Pääuutiset

Megaputki halkoo Suomea – Huoli leviää: ”Toivottavasti kaatuu koko hanke”

Megaputki halkoo Suomea – Huoli leviää: ”Toivottavasti kaatuu koko hanke”

Monet maanomistajat ovat edelleen huolissaan ja tuskastuneita Suomeen suunnitellun jättimäisen etelärannikolta Lappiin asti ulottuvan vetyputken reitistä.

– Jostain syystä se menee todella läheltä minun tilakeskusta. Pelkään, että koko tilan toiminta vaarantuu, porilainen maanviljelijä Jarkko Juhola kertoo Iltalehdelle.

Hän kertoo jättäneensä valituksen ja muutosehdotuksen putkea suunnittelevalle kaasuverkkoyhtiö Gasgridille sen jälkeen kun ensimmäinen kansallisen vedyn siirtoverkon linjaus julkistettiin viime vuonna. Tuoreessa putkilinjassa reittiä olikin hieman vaihdettu, mutta eri suuntaan kuin Juhola esitti.

– Sitä käännettiin vielä lähemmäs taloja. Lähinnä se oli semmoinen keskisormen osoitus, että mitäs menit valittamaan, Juhola sanoo katkerana.

Hän kertoo putkilinjauksen kulkevan nyt noin sadan metrin päässä Porin Kellahdella sijaitsevan ison maatilan rakennuksista. Niihin lukeutuvat esimerkiksi konehalli, viljankuivaamo, autotalleja ja kaksi omakotitaloa.

Huolissaan on myös Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla viljelytilaa pitävä Hannu Rekinen, joka kertoo peltojen poikki kulkevan vetyputken katkaisevan keskeltä niiden salaojitukset. Järjestelmä menee hänen mukaansa uusiksi, ja ne joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen.

Rekinen on huolissaan myös peltojen viljeltävyydestä ja maan arvosta putkiverkon rakentamisen jälkeen.

– Salaojien korjaus ja jopa kokonaan uusiminen tulee kyllä kalliiksi, Rekinen sanoo.

– Monilla muillakin menee viljelykset pilalle tuon takia. Täälläpäin kaikki muutkin putken reitin varrelle osuneet ovat antaneet palautetta siitä, hän jatkaa ja kertoo tyytymättömyyden Gasgridin suunnitelmiin olevan varsin suurta.

3000 palautetta

Vetyputkea parhaillaan linjaava valtion omistama Gasgrid julkisti elokuussa uuden reittisuunnitelman ja kertoi nyt lokakuun lopussa ottaneensa uusissa suunnitelmissa runsaasti maanomistajien toiveita huomioon.

– Maanomistajien ja kuntien palaute kuuluu vahvasti vetyverkon reittisuunnittelussa. Reittiviivaa on palautteen perusteella siirretty esimerkiksi pois pihapiiristä, rakentamiselle hankalalta maaperältä ja paikallisten elinkeinojen lähistöltä. Palautteen perusteella on myös otettu uusia reittivaihtoehtoja tarkasteluun, yhtiö kertoi verkkosivuillaan.

Gasgridin mukaan reittiin tehtiin nyt muutoksia noin 200 kappaletta. Lisäksi reitti kulkee uusilla alueilla yhteensä noin 260 kilometrin verran. Samalla yhtiö myönsi, että palautteita putken uudesta reitistä tuli kuitenkin lähes 3 000 kappaletta.

– Jokainen palaute käydään läpi, mutta kaikkia toiveita ei ole mahdollista noudattaa. Reitin on täytettävä samanaikaisesti monenlaisia ehdottomia määräyksiä, ja on vältettävä herkkiä luonto- ja kulttuuriympäristökohteita, sovittava yhteen muun maankäytön, infrastruktuurin ja kunnan suunnitelmien kanssa, Gasgrid ilmoitti.

Vetyputkiverkoston on aiemmin kerrottu olevan noin 1 500 kilometrin mittainen. Nyt Gasgrid kertoo ympäristövaikutusten arvioinnissa eli YVA-menettelyissä tarkasteltavien reittien kokonaispituuden olevan peräti noin 1 750 kilometriä. Putkilinja kulkee tällä hetkellä 70 kunnan ja ainakin noin 7 000 maanomistajan maiden kautta. Lisäksi sen suunnittelualue koskettaa jopa 14 000 maanomistajaa.

