Työuupumus ei ole mikään kevyt pikkujuttu, kertoo noin 50-vuotias Minna.
Vakava uupumus johti hänen kohdallaan työkyvyttömyyteen ja pitkittyneeseen toimeentulokriisiin.
Minna työskenteli yli kymmenen vuotta myyntialalla. Hänen keskimääräinen kuukausipalkkansa oli noin 3 500 euroa, ja suuri osa siitä muodostui myyntituloksista.
Minnan mukaan vaatimustaso oli äärimmäisen kova. Pahimpienkin uupumusoireiden aikana hän pääsi tavoitteisiinsa ja tienasi hyvin, kunnes voimat loppuivat.
Minna ei esiinny artikkelissa omalla nimellään, sillä juttu käsittelee hänen terveyttään ja talouttaan. Hänen henkilöllisyytensä on Iltalehden tiedossa.
Iltalehti on nähnyt dokumentit haastateltavan aiemmasta työsuhteesta ja nykyisistä työttömyyskorvauksista.
Ei varaa jäädä sairaslomalle
Minna kamppaili jaksamisensa kanssa lähes kaksi vuotta ennen sairauslomalle jäämistä.
– Harrastukset ja yhteydenpito ystäviini alkoivat jäädä pois. Tulin ärsytysherkäksi, ja koin aivosumua sekä syvää väsymystä.
Lopulta Minna jaksoi työpäivän jälkeen vain levätä. Elämä alkoi pyöriä pelkän työn ympärillä.
Minna oli sairastanut työuupumuksen jo noin 20 vuotta aiemmin. Toiselle sairauslomalleen hän jäi vuonna 2022, mutta palasi omasta mielestään töihin liian nopeasti. Samat paineet odottivat, ja tuloksista riippuva palkka pakotti jatkamaan.
– Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut auttaa, jos olisimme sopineet kiinteästä palkasta ilman jatkuvaa taloudellista huolta.
Minna työskenteli jonkin aikaa osasairauspäivärahalla. Järjestely auttoi hetkeksi, mutta sen jälkeen hän jäi useaksi viikoksi sairauslomalle.
Lopullinen romahdus tapahtui, kun työpaineiden päälle kasautui kriisejä yksityiselämässä: läheinen kuoli, ja Minna joutui leikkaukseen.
Korttitalo alkoi kaatua, eikä Minna pystynyt enää ylläpitämään työkykyään.
Työpaikalta tulleet kyselyt palaamisesta alkoivat tuntua Minnan mukaan painostavilta. Ymmärrettyään, ettei toipuminen tapahtuisikaan nopeasti, Minna päätyi irtisanoutumaan itse työstään.
Talouskriisi syvenee
Työuupumus ei Suomessa ole varsinainen sairausdiagnoosi, vaan se kirjataan yleensä terveyteen vaikuttavia elämäntilanteita ja kuormitustekijöitä kuvaavalla Z-diagnoosilla.
Mielenterveyden häiriöitä kuvaavat F-diagnoosit ovat sairausdiagnooseja. Taloudellisen tuen saaminen voi siis riippua siitä, tulkitaanko oireet kuormitukseksi vai sairaudeksi.
Ammattiliitto Pro on ehdottanut kansalaisaloitteen kautta lakimuutosta, jonka myötä uupuneella työntekijällä olisi oikeus sairauspäivärahaan.
Minna on nyt poissa työelämästä jo kolmatta vuotta.
Uupumuksen lisäksi hänen masennusoireensa ovat voimistuneet, ja hänellä on lääkärinlausunnot työkyvyttömyydestä.
– Vointini heikkenee ajoittain niin pahaksi, etten ole päässyt sängystä ylös ja olen jaksanut ainoastaan lämmittää ruokaa.
Eläkeyhtiö on silti Minnan mukaan katsonut hänet työkykyiseksi eikä ole myöntänyt työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea.
– Päätöksiä on perusteltu muun muassa sillä, ettei masennukseni vaikuta riittävän vakavalta, vaikka hädin tuskin selviän arjen kotiaskareista, Minna sanoo.
Vaikka hoitava lääkäri suosittelisi työkyvyttömyyseläkettä, B-lausunto ei sido eläkeyhtiötä. Eläkelakien mukaan työkykyä arvioidaan suhteessa myös muuhun mahdolliseen työhön, ei vain omaan ammattiin.
Minnan viime vuoden joulukuussa lähettämä valitus on ollut työeläkevalituslautakunnassa kohta vuoden. Vastausta ei ole tullut.
”Pelkään luottotietojen menettämistä”
Hallituksen työttömyysturvaleikkaukset ovat Minnan mukaan iskeneet rajusti hänen talouteensa.
Minna on saanut YTK Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, mutta etuuden määrä on pudonnut niin, että käteen jää alle 1 200 euroa kuukaudessa.
