielessään Ceutan tilannetta kommentoidessaan.
Teivaisen mukaan Ceutan tilanne voi vahvistaa maahanmuuttokriittisten poliitikkojen kannatusta. Rantanen saattaa hyötyä tilanteesta vaaleissa, sillä sisäministerin kommentit ovat linjassa hänen aatteellisen taustansa kanssa.
– Aatetovereilleen Rantanen osoitti tiukkaa ja järkevää linjaa suhteessa Espanjan vasemmistohallitukseen, jonka he katsovat lepsuilevan raja- ja maahanmuuttopolitiikassa, professori arvioi.