Länsirannikkoa pitkin

Gasgridin piirustusten mukaan noin metrin halkaisijaltaan oleva vetyputki lähtee Meri-Lapista Tornion pohjoispuolelta Tornionjokivarresta ja kulkee länsirannikkoa pitkin aina Salon eteläpuolelle Varsinais-Suomeen, jossa se haarautuu kahdeksi linjaksi. Näistä toinen menee Hangon Lappohjaan ja toinen Inkoon Svartbäckiin.

Putkessa on tarkoitus olla myös matkan varrella useita isoja haaroja. Lisäksi siihen on suunniteltu pitkä poikittaislinja Naantalista Forssan ja Hyvinkään kautta Porvoon Kilpilahteen, jossa sijaitsee Suomen suurin öljynjalostamo. Gasgrid on kertonut, että putki rakennetaan sinne, missä on vedyn käyttäjiä ja tuotantoa.

Putkelle on jo valmiiksi piirretty myös kaksi lisähaaraa, jotka eivät ole mukana ensimmäisen vaiheen suunnittelussa. Myöhemmissä vaiheissa haaroja on mahdollista tulla enemmänkin, jos vedyn tuotantoa syntyy esimerkiksi Itä- tai Keski-Suomeen.

Jarkko Juhola kertoo putken linjauksen kulkevan Satakunnassa pääasiassa valtatien laitaa myötäillen.

– Tässä meidän kohdalla se kuitenkin tekee mutkan Peittoon tuulivoimapuiston kautta. Jos meillä ei olisi sitä tuulivoimapuistoa, niin ei varmaan olisi tätä linjaustakaan, hän sanoo.

Iso vaatimus

Hannu Rekinen ja muut vetyputkesta huolestuneet Pohjois-Pohjanmaan viljelijät ovat nyt saaneet tuekseen myös isomman tekijän, sillä peruna-alan yhteistyöryhmä PAYR ilmoitti lokakuun alussa virallisessa lausunnossa, että koko Limingan ja Tyrnävän kuntien alue pitää kiertää putkea linjatessa. Syy on EU:n alueella harvinaisessa siemenperunan korkeatuotantoalueessa, joka käytännössä kattaa lähes kokonaan kahden kunnan alueen.

– Tyrnävän ja Limingan High Grade -alue on Suomessa ja Euroopan unionissa poikkeuksellinen siemenperunan tuotantoalue, jonka erityisasema perustuu korkeaan kasvinterveydelliseen tasoon. Alueen merkitys ei rajoitu yksittäisiin peltolohkoihin tai maanomistajiin, vaan kyseessä on yhtenäinen, pitkäjänteisesti suojattu tuotanto- ja kasvinterveysalue. Tästä syystä High Grade -aluetta tulee reittisuunnittelussa käsitellä kokonaisuutena, jota linjauksen tulee kiertää, lausunnossa todetaan.

PAYR:n mukaan alueen erityisaseman säilyttämisen kannalta keskeistä on estää kasvintuhoojien pääsy alueelle. Lausunnossa kerrotaan alueella toteutetusta selvityksestä, jossa todettiin maa-aineksen ja alueiden välillä liikkuvan kaluston merkitys kasvintuhoojien mahdollisina leviämisreitteinä.

– Osa siemenperunatuotannolle merkittävistä kasvintuhoojista voi säilyä maaperässä erittäin pitkään. Tämän vuoksi High Grade -alueella tapahtuvan riskienhallinnan lähtökohtana tulee olla mahdollisten leviämisreittien ennaltaehkäisy.

Peruna-alan toimijoiden mukaan vetyputken linjaus voisi ohittaa rannikon kautta siemenperunan viljelyalueen. He vaativat myös Gasgridia hankkimaan kasvinterveyden asiantuntijaviranomaisten lausunnot ennen linjauksen ratkaisemista.

– High Grade -alueen sijaintia tai sen vuosikymmenten aikana muodostunutta kasvinterveydellistä erityisasemaa ei voida siirtää.

”Lentävätkö kipinät”

Rekinen on itse huolissaan peltojen kosteusolosuhteiden muuttumisesta ja tämän myötä satotason heikentymisestä. Hän ihmettelee myös, miten vain noin metrin syvyyteen asennetun putken kohta kestää tulevaisuudessa raskaiden työkoneiden painoa.

– Märkänä syksynä jos kone uppoaa sinne, niin lentävätkö kipinät sitten jos putki hajoaa, hän sanoo ja muistuttaa, että isojen koneiden jääminen jumiin tulee myös kalliiksi.

Rekinen ihmettelee myös, miksei reittiä vedetä enemmän salaojittamattomien ja myös pusikoituneiden peltojen läpi.

