Alvar Aallon arkkitehtuuria on yritetty ajaa Unescon maailmanperintölistalle vuosikausia.
Alvar Aallon arkkitehtuuri on nähty Suomessa jo pitkään mahdollisena maailmanperintönä. Ensimmäiset siihen liittyvät suunnitelmat syntyivät jo neljäkymmentä vuotta sitten.
Kotkassa sijaitsevaa Sunilan metsälähiötä ja siihen liittyvää tehdasta esitettiin Suomesta Unescon maailmanperinnön aieluetteloon jo vuonna 1986. Maailmanperintöluetteloon voi päästä vain kansallisen aieluettelon kautta.
Sunilan rinnalle nostettiin pian Porin Noormarkussa sijaitseva Villa Mairea. Kumpikin ehdotus kuivui kasaan, ja kului melkein kaksikymmentä vuotta ennen kuin Aallon arkkitehtuuria alettiin ajaa uudestaan maailmanperintölistalle.
– Esityksiä Aallon kohteista on tullut pitkin matkaa eri kaupungeilta, ja ehkä painokkaimpia puheenvuoroja on kuultu muun muassa Seinäjoelta, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoo.
Seinäjoella on Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus, jota pidetään ainutlaatuisena rakennustaiteellisena kokonaisuutena.
Pitkän hiljaiselon jälkeen ajatus Aallon arkkitehtuurista maailmanperintönä konkretisoitui vuonna 2004, kun Paimion parantola otettiin mukaan kansalliseen aieluetteloon. Aalto teki kansainvälisen läpimurtonsa juuri Paimion parantolalla.
Valmis esitys piti käsitellä maailmanperintökomitean kokouksessa Vilnassa kesällä 2006, mutta silloinen kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) veti esityksen kesken kaiken pois. Tommi Lindh seurasi tilannetta Suomessa. Hän toimi hankkeen neuvonantajana.
– Ministeri Karpela teki päätöksen paikan päällä. Esityksen poisvetämisestä keskusteltiin pitkään jälkeenpäin.
Maailmanperintökohteet Suomessa:
Suomenlinna
Vanha Rauma
Petäjäveden vanha kirkko
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
Sammallahdenmäki
Struven astemittausketju
Merenkurkun saaristo
Lindh uskoo, että ministerin yllättävään päätökseen vaikutti ICOMOSin silloinen lausunto. ICOMOS on Unescon maailmanperintökomitean neuvoa-antava kansainvälinen asiantuntijaelin, joka arvioi ehdolla olevat kohteet.
Se katsoi, ettei Paimion parantolan olemus ”medikaalisena instrumenttina” eli tuberkuloosin kitkijänä ollut riittävän painava asia sellaisenaan maailmanperintökontekstissa. Lisäksi ICOMOS muistutti, että Alvar Aallon toimistolla on iso joukko muita merkittäviä kohteita Paimion parantolan lisäksi.
– Se oli oikeastaan suora kehotus meille, että tehkää tällainen serial nomination eli sarjaesitys, Lindh muistelee.
Valmisteluja Alvar Aallon arkkitehtuurin lisäämiseksi Unescon maailmanperintölistalle on tehty siitä lähtien.
Neuvo sisäpiiristä
Maailmanperintöluetteloon tarjolla oleva kolmentoista kohteen kokonaisuus kertoo Alvar Aallon ja hänen puolisoidensa Aino Aallon ja Elissa Aallon työstä.
Lisää: Kaikki 13 Aalto-kohdetta esittelyssä: Pian selviää, pääsevätkö ne maailmanperintöluetteloon
Sarjan ideaan on vaikuttanut suomalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Jukka Jokilehto (1938–2023). Hän työskenteli Unescon arkkitehtuurikonservoinnin koulutuskeskuksessa (ICCROM) Roomassa ja osallistui kaikkiin maailmanperintökomitean kokouksiin vuosina 1988–1997.
Alvar Aalto -säätiön Lindh tapasi Jokilehdon sen jälkeen, kun Suomi oli vetänyt esityksensä pois Vilnassa.
– Hän sanoi suoraan, että miettikää sellaista sarjaa, joka kuvastaa Alvar Aallon modernia aikakautta 1930-luvulta 1970-luvulle.
Jokilehto neuvoi Lindhiä valitsemaan kokonaisuuteen kohteita, jotka osoittavat Alvar Aallon monipuolisuuden.
Kun Museovirasto pyysi kansalaisilta ehdotuksia päivityksen alla olevaan Unescon kansalliseen aieluetteloon vuonna 2018, Alvar Aalto -säätiö laittoi sisään oman ehdotuksensa. Aieluetteloa päivitetään noin kymmenen vuoden välein.
– Nämä kolmetoista Suomen esityksen kohdetta olivat jo Alvar Aalto -säätiön ehdotuksessa vuonna 2018. Kyseiset kohteet ovat vakiintuneet matkan varrella, Lindh kertoo.
Kolmentoista kohteen sarja syntyi karsinnan seurauksena. Ehdokkaita oli useita kymmeniä. Aallolla on mittava tuotanto, ja osa kohteista on ulkomailla.
Säätiö päätti edistää suunnitelmaansa järjestämällä kansainvälisen seminaarin Lahdessa vuonna 2019. Tapahtumassa Aallon töitä tarkasteltiin modernin arkkitehtuurin näkökulmasta.
Maailmanperintölistalla ovat jo modernin arkkitehtuurin suurnimet, sveitsiläis-ranskalainen Le Corbusier ja yhdysvaltalainen Frank Lloyd Wright, sarjoineen. Mahtuisivatko Aallon kohteet niiden rinnalle?
Seminaaria pidetään yhä merkittävänä tapahtumana Aalto-hankkeen edistämisessä. Työ kantoi hedelmää. Kolmentoista kohteen Aalto Works -esitys lisättiin Unescon maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon vuonna 2021.
Varsinaisen ehdotuksen valmistelu alkoi seuraavana vuonna Museoviraston johdolla. Itse esitys luovutettiin maailmanperintökomitealle helmikuussa 2025. Alvar Aalto -säätiön Lindh arvioi, että esityksen valmisteluun on käytetty ”useampia henkilötyövuosia”.
Maailmanperintökomitea tekee päätöksensä Suomen ehdotuksesta Busanissa Etelä-Koreassa sunnuntaina 26. heinäkuuta. Lindh on lähes varma, että Suomen esitys menee läpi.
– Se on hyvin todennäköistä.
