Mikon tyyris puhelin ”löytyi” ja sitten katosi taas

Iltalehden lukijoiden kokemukset piirtävät karun kuvan VR:n käyttämästä Lost & Found Finlandin löytötavarapalvelusta.

Iltalehti kirjoitti aikaisemmin Jussista, joka kritisoi VR:ää ja sen käyttämää löytötavarapalvelu Lost & Found Finlandia muun muassa palvelun hinnasta ja laadusta. Jussi kutsui jutussa löytötavaratoimiston toimintaa ”laillistetuksi ryöstöksi”.

Iltalehti kysyi lukijoidensa kokemuksia junaan jääneistä löytötavaroista. Vastauksia tulikin runsaasti, ja suurin osa niistä jakaa Jussin ajatukset.

Puhelin katosi löytötavaratoimistolta

Mikon puhelin katosi huhtikuussa mystisesti, vaikka sen piti olla jo löytötavaratoimiston hallussa.

Mikko huomasi alun perin kotimatkalla puhelimensa jääneen VR:n junaan.

Kotonaan Mikko paikansi tabletin avulla puhelimensa Tampereen rautatieasemalle. Seuraavana päivänä Mikko soitti VR:llä töissä olevalle tutulleen asiasta.

Mikon tuttu soitti asiasta konduktöörille, joka kävikin Tampereen asemalla toteamassa, että puhelin oli Lost and Found Finlandin lukitussa laatikossa. Kun Mikon puhelimeen soitettiin, alkoi se myös soida laatikossa.

Puhelin hukkui perjantaina. Seuraavana maanantaina Mikko näki tablettinsa avulla puhelimen liikkuvan Vantaalle päin, mutta jossakin vaiheessa puhelimesta loppui akku.

Malliltaan puhelin oli Samsung Galaxy Fold, joka maksaa uutena yli 2000 euroa.

– Tein kaikki katoamisilmoitukset, soittelin monta kertaa Lost and Found Finlandille ja kävin siellä Vantaalla kerran paikan päälläkin kyselemässä, ja ei sitä löytynyt.

– Kyllä sillä sinne Vantaalle varmaan oli suunta, missä se pääpiste on, mutta jossain siinä välissä se on sitten hävinnyt, Mikko kertoo.

Iso lasku toisen erehdyksestä

Sisko kertoo noin kymmenen vuotta sitten sattuneesta kokemuksestaan VR:n ja Lost & Found Finlandin kanssa.

Hän oli matkustamassa sairaaksi tulleen poikansa kanssa junassa. Sisko kertoo, että joutui huomioimaan poikaansa, eikä noteerannut, että joku oli vienyt heidän matkalaukkunsa.

– Kun lähestyttiin Tampereen asemaa, niin aloin katsomaan, että missäs se matkalaukku oikein on.

Laukkua ei löytynyt mistään, ja siskon oli jäätävä poikansa kanssa junasta ilman matkalaukkua.

Sisko teki asiasta rikosilmoituksen, jonka jälkeen hän ilmoitti asiasta VR:lle.

VR:ltä kerrottiin, että kannattaa odottaa, jos laukku päätyisi Vantaan Lost & Found Finlandin löytötavaratoimistolle. Kuinka ollakaan, jonkin ajan kuluttua Siskolle soitettiin, että hänen matkalaukkunsa oli Vantaalla. Joku oli ottanut erehdyksissä väärän matkalaukun, mutta palauttanut sen löytötavaratoimistolle.

Sisko kertoo, että hänelle ei suostuttu antamaan laukun ottaneen henkilön yhteystietoja, jotta tämä olisi voinut maksaa kertyneet kulut. Hän kertoo joutuneensa itse maksamaan lähes sata euroa matkalaukkunsa takaisin saamisesta.

– Se tuntui sillon rahapussissa, kun elämä oli siinä hetkessä silloin tiukkaa. Tunsin, että mulle tehtiin kyllä vääryyttä, kun en ollut itse syyllinen mihinkään.