Jarkko Juhola kertoo puolestaan, ettei hänen lähipiirissä vetyputki kulje heidän tilaa lukuun ottamatta yhdenkään asutuksen läpi. Hän pitää selvänä, että putken kohta tulee olemaan rakentamisen jälkeen pitkään pilalla.

– Nyt kun tässä juuri vedetään sähkön maakaapelointia, niin sekin on aikamoinen mylläkkä. Miten sitten noin ison putken vetäminen.

Juhola kertoo nyt tehneensä uuden valituksen vetyputken linjauksesta. Hän ei tosin usko sen auttavan.

– Tietysti semmoinen putki varmasti tulee. Ja vaikka puhuvat suojaetäisyyksistä 10-20 metriä, niin olen ihan varma, että kun sitten joskus menee hakemaan rakennuslupaa vaikka uutta konehallia varten, niin sitä ei saa koska putki on niin lähellä.

”Eivät edes itse tiedä”

Hannu Rekinen kertoo osallistuneensa monen muun alueen maanomistajan kanssa juuri viime viikolla etäyhteyden kautta pidettyyn Gasgridin infotilaisuuteen. Täällä oli esitetty paljon kysymyksiä putken linjauksista, mutta vastauksia ei saatu.

– Ei siinä otettu kantaa reittivaihtoehtoihin. Sitä YVA:ta nyt tekevät vain, hän kertoo.

– Kovin epävarmalta vaikuttaa koko hanke. Paljon poltetaan rahaa, mutta eivät edes itse tiedä, että tuleeko koko putkea. Näin myönsivät Teamsissa. Sanottiin, että pitää olla asiakkaita, jotta putki tehdään, Rekinen jatkaa.

Hänelle ainoa hyvä uutinen on, että putkilinja muutettiin kiertämään rakentamaton mutta asuinrakentamiseen kaavoitettu tontti, johon hän on suunnitellut pystyttävänsä talon eläkepäiviksi.

Ei muutoksia

Jarkko Juhola kertoo osallistuneensa paikan päällä yhteen aikanaan alueella pidettyyn maanomistajien kuulemistilaisuuteen. Hän kuvaa Gasgridin edustajien asennetta tilaisuudessa ylimieliseksi.

Juhola kertoo menneensä tilaisuuden lopussa henkilökohtaisesti keskustelemaan linjauksen siirtämisestä ja esittäneensä vaihtoehtoisen linjauksen.

– Minun ongelmaa ei otettu kuuleviin korviinkaan. Sanottiin, että ei me lähdetä tuommoisia muutoksia tekemään. Jäi vaikutelma, että piirretty mikä piirretty.

Gasgrid on luvannut maksaa korvauksia putken lopullisen linjauksen kohdalle osuvien maiden omistajille. Yhtiö lunastaa putken alueelle käyttöoikeuden, vaikka maan omistus ei muutu. Maanomistajille aiotaan maksaa lainmukaiset korvaukset. Tämä on maan markkina-arvo neljänneksellä korotettuna, minkä lisäksi Gasgrid ilmoittaa korvaavansa haittoja ja menetyksiä.

Juhola pitää korvauksia monien muiden tapaan mitättöminä verrattuna menetykseen.

– Mitään en tule vapaaehtoisesti hyväksymään. Toivottavasti se kaatuu koko hanke, hän toteaa.

Juhola ihmettelee myös, miksi ei ole saanut mitään vastausta Gasgridiltä uudesta linjauksesta kesän lopussa jättämäänsä valitukseen.

2030-luvun alussa

Gasgridin mukaan kansallisen vetyputkiverkoston rakentamisen on määrä alkaa lähivuosina, ja ensimmäisten osuuksien on tarkoitus olla käytössä 2030-luvun alussa.

Gasgridin suunnitelmissa päätökset putken reitistä tehdään aikaisintaan ensi vuonna ja työmaat käynnistyvät tämän jälkeen, kunhan kaikki luvat on myönnetty ja sopimukset rakentamisesta saatu tehtyä.

Tällä hetkellä vetyverkon rakentamisessa on käynnissä lain määräämä ympäristövaikutusten arviointi, eli YVA-vaihe.

– Todennäköisesti ei vielä ihan parissa vuodessa rakentaminen ala. Tavoite on, että YVA:t valmistuisivat ensi vuonna, maankäyttöyksikön päällikkö Kirsi Koivunen Gasgridistä kertoi Iltalehdelle aiemmin.

Olet saattanut jäädä paitsi