Itä-Suomen hovioikeus on antanut vapauttavan tuomion naiselle, jota syytettiin ansiopäivärahaan liittyvästä petoksesta.
Käräjäoikeuden mukaan nainen nosti tuhansia euroja ansiosidonnaista päivärahaa perusteettomasti työttömyyskassasta. Taustalla oli puhelu silloisen työvoimatoimiston eli TE-toimiston kanssa.
Nainen oli lomautettuna puolisonsa yrityksestä ja nosti ansiosidonnaista päivärahaa.
Puhelinkeskustelussa työvoimatoimiston virkailijan kanssa nainen kertoi käyneensä lomautuksensa aikana työpaikalla viemässä puolisolleen ruokaa ja viettämässä tämän kanssa aikaa.
Virkailija kirjasi naisen työvoimapoliittiseen lausuntoon, että tämä on tehnyt palkatonta työtä lomautuksensa aikana. Lausunnon perusteella työttömyyskassa katsoi, ettei nainen ole ollut lain mukaan työtön, ja päätti periä yhteensä yli 15 000 euron ansiopäivärahat takaisin.
Vankeusrangaistus
Petossyytettä käsiteltiin Kymenlaakson käräjäoikeudessa vuoden 2025 lopulla. Syyttäjä katsoi, että nainen on erehdyttänyt kassaa saadakseen taloudellista hyötyä, ja vaati hänelle rangaistusta petoksesta.
Nainen itse sanoi oikeudessa, ettei ole kertonut tehneensä puolisonsa yrityksessä töitä, ja olisi mahdollisesti korkeintaan vitsaillut asiasta.
TE-toimiston kirjauksen mukaan nainen on sanonut puhelimessa, että hän ”tekee lapsen koulupäivien ajan palkatonta työtä perheyrityksessä”, ja että yritys kaatuisi ilman hänen työpanostaan, mutta työnantajalla ei ole varaa maksaa työstä palkkaa.
Naiselta on kirjauksen mukaan myös kysytty, milloin tämä on ollut työpaikallaan. Nainen on vastannut, että jos jokin päivämäärä pitää antaa, ainakin 1.1.2021. Siksi syyttäjä katsoi, että nainen on tehnyt petoksen 1.1.2021–8.2.2022 välisenä aikana.
Puhelu TE-toimiston kanssa käytiin 9.2.2022.
Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi naisen helmikuussa 2026 petoksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu.
Nainen valitti tuomiostaan hovioikeuteen.
Tyrmäys
Hovissa ratkaisevaksi kysymykseksi nousi se, onko naisen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta saama päätös ollut oikeudellisesti riittävän painava näyttö työskentelystä.
Nainen valitti työttömyyskassan takaisinperintäpäätöksestä lautakuntaan, joka hylkäsi vaatimuksen. Nainen valitti päätöksestä myös vakuutusoikeuteen, joka ei käsitellyt valitusta, sillä se saapui myöhässä. Lautakunnan päätös jäi siis lainvoimaiseksi.
Myös käräjäoikeus huomautti tuomiossaan, että ilman lautakunnan päätöstä syyte olisi saatettu hylätä, sillä naisen syyllisyydestä olisi voinut jäädä varteenotettava epäilys.
Käräjäoikeus kuitenkin vetosi tuomiossaan juuri lautakunnan päätökseen. Käräjäoikeus katsoi, että lautakunta rinnastuu erityistuomioistuimeen, joten sen antama lainvoimainen pä�ätös on asiassa oikeusvoimainen.
Toisin sanoen käräjäoikeus katsoi, että naisen on todettu tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä työskennelleen lomautuksensa aikana.
Hovioikeus taas katsoi, että käräjäoikeus on tulkinnut lautakunnan päätöksen oikeusvoimaisuutta väärin. Sen mukaan lautakunnan käsittely on ollut lähinnä kirjallista, eikä päätös ole näyttönä riittävän vahva kyseessä olevan rikosasian käsittelyyn.
Naisen työskentelystä ei myöskään ollut esitetty muuta selvitystä kuin TE-toimiston kirjaus.
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja vapautti naisen syytteestä ja rikosuhrimaksusta. Lisäksi oikeus määräsi valtion korvaamaan naisen oikeudenkäyntikulut, yhteensä lähes 5 500 euroa.
Oikeudessa ei käsitelty sitä, oliko ansiopäivärahan takaisinperintä perusteltua.
