Minja Koskela lataa hengästyttävän listan asioita, joihin pitäisi löytyä rahaa – Uusi veronkiristys ”torjuntatoimena”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoo Iltalehden haastattelussa, millaisia sote-säästöjä vasemmistoliitto olisi valmis tekemään ja mitä muuta puolueen mielestä sote-sektorilla pitäisi tehdä.

Koskelan mielestä hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotuksia ei pidä ryhtyä leikkaamaan, kuten SDP:n kansanedustaja Aki Lindén on ehdottanut.

Jotta tämä ehdotus voitaisiin torjua, vasemmistoliitto mieluummin jättäisi tekemättä ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset. Käytännössä kyse olisi veronkiristyksestä valtaosalle suomalaisista. Ansiotuloja ovat muun muassa palkkatulo, eläketulo ja veronalaiset sosiaalietuudet, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahat.

Koskela perustelee asiaa näin:

– Se osuu pienituloisiin ja keskituloisiin suhteellisesti huomattavasti vähemmän kuin se, että palveluista vielä leikataan. Tämä olisi meidän vaihtoehtomme sote-indeksille, jos näihin indeksikeskusteluihin mennään, kuten varmaan mennään, Koskela sanoo.

Lindén ehdotti HS:ssä hyvinvointialueindeksiin prosenttiyksikön leikkausta, mikä toisi miljardin euron säästöt vaalikauden aikana.

Terveyskeskusmaksut nollaan

Vasemmistoliitto laskisi Koskelan mukaan terveyskeskusmaksut nollaan koko maassa. Alueet tekevät lopulliset päätökset maksutasosta.

Tämä rahoitettaisiin Koskelan mukaan sillä, että hallituksen yksityisen hoidon Kela-korvausten korottamiseen tällä kaudella käytetyt rahat siirrettäisiin hyvinvointialueille.

Koskela arvioi, ettei osa suomalaisista hakeudu hoitoon nousseiden asiakasmaksujen takia.

– Meillä on 500 000 asiakasmaksua tällä hetkellä ulosotossa. Tämä tilanne on kestämätön.

Pitkällä aikajänteellä yksityisen hoidon Kela-korvauksista voitaisiin Koskelan mukaan luopua. Tämä ei olisi Koskelan mukaan realistista vielä ensi hallituskaudella.

Kiristys takuuseen

Vasemmistoliiton mielestä perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuu pitäisi kiristää ensi kaudella viikkoon. Orpon (kok) hallitus kevensi takuun kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.

– Se, että ihminen oikeasti pääsisi hoitoon ajoissa, niin kyllähän se pitkässä juoksussa myös tasaa kustannuksia, Koskela arvioi.

Koskelan mielestä myös ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus pitäisi nostaa 0,7:ään. Tällä kaudella mitoitus laskettiin 0,6:een. Mitoituksen nosto on Koskelasta työhyvinvointikysymys.

Samalla kun ympärivuorokautisen hoivan mitoitus kiristyi, kotihoidon resurssointi on jäänyt jälkeen tarpeesta. Kotihoidossa ei ole lakisääteistä minimihenkilöstömitoitusta. Koskela toteaa tähän liittyen näin:

– Nämä ovat myös arvovalintoja, haluammeko me panostaa hoitajien ja vanhusten hyvinvointiin, Koskela katsoo.

”En usko, että tulee sellaisia vaatimuksia”

Vasemmistoliitto ei ole sitoutunut puolueiden yhteiseen velkajarruun, mutta se on sanonut olevansa sitoutunut EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Hoitotakuun ja hoitajamitoituksen kiristykset ja terveyskeskusmaksujen poisto maksaisivat yhteensä satoja miljoonia euroja.

Tiedetään, että EU:sta tulee joka tapauksessa miljardiluokan sopeutuspaineita ensi kaudelle, ja sitten jos vielä peruttaisiin Orpon hallituksen tekemiä toimia, niin miten siihen olisi rahaa?

– En ensinnäkään usko, että EU:sta tulee meille sellaisia vaatimuksia, jotka romuttaisivat meidän sote-palveluitamme tai ylipäänsä hyvinvointivaltion peruspilareita, Koskela sanoo.

