Latviassa olevan osoitteen asuinpaikakseen ilmoittanut intialaismies halusi ostaa pienkerrostalon Simpeleen keskustasta Rautjärveltä, vain viisi kilometriä itärajalta.
Puolustusministeriö ei kuitenkaan antanut lupaa kaupoille. Samoin ministeriö esti Suomen turvallisuuteen liittyvistä syistä Irlannissa asuvan ukrainalaisnaisen kiinteistökaupat Imatran Meltolassa, alle viisi kilometriä itärajasta.
Estettyjen kiinteistökauppojen tiedot käyvät ilmi puolustusministeriön lupapäätöksistä, jotka Iltalehti sai tietopyynnöllä. Puolustusministeriö kertoi viime viikolla antaneensa yhteensä neljätoista kielteistä päätöstä kiinteistökaupoista. Iltalehti kertoi jo aiemmin, että näistä kiinteistökaupoista iso osa liittyi kiinalaisen yritysverkoston toimintaan Suomessa.
Puolustusministeriön mukaan sekä intialaismiehen että ukrainalaisnaisen tapauksessa kiinteistökauppoja valmisteli Suomeen rekisteröity kiinteistönvälitysyhtiö, jolla on yhteyksiä Venäjän valtioon.
Ministeriö kertoo lupapäätöksessä, että ukrainalaisnaisen kohdalla kiinteistönvälitysyhtiön edustaja vastasi lupapäätöstä varten esitettyihin lisätietopyyntöihin naisen puolesta. Tässä yhteydessä vastausten todellinen antaja pyrittiin kuitenkin häivyttämään.
Intialaismiehen puolesta kiinteistökauppaa valmisteli hänen Latviassa asuva asianhoitajansa, joka toimi yhteistyössä kiinteistönvälittäjän kanssa. Välitysyrityksen toimintatapoihin kuuluu ministeriön mukaan välittää kiinteistöjä Suomesta henkilöille ja yrityksille, joilla ei ole suoraa yhteyttä Suomeen. Lupapäätöksistä ei selviä, onko molempien kohdalla kyse samasta kiinteistönvälittäjästä.
Rahoitus ei uskottava
Simpeleeltä Etelä-Karjalasta pienkerrostaloa omistukseensa yrittänyt intialaismies oli ilmoittanut puolustusministeriölle ja myös kauppakirjassa yhteystiedokseen osoitteen Latviassa. Ministeriö ei kuitenkaan pystynyt varmistumaan miehen todellisesta asuinpaikasta.
Lupapäätöstä tehtäessä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että mies ei ollut koskaan käynyt Suomessa eikä hänellä ollut uskottavaa sidettä Rautjärvelle tai Suomeen. Tästä huolimatta hän kertoi aikovansa aloittaa kerrostalossa majoitusliiketoiminnan.
Myöskään Irlannissa asuva ukrainalaisnainen ei ollut oman kertomansa mukaan koskaan käynyt Suomessa, eikä hänellä ollut mitään siteitä Imatralle tai Suomeen. Hän ilmoitti hankkivansa reilun tuhannen neliömetrin kokoisen tontin ja sillä olevan vuonna 1968 valmistuneen omakotitalon virkistyskäyttöön.
Nainen ilmoitti rahoittavansa 17 000 euron hintaisen kiinteistökaupan aviomiehensä Irlannissa saamalla palkalla ja Irlannissa maksettavilla etuisuuksilla. Puolustusministeriön arvion mukaan rahoitus oli riittämätön suhteessa kiinteistön hankintaan, ylläpitoon ja ilmoitettuun käyttöön. Ministeriö pitikin kiinteistön hankkimisen todellisia syitä epäselvinä.
– Puolustusministeriö ei ole voinut varmistua hankinnan tosiasiallisista tarkoitusperistä ja käyttäjistä. Siten ei voida sulkea pois, että kiinteistö tulisi tosiasiallisesti kolmannen tahon käyttöön Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavalla tavalla, osana pyrkimystä laaja-alaiseen vaikuttamiseen, päätöksessä todettiin.
Ministeriö päätyi samaan arvioon myös intialaismiehen kiinteistökauppojen kohdalla ja kiinnitti lisäksi huomiota siihen, että lähellä valtakunnanrajaa sijaitseva kiinteistö soveltuu isomman joukon majoitukseen. Puolustusministeriö piti mahdollisena, että kiinteistöä käytettäisiin kansallista turvallisuutta vaarantavalla tavalla.
Varuskuntaa vastapäätä
Lupaa kiinteistökaupoille ei saanut myöskään turkkilaismies, joka oli keväällä 2025 tehnyt kaupat määräalasta Pöytyän Yläneellä Säkylän Pyhäjärven rannalla sijaitsevan Huvituksen kartanon tiluksista. Hän kertoi puolustusministeriölle käyttävänsä kiinteistöä yrityksensä kautta kesäleiri- ja koulutusliiketoimintaan sekä majoitustoimintaan.
Miehen hankkimalla noin kahdeksan hehtaarin kokoisella kiinteistöllä sijaitsee kymmenkunta suurempaa rakennusta, joiden joukossa on entinen koulurakennus ja pienkerrostalo.
