Näin asiantuntija kommentoi uutisia Baltian maiden rajoilta: Ei pidä ajautua paniikkiin skenaarioista, joista ei ole näyttöä
Välitöntä Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen vaaraa ei ole. Sen sijaan Baltian maat vahvistavat puolustustaan, sanoo tutkija Kristi Raik.
Juttu tiivistettynä
Venäjä ei valmistele tällä hetkellä hyökkäystä Baltiaan, sanoo Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik.
Viime aikoina on uutisoitu, että Viro on siirtänyt joukkojaan Venäjän-vastaiselle rajalle. Liettua taas on lähettänyt joukkojaan länteen Kaliningradin rajalle ja on myös harjoitellut jopa miljoonan ihmisen evakuoimista Puolaan. Samanlaista varautumista on harjoiteltu myös Latviassa.
Venäjä puolestaan on uhkaillut ydinaseiden käytöllä, jos Kaliningradia uhataan.
Kristi Raik vastaa tässä jutussa kysymyksiin siitä, mitä Baltian viimeaikaisista uutisista pitäisi ajatella.
1. Onko Baltian turvallisuustilanne muuttunut?
Kristi Raikin mielestä uutisointi Baltian tapahtumista on ollut harhaanjohtavaa. Hänen mukaansa uutisoinnin perusteella voisi ajatella, että Baltiassa on välitön Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen vaara. Raikin mukaan näin ei ole, vaan kyse on siitä, että Baltian maat vahvistavat maanpuolustustaan.
– Kyseessä ovat pitkäaikaiset suunnitelmat varautumisesta Venäjän uhkaan, eivät akuutit muutokset, Raik sanoo.
Raik arvioi, että Venäjällä ei ole tällä hetkellä todellista kykyä hyökätä sotilaallisesti Baltiaan, koska maa on sidottu Ukrainan sotaan.
Venäjän hyökkäyksen mahdollisuus Baltiassa riippuu Raikin mukaan siitä, miten sota Ukrainassa päättyy.
Jos Venäjä ja Ukraina päätyisivät ensi vuonna tulitaukoon, uhkana olisi, että Venäjän katse suuntautuisi nopeasti muihin naapurimaihin, ja uhka muuttuisi todelliseksi.
Raikin mukaan nyt on tärkeää pitää laajempi strateginen kuva kirkkaana mielessä.
– Olennaisinta on jatkaa tukea Ukrainalle ja pitää pää kylmänä eikä ajautua paniikkiin skenaarioista, joista ei ole mitään varsinaista näyttöä.
2. Mistä Latvian rajaselkkaus kertoo?
Saksan tiedustelujohtaja totesi tällä viikolla, että Venäjän sabotaasi-iskut ja muu hybridivaikuttaminen ovat muuttuneet yhä aggressiivisemmiksi ja kohdistuvat erityisesti Saksaan.
Hän kutsui Venäjän toimintaa varjosodaksi ja varoitti sen johtavan pahimmillaan aseelliseen konfliktiin Venäjän kanssa.
Myös Raik on samoilla linjoilla: hänen mukaansa Venäjän sabotaasi-iskuihin liittyy todellinen eskalaatiovaara. Esimerkkinä hän mainitsee Saksan Leipzigin lentokentällä epäonnistuneen drooni-iskun Ukrainan kuljetuskoneeseen.
Jos Venäjä olisi onnistunut iskussaan ja ihmisiä olisi kuollut, Saksa olisi todennäköisesti joutunut reagoimaan voimakkaammin.
Sabotaasit ovat lisääntyneet myös Baltiassa. Viro ja Latvia ovat pidättäneet ihmisiä, joita syytetään Venäjän sabotaasi-iskujen tekemisestä.
Latvia kertoi keskiviikkona, että joukko aggressiivisesti käyttäytyviä naamioituneita miehiä oli ylittänyt Valko-Venäjän ja Latvian rajan. Miehet hajottivat ja varastivat rajavartiolaitoksen laitteita.
– Tällaista käytöstä ei ole aikaisemmin nähty, Raik sanoo.
Hänen mukaansa tapaus on jatkoa monta vuotta jatkuneelle paineelle rajalla. Raik korostaa, että sabotaasi-iskut eivät ole sotilaallinen hyökkäys, mutta tapaus voi viitata siihen, että toiminta saattaa muuttua jatkossa väkivaltaisemmaksi.
3. Miksi media uutisoi miltei päivittäin sodan uhasta Baltiassa?
Kansainvälinen media uutisoi lähes päivittäin Venäjän uhasta Baltiassa, kuten Puolan ja Liettuan välisestä Suwałkin käytävästä. Kapea maakaistale yhdistää Baltian maat muihin EU-maihin, ja sitä pidetään yhtenä todennäköisimmistä paikoista mahdolliselle Venäjän hyökkäykselle.
Raikin mukaan media on lähtenyt laukalle Baltiaa koskevassa uutisoinnissaan.
– Onko siinä mukana myös Venäjän psykologista painostusta, vai onko se kansainvälisen median otsikkohakuista uhkien liioittelua, Raik pohtii.
Hän kertoo esimerkkinä, että Viron rajakaupungissa Narvassa käy jatkuvasti toimittajia kansainvälisestä mediasta tekemässä juttuja sodan syttymisen uhasta.
– Paikalliset ihmiset ovat ihan väsyneitä siihen, Raik kertoo.
Tilanne Venäjän rajoilla Baltiassa on Raikista kuitenkin huolestuttava. Hän ennustaa, että talvesta tulee vaikea ja jännitteet kasvavat edelleen. Raik pitää kuitenkin ongelmallisena sellaisten kauhuskenaarioiden lietsomista, joilla ei ole todellista pohjaa.
– Nyt ei kaivata yhtään enempää tällaisia kansainvälisen median juttuja, missä maalaillaan hurjia kuvia, Raik sanoo.
4. Miten baltit suhtautuvat uhkakuviin ja eroaako se Suomesta?
Raikin mukaan tunnelma Virossa on rauhallisempi kuin kansainvälinen uutisointi antaa ymmärtää. Virolaiset asiantuntijat ovat joutuneet jopa aktiivisesti hillitsemään liioiteltuja skenaarioita.
Kristi Raik vieraili Ykkösaamussa toukokuussa 2026.
Ykkösaamu: Kristi Raik
Asetelma on kääntynyt päälaelleen: Baltian maat ovat vuosia varoittaneet Venäjän uhasta, ja niitä on kritisoitu sen takia.
Raikin mukaan Venäjän uhasta on kuitenkin edelleen sävyeroja esimerkiksi Suomen ja Baltian välillä. Suomessa puhutaan hybridiuhista, mutta Baltiassa termiä pidetään liian pehmeänä, jopa Venäjän uhkaa vähättelevänä terminä. Baltiassa puhutaan mieluummin Venäjän konkreettisista toimintatavoista, iskuista, operaatioista ja vaikuttