Ministeriöltä tuli luvut: Suomalaisilta perittäviin terveysmaksuihin isot muutokset – Näin paljon ne voivat kasvaa
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16. kesäkuuta lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, jossa esitetään muutoksia suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan uutta erityistutkimusmaksua ja leikkaus- ja toimenpidemaksua.
Terveyskeskusmaksuja aiotaan korottaa asetuksella 20 prosentilla ja poliklinikkamaksua sekä hammashoidon maksuja 10 prosentilla. Päiväkirurgian uusi maksu olisi 10 prosenttia korkeampi kuin nykyinen.
Lisäksi lainmuutoksella säädettäisiin lääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen maksusta ja vainajan säilyttämisestä perittävästä maksusta.
Lakiluonnoksessa on arvioitu uusien asiakasmaksujen ja asiakasmaksukorotusten vaikutusta suomalaisiin.
– Esitetyt terveydenhuollon asiakasmaksumuutokset kasvattaisivat henkilötasolla tarkasteltuna asiakasmaksuja noin 34 prosentilla väestöstä ja kotitaloustasolla noin 53 prosentilla kotitalouksista, kerrotaan lakiluonnoksessa.
Henkilötasolla arvioidut muutokset lisäsivät maksuja vuodessa 66 prosentilla henkilöistä 0–10 euroa, 26 prosentilla 10–50 euroa, 5 prosentilla 50–100 euroa ja 2 prosentilla yli 100 euroa.
Kotitalouksia koskevan arvion mukaan muutokset lisäisivät maksuja vuodessa 47 prosentilla kotitalouksista 0–10 euroa, 37 prosentilla 10–50 euroa, 11 prosentilla 50–100 euroa ja 5 prosentilla yli 100 euroa.
Leikkaus- ja toimenpidemaksu saisi olla enintään 257,20 euroa ja erityistutkimusmaksu enintään 52,40 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uusia maksuja ei saisi periä sellaisesta erityistutkimuksesta, leikkauksesta tai toimenpiteestä, jonka tarve johtuu lääketieteellisesti arvioiden synnytyksestä ja ilmenee viimeistään synnytyksen jälkitarkastuksessa.
Ehdotettujen laki- ja asetusmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksiin, joilla hallitus on sopinut vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta, ja sillä pyritään parantamaan julkisen talouden kestävyyttä.
– Esitys vähentäisi hyvinvointialueiden yleiskatteista valtion rahoitusta asiakasmaksuista saatavan rahoituksen kasvun mukaisesti, kerrotaan lakiluonnoksessa.
Lakiluonnoksen mukaan esitetyt muutokset vähentäisivät valtion talousarvion menoja ensi vuonna 89,3 miljoonaa euroa ja vuodesta 2028 lähtien 107 miljoonaa euroa.