Koskelan mielestä olisi järkevää, että hallitusneuvotteluissa pyydettäisiin komissiolta uusi viiteura EU:n alijäämämenettelystä tulevasta sopeutustarpeesta.

Riippumatta komission vaatimuksista, niin kun tiedetään Suomen julkisen talouden alijäämätilanne ja korkomenot koko ajan juoksevat, niin miten näet sen, kuinka paljon tuleva hallitus voisi mahdollisesti kohdistaa soteen säästöjä?

– Sanoisin, että se, minkä verran sinne kohdistetaan (säästöjä) ja mitä panostuksia tehdään, niin ne ovat aina hallitusneuvottelukysymyksiä.

Koskelan mukaan ensi kaudella on varmasti edessä menoleikkauksia ja veronkorotuksia, mutta silti hänestä pitäisi pystyä panostamaan ihmisten hyvinvointiin.

– Jos me emme nyt resursoi näihin palveluihin, niin meille tulee myöhemmin hirveät kustannukset siitä.

Verotusoikeus alueille

Koskelan mukaan on vielä paljon keinoja käyttämättä hyvinvointialueiden tilanteen helpottamisessa. Vasemmistoliiton mielestä alueille pitäisi saada verotusoikeus.

– Sehän lisäisi alueiden autonomiaa ja vähentäisi riippuvuutta valtiosta, Koskela sanoo.

Koskela ei usko, että verotusoikeus johtaisi siihen, että veroaste nousisi merkittävästi tai alueet eriytyisivät erityisen voimakkaasti sen vuoksi. Hänestä kyse olisi demokratian vahvistamisesta ja uusien työkalujen luomisesta aluepäättäjille.

Vasemmistoliitto hakisi säästöjä Koskelan mukaan yksityisen palvelutuotannon ”suitsimisesta”. Koskelan mielestä hyvinvointialueiden pitäisi keskittyä lisäämään omaa palvelutuotantoa.

– Jos julkinen palvelutuotanto on kunnossa eikä tarvitse ostaa niitä kalliita palveluita, niin silloinhan se tukee alueiden toimintaa.

Hyvinvointiala Hali ry:n selvityksen (2024) mukaan esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan kustannus oli pienempi ostopalveluissa kuin alueiden omissa hoivakodeissa. Koskela sanoo tähän liittyen ajattelevansa, että ”ei yksityinen ole aina paha”.

– Sitä en yritä sanoa, mutta keskittymisessä terveysjätteihin on ongelma.

Koskelan mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle pitäisi antaa otto-oikeus, jotta se voisi tutkia myös yrityskauppoja, jotka alittavat laissa määritellyt liikevaihtorajat.

Voitontavoittelulle kielto

Vasemmistoliitto haluaisi myös kieltää voitontavoittelun lastensuojelun sijaishuollossa.

Mikä olisi sitten näiden firmojen intressi tuottaa palvelua?

– Meillä on kyllä sellaisia toimijoita, jotka tuottavat sitä myös voittoa tavoittelemattomasti, Koskela sanoo.

Valtaosa lastensuojelun laitoshoidosta on yksityisten palveluntuottajien tuottamaa. Koskela arvioi, että säästöä saataisiin sillä, jos yritysten tekemät voitot vapautuisivat hyvinvointialueen käyttöön.

Sehän vaatisi aika paljon alueilta investointeja, jos niiden pitäisi esimerkiksi tiloja perustaa merkittävästi lisää?

– Kyllä se ihan varmasti vaatisi investointeja, eihän oman palvelutuotannon lisääminen ole ilmaista. Mutta jos ajattelee sitä rahaa, mikä menee nyt siihen, että ostetaan kalliilla palveluita, niin sittenhän se raha jää alueen käyttöön ja silloin sillä voitaisiin vahvistaa julkisia palveluita, Koskela sanoo.

”Väärä suunta”

Ennen kunta- ja aluevaaleja vasemmistoliitto kertoi vaativansa sote- ja kunta-alalle vastaavaa palkkaohjelmaa kuin vuonna 2022. Tuolloin sote-ala sai huomattavasti yleistä linjaa suuremmat palkankorotukset.

Vasemmistoliitto lähtee Koskelan mukaan edelleen siitä, että hoitoalan palkkojen pitää olla kilpailukykyisiä. Koskela sanoo kunnioittavansa työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja, mutta hänestä työntekijäpuolen vaatimukset ovat olleet ”vähintäänkin kohtuullisia”.

– Jos alueella käydään yt:t yt:iden perään, niin sehän on aivan kauhean kuormittavaa. Jos se ei näy sitten edes palkassa, niin minusta on ihan hyvä kysyä, miten ihmiset sitten jaksavat sitä työtä tehdä.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei huomioi yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.

Tänä vuonna alueiden kustannusten kasvu on kiihtynyt valtiovarainministeriön mukaan etenkin palkankorotusten vuoksi. Samaan aikaan kun palkankorotukset ja palvelutarpeiden kasvu nostavat kustannuksia, osan alueiden rahoitus ei kasva lainkaan lähivuosina.

Miten näet tämän, kun valtaosa kuluista alueilla tulee henkilöstöstä ja tiloista, niin sitä kauttahan alueille tulee sitten myös paine irtisanoa tai vähentää henkilöstöä?

– Katson niin, että kyllä hoitajien palkkojen pitää olla kunnossa. Piste.

Koskelan mukaan se, että palkkoja pienentämällä vähennettäisiin kustannuspaineita, on ”väärä suunta”.

”Pitää selvittää, mikä on järkevää”

Todennäköisesti tuleva hallitus löytää pöydältään myös sairaalaverkon ja sairaaloiden palvelut. Koskela korostaa, että vasemmistoliitto vastusti tällä kaudella tehtyjä yöpäivystysten lakkautuksia ja ympärivuorokautisen leikkausvalmiuden supistuksia.

– Mutta nyt jos lähdetään vielä uudestaan ensi kaudella mylläämään, niin totta kai pitää selvittää, että mikä on järkevää ja mikä toimii.

Koskelan mukaan sairaaloiden lakkautus on täysin poissuljettua. Hän suhtautuu penseästi myös ajatukseen sairaaloiden työnjaon lisäämisestä, eli että tiettyjä leikkauksia ja toimenpiteitä tehtäisiin nykyistä harvemmissa sairaaloissa.

Palveluvalikoiman suhteen Koskela sanoo pitävänsä hyvänä nykykäytäntöä, eli että palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut ja hoidot kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon.

Koskela sanoo olevansa kuitenkin valmis tarkastelemaan sitä, että Palkon suositukset olisivat lain tasolla sitovia.

LUE MYÖS

Koskela: Kaikille alueille lisäajat

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan tulevalla hallituskaudella on tarpeen katsoa, mitä hyvinvointialueiden rahoitusmallille voidaan tehdä, jotta se kohtelisi alueita tasapuolisesti. Hänestä nykyinen diagnoosipohjainen malli ei toimi kuten sen pitäisi.

Vasemmistoliitto oli Marinin (sd) hallituksessa tekemässä rahoitusmallia. Koskela sanoo ajattelevansa, ettei malli tullut kerralla valmiiksi.

– Kyllä siellä varmasti on asioita, lähtien alueiden määrästä, jotka ovat olleet enemmän tai vähemmän kompromisseja. Mutta politiikka on myös kompromisseja ja pitää hyväksyä se, että kehittäminen jatkuu.

Koskelan mielestä kaikille alueille olisi pitänyt myöntää lisäaikaa alijäämien kattamiselle eikä toimia niin, että lisäaikaa tulee erikseen hakea valtiovarainministeriöltä.

– Jos se olisi vain myönnetty kaikille alueille, niin siellä olisi ollut aikaa ja rauhaa tehdä uudistuksia ja saada hommaa pyörimään. Mutta kun joudutaan tekemään lyhytjänteisesti ja koko ajan tulee uusia leikkauksia ja uusia vaatimuksia, niin miten nämä alueet voivat saada toimintaa pyörimään siten kuin olisi tarkoitus? Koskela kysyy.