Pitkän historian omaavassa Huvituksen kartanossa on toiminut aikanaan muun muassa pahamaineinen tyttökoti ja kuntoutuskeskus. Kaikki rakennukset olivat olleet jo vuodesta 2022 lähtien kuitenkin vailla käyttöä ja lämmitystä.
Puolustusministeriön mukaan kauppakirjassa todetaan, että niistä kahdessa on tapahtunut vesivahinko, jonka jälkiä ei ole korjattu. Kiinteistön käyttöönotto aiheuttaakin ministeriön arvion mukaan huomattavia remonttikuluja.
Turkkilaismiehen hankkimaa kiinteistöä vinosti vastapäätä Pyhäjärven toisella puolella sijaitsee Porin prikaatin Huovinrinteen varuskunta laajoine harjoitusalueineen.
Turkkilaismies esitteli ministeriölle aikovansa ryhtyä järjestämään kesäleirejä yläaste- ja lukioikäisille nuorille sekä opettajankoulutusta opiskelijoille.
Hän kertoi yrityksensä tekevän yhteistyötä muun muassa turkkilaisten ja itäafrikkalaisten koulujen ja yliopistojen kanssa. Lisäksi hän suunnitteli yhteistyötä Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Azerbaidžanissa ja Arabiemiraateissa olevien tahojen kanssa.
Tiedot vaihtuivat
Puolustusministeriö piti kuitenkin turkkilaismiehen ilmoittamia tietoja kiinteistön käytöstä epäuskottavina. Ministeriön mukaan miehen yritys ei harjoita kerrottua tai mitään muutakaan liiketoimintaa, eikä sitä ole merkitty useisiin työnantajille Suomessa pakollisiin rekistereihin.
Miehen kokemuksesta koulutusalalta ei myöskään ollut mitään tietoja. Lisäksi mies ei ollut toimittanut liiketoimintasuunnitelmaa tai virallisia sopimuksia toiminnasta vielä vuoden kuluttua kaupoistakaan.
Turkkilaismies oli jättänyt lupahakemuksen puolustusministeriöön viime elokuussa, mutta maaliskuussa hän ilmoittikin yllättäen, että kiinteistökauppa olisi virheellisesti tehty hänen nimiinsä eikä yrityksen nimiin. Lupahakemuksessa oli myös aluksi nimetty kaksi muuta Turkin kansalaista, jotka eivät kuitenkaan liittyneet kauppaan.
Ministeriön kysyessä todisteita kauppaan tarvittavien varojen alkuperästä, mies ilmoitti perääntyneensä kiinteistökaupan rahoittamisesta ja kertoi rahoittajana toimivan toisen Turkin kansalaisen. Ministeriö totesikin, ettei varojen alkuperästä ole saatu varmuutta ja lisäksi kiinteistön ylläpitoon ja kunnostuksiin liittyy suuria kustannuksia, joita ei pelkästään koulutuksia järjestämällä voida kattaa.
Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin mukaan Ulosottolaitos on kohdistanut turkkilaismiehen hankkimaan kiinteistöön ensin takavarikkoja ja sen jälkeen ulosmittauksia viime vuoden lopulla sekä tämän vuoden maaliskuussa.
Epäuskottava hostelli
Puolustusministeriö esti viime viikolla myös ukrainalaismiehen tekemät kiinteistökaupat Hyrynsalmella Kainuussa. Hän yritti ostaa Hyrynsalmen keskustassa sijaitsevaa vajaan hehtaarin kiinteistöä, jolla sijaitsee toimisto-, tuotanto- ja yhdyskuntatekniikan käyttöön tarkoitettu yksikerroksinen rakennus.
Mies ilmoitti hankkineensa kiinteistön asuin- ja vapaa-ajan käyttöön sekä myös liiketoimintaan. Hän kertoi aikovansa aloittaa talossa hostellin pitämisen.
Puolustusministeriö piti hostellisuunnitelmia kuitenkin epäuskottavina. Tähän vaikutti muun muassa se, ettei ukrainalaismiehellä ollut tähän tarvittavaa oleskelu- tai työlupaa Suomessa. Lisäksi hostellin liiketoimintasuunnitelma oli puutteellinen, eikä ministeriölle selvinnyt, minkä ja millaisen yrityksen toimesta hostellia pyöritettäisiin.
Ukrainalaismies kertoi myös hankkineensa 15 000 euron hintaisen kiinteistön omilla varoillaan, joita hän on tienannut Suomessa ja Ukrainassa.
Puolustusministeriön mukaan miehen antamat selvitykset työskentelystä Suomessa olivat kuitenkin epäjohdonmukaisia suhteessa viranomaisten tietoihin, eikä mies toimittanut pyynnöistä huolimatta mitään asiakirjoja todisteeksi tulojensa lähteistä.
Puolustusministeriö totesikin, ettei se voinut varmistua rahojen todellisesta alkuperästä, ja tiedot kiinteistön käyttötarkoituksesta olivat epäuskottavia.
– Hakija ei oleskele tai työskentele Suomessa, eikä hänellä itsellään ole todellisia edellytyksiä kiinteistön käyttämiseen ilmoitetuilla tavoilla. Siten ei voida poissulkea, että kiinteistö tulisi tosiasiallisesti kolmannen tahon käyttöön, lupapäätöksessä todetaan.