– Uusien päätösten myötä korvaus jää niin alhaiseksi, että lääkekulujen kanssa se on todellisuudessa melkein sama tai jopa alempi kuin toimeentulotuki, Minna kertoo.
Marraskuussa Minna voi jälleen hakea sairauspäivärahaa. Se lasketaan hänen nykyisistä työttömyystuloistaan, ja Minnan omien laskelmien mukaan tuet saattaisivat pudota alle 900 euroon kuukaudessa.
– Vielä on tultu toimeen luottokorteilla, mutta pian joudun jo pelkäämään luottotietojen menettämistä.
Taloushuolet vievät nyt kaiken energian, jota tarvittaisiin kuntoutumiseen.
Fysioterapeutti ja ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijat ovat sanoneet Minnalle, ettei kuntoutuminen edisty, kun voimavarat kuluvat taloudelliseen stressiin.
Diagnoosi keskivaikeasta masennuksesta
Myös finanssialalla pitkään työskennellyt Aino Huuhti, 60, on kokenut työuupumuksen kahdesti.
Ensimmäinen kerta oli ruuhkavuosina noin 30 vuotta sitten.
– En tunnistanut tilannettani aluksi itse. Vasta työkavereiden suora puuttuminen ja kehotus hakeutua työterveyshuoltoon, tarvittaessa vaikka taluttamalla, saivat minut tajuamaan tilanteen vakavuuden.
Huuhti halusi pysyä kiinni työelämässä. Ratkaisevaksi tekijäksi nousi tuki esihenkilöltä, joka muokkasi hänen työtehtäviään. Lyhyen sairausloman jälkeen Huuhti jatkoi töitä mukautetuissa tehtävissä.
Syvempi uupumus tuli myöhemmin, kun Huuhti toimi pääluottamusmiehenä raskaan oikeudenkäyntiprosessin aikana.
Kun työnantajalle langettava tuomio tuli elokuussa 2022, henkisen puristuksen jälkeen Huuhtille iski suunnaton tyhjyys.
Tällä kerralla Huuhti osasi hakeutua lääkäriin itse, vaikka mieli harasi vastaan ajatusta pitkästä sairauslomasta.
Viralliseksi diagnoosiksi kirjattiin keskivaikea masennustila, ei työuupumusta. Diagnoosi oli muodollisesti välttämätön, jotta Huuhti sai osasairauspäivärahaa. Etuus oli hänelle merkittävä tekijä työelämään palaamisessa.
”Miksei tätä ole jo korjattu aiemmin?”
Huuhti on toiminut pääluottamusmiehenä finanssialalla vuodesta 2009 lähtien.
Työuupumuksen ensioireet näkyvät usein työssä jälkeen jäämisenä. Jos esihenkilötyö on liian kellotettua ja suoritekeskeistä, tilannetta yritetään usein korjata vain vaatimalla enemmän ja ripeämmin.
Silloin hoidetaan Huuhdin mielestä pelkkää suoriutumista, ei ihmisen hyvinvointia.
– Pahimmillaan ongelmat lakaistaan maton alle ja ajatellaan, ettei työpaikalla ole uupumusta, jos siitä ei ole virallista dataa tai diagnooseja, Huuhti sanoo.
– Kuitenkin työeläkeyhtiöiden tilastot osoittavat karusti, että valtava osa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu nimenomaan mielenterveyden haasteista.
Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeen syistä. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan lähes kolmannes vuonna 2024 myönnetyistä uusista työkyvyttömyyseläkkeistä perustui mielenterveyden häiriöihin.
Kuultuaan Ammattiliitto Pron lakialoitteesta Huuhti ihmetteli, miksei asiaa ole korjattu aiemmin. Hänen mukaansa työpaikoilla ei vieläkään reagoida uupumuksen varhaisiin merkkeihin riittävän ajoissa.
– Taustalla tuntuu yhä kummittelevan vanhanaikainen, patruuna-ajan asenne, jossa uupumusta pidetään jonkinlaisena lepolomana, jota ei ainakaan työnantajan pussista pitäisi maksaa.
Huuhtin mukaan pelkkä puhe työhyvinvoinnista ei riitä, vaan tarvitaan tekoja, jotta ihmiset eivät putoa työelämästä.
– Puheesta täytyy seurata konkretiaa, jotta turvallisuuden tunne työpaikalla lisääntyy eikä asia jää vain korulauseiksi.
Haastateltavien mukaan työuupumuksessa ei ole kyse vain yksilöstä, vaan työkulttuurin ja lainsäädännön haasteesta, johon on puututtava ennen kuin ihmiset menettävät terveytensä ja toimeentulonsa.
– Toipuminen vie pitkän ajan, ja on väärin, jos ihminen ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan silloin, kun hän on aidosti täysin työkyvytön, Minna sanoo.