Tietokone jäi Suomeen

Katja oli matkalla Pohjanmaalta Helsinkiin ja jätti vahingossa tietokoneensa kaukojunassa edessä olevan istuimen taskuun.

Niin Katja soitti löytötavaratoimistolle ja ilmoitti tapahtuneen ja antoi tarvittavat tiedot läppärin löytämiseksi.

Ongelmana oli kuitenkin se, että Katja asuu Kanadassa ja oli palaamassa kotiinsa parin päivän päästä.

– En edes muista, paljonko maksoin kaikista puheluista mitä olen heille soittanut sen muutaman päivän aikana, mutta kyllä se lasku oli tuntuva, kun kotona sitä katsoin.

Kolmen päivän kuluttua Katja kävi myös paikan päällä Vantaan toimistolla kyselemässä laukkuaan, mutta turhaan. Sitä ei oltu ehditty toimittaa toimistolle.

Katja kertoo, että ehti poistua Suomesta, mutta noin kahden viikon kuluttua hän sai ilmoituksen läppärin löytymisestä.

– Sanoin että okei, teillä on mun osoitteet, lähettäkää lasku ja lähettäkää se mulle, että todella tarvitsen sen.

Löytötavaratoimisto kuitenkin vastasi, että heillä on ”vaikeuksia kuljetusfirman kanssa”.

– Se vaan niin kuin jatkui monta päivää, että ei voinut sitä tietokonetta lähettää.

Katja kertoo alkaneensa ”hermostumaan” ja tehneensä asiasta reklamaation.

– Eikä mennyt kuin seuraava päivä, niin toimitusjohtaja otti yhteyttä ja sanoi, että tietokone on lähetetty.

Läppäri tuli Suomesta perille Kanadaan noin viikossa.

– Mua nauratti se, että se kesti niin kuin vajaan viikon Helsingistä Kanadaan, mutta Helsingistä Vantaalle melkein kaksi viikkoa.

Katja kertoo, että oli ikävää, että niinkin tärkeää tavaraa oli niin vaikeaa saada itselleen.

– Tietokoneella on tavallaan koko minun omaisuus, sijoituksista ja kaikista muista lähtien. Niin se on kyllä levottomuutta herättävä asia.

– Toivon vaan, ettei mun niin kuin tarvitse heidän kanssaan enää olla koskaan tekemisissä. Pitää yrittää pitää tavaroista kiinni ainakin Suomessa.

Nopea yhteydenotto ei vauhdita löytämistä

Lost & Found Finlandin toimitusjohtaja Jukka Ylirautia kertoi aiemmin Iltalehdelle, että sen asiakkaiden tiloista löytyneet löytötavarat tulevat heille ”yritysasiakkaan kanssa sovitun rytmin mukaisesti”. Noutoja tehdään kohteesta riippuen päivittäisestä noudosta yhteen noutokertaan joka toinen viikko.

– Osa yritysasiakkaistamme pitää tavaroita hieman aikaa itsellään, jotta noutaminen on mahdollista yritysasiakkaan luota. Kaikilla tähän ei ole mahdollisuutta, koska se vaatii muun muassa tiloja ja resursseja, Ylirautia kirjoitti.

Jos tavaroita unohtuu VR:n junaan, nopea yhteydenotto löytötavaratoimistoon ei valitettavasti nopeuta niiden löytymistä.

Vaikka VR neuvoo verkkosivuillaan kysymään kadonneita esineitä Lost & Found Finlandilta, ei sillä ole käytännössä väliä, kuinka nopeasti tavaran katoamisesta ilmoittaa.

Ylirautia kertoi, että löytötavaratoimisto ei ala etsiä tavaraa soittamalla junan henkilökunnalle. Toimisto voi toimia asiassa vasta siinä vaiheessa, kun joku on jo löytänyt kadotetun esineen ja vienyt sen heille.