Urheilu

Miljonääriomistaja tekisi radikaalin muutoksen SM-liigaan: ”Itse en ole riittävän hyvä”

Miljonääriomistaja tekisi radikaalin muutoksen SM-liigaan: ”Itse en ole riittävän hyvä”

Bisnesmaailmassa menestynyt ja vaurastunut Timo Ahopelto on Kiekko-Espoon taustayhtiön suurin omistaja noin 13 prosentin siivullaan.

Ahopelto seuraa tarkasti kotimaisen ja kansainvälisen kiekon tapahtumia. Hän on huolestunut Liigan kehityssuunnasta ja muistakin asioista.

Seuraomistaja kaipaa Liigaan merkittävää muutosta, jotta sarjan seuraajat eivät ukkoudu ja pikku hiljaa katoa muiden lajien ja ajanvietteiden pariin.

– Liigan pitäisi olla brändi eikä jääkiekkosarja. Tuote pitäisi uusia, Ahopelto täräyttää Iltalehdelle.

Oikeat vetäjät

Perusteluja tulee paljon.

– Jos jääkiekkoliigan kokonaisuutta halutaan jatkossa tehdä nykymaailman ehdoilla, toimintaa pitäisi johtaa sellaisten tahojen, jotka ovat rakentaneet brändejä ja viihdettä ennenkin.

– Suomessa on varmaankin tultu sen tien päähän, että ainoastaan hoki-ihmiset johtavat jääkiekkobisnestä. NHL on nyt Suomessa. Sieltä kannattaa katsoa mallia brändi- ja viihdepuolesta. Siellä on eri meininki, Ahopelto vinkkaa.

Hän ei aja itseään kiekkohommiin.

– Esimerkiksi itse en ole riittävän hyvä rakentamaan maailmanluokan viihdebrändiä. Näihin hommiin on haettava parhaat osaajat. En ole siis hakemassa itselleni mitään roolia. Luonnollisesti uudistettu Liigakin tarvitsisi urheiluihmiset hoitamaan urheilupuolta.

Uusi liiga?

Liigassa on nyt 17 joukkuetta. Kauden päätteeksi kolme putoaa kakkostasolle, koska ensi kaudella Suomessa siirrytään pelaamaan sarjamuotoa 14+10.

SM-liiga oy pyörittää molempia sarjoja, ja suorat nousut ja putoamiset tulevat mukaan.

Tarvitaanko Liigan taustalle uusi ja eri tavalla omistettu ja johdettu yhtiö?

– En tiedä. En tunne Liigan ihmisiä riittävän hyvin, Ahopelto aloittaa.

– Itse uskon polkuriippuvuuteen. Kun tiettyä polkua on menty liian pitkään, sieltä on enää vaikea kääntyä ja palata. Ehkä Liigassa sitä polkua on menty jo liian pitkälle ja palaaminen on vaikeaa. Seuroilla on toki omat intressinsä.

Ahopelto kaipaa potkua niin ottelutapahtumiin kuin televisiointiinkin.

– Ihmisten pitäisi tulla ottelutapahtumaan myös viihtymään, eikä vain katsomaan jääkiekkoa. Tuon itse paljon vieraita Kiekko-Espoon peleihin, sellaista kiekkonaiivia porukkaa ehkä enemmän. He keskustelevat, syövät ja nauttivat tunnelmasta, viihtyvät tapahtumassa, vaikka eivät katso niinkään peliä.

Brändi rakentuu monesta eri palasesta.

Liikkuvan kuvan saatavuus on urheilussa iso asia. Liigan tapahtumien seuraaminen esimerkiksi koosteiden muodossa ei ole yksinkertaista.

– Iso ahaa-elämys minulle oli se, että kun seuraan myös NHL:ää, sen seuraaminen täällä Suomessa on helpompaa kuin Liigan. Olen hämmästynyt. Esimerkiksi noin 10–15 minuutin pituiset highlightsit yön pelien maaleista ja tapahtumista pystyy katsomaan heti aamulla Youtubesta – ilmaiseksi ja hyvin tuotettuina.

Ahopelto löytää muitakin esimerkkejä.

– NHL:n pressitilaisuudet ovat kunnolla tehtyjä mediatuotteita. Siellä on pitkä pöytä ja hyvä valaistus, pelaajia on mediakoutsattu ja tilaisuus on peruskatsojallekin kiinnostava. Ei ihme, että ihmiset innostuvat NHL:stä.

– En halua ketään arvostella, mutta meillä Suomessa tapahtuma on liian usein jossain hallin nurkassa ja huonossa valossa. Muutamalla sadalla eurolla tästäkin saisi kiinnostavan. Kestoaiheeni on tuotteen laatu kaikella tavalla, ja tässä on esimerkki.

Maahanmuuttajia

Ahopelto kaipaa myös maahanmuuttajia mukaan jääkiekkoon.

Mies puhuu samaa asiaa kuin HC TPS Turku oy:n pääomistaja Ilkka Paananen puhui Iltalehdelle elokuussa. Maahanmuuttajista olisi jääkiekolle ammennettavissa uusia harrastajia ja ystäviä.

Vuoden 2025 lopussa Helsingissä alle 15-vuotiaista reilu neljäsosa (28 %) oli ulkomaalaistaustaisia. Espoossa vieraskielisten määrä vuonna 2025 oli 25,9 prosenttia.

– Pelin parissa on vielä vähän maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Kun nämä junnut kasvavat sinne noin 30-vuotiaaksi, eli aikuisikään, niin jääkiekko menettää tämän porukan ellei jotain tehdä.

– Tämä on toki osa laajempaa kuviota. Suomalainen yhteiskunta kansainvälistyy vauhdilla ja maailma on matalampi kuin koskaan – kuten totesin, esimerkiksi NHL:ää voi kuka tahansa meillä helposti seurata, Ahopelto miettii.

Jääkiekko voi olla monelle junnulle kallis laji.

– Näin se on, mutta se asia pitää ratkaista jollain tavalla.

NHL-kaukalo

Ahopelto ei luulekaan olevansa pelin tuntija. Mies puhuu kokonaistuotteesta.

Tiettyjä uudistuksia 51-vuotias sijoittaja Liigaan haluaisi.

– Jos minä saisin päättää, Suomeen tulisivat NHL-kaukalot ja NHL-säännöt. Yhteispäätöksellä kaukalot pienemmiksi, ja näin Suomesta voisi tulla kasvatussarja kohti NHL:ää erimaalaisille lahjakkaille junnuille. Meidän liiga olisi se, mistä olisi lyhyin matka ponnistaa NHL:ään. Nämä muutokset auttaisivat siinä, Ahopelto visioi.

– Euroopassa jääkiekkokilpailu on eri maiden välillä niin kovaa, että siinä voisi olla meidän kilpailuvalttimme. Yleisö tulisi katsomaan nuoria ja energisiä pelaajia, innostuisi heistä. Nyt ulkomaalaispelaajista turhan moni on tuntematon, yli 30-vuotias, eikä tulossa oikein mistään eikä matkalla oikein mihinkään.

Ahopelto mainitsee loistavana esimerkkinä Latvian Alberts Smitsin, joka tuli nuorena Suomeen, nousi Jukureissa kansainvälisen tason pelaajaksi ja lähti NHL:ään.

LUE MYÖS

Olet saattanut jäädä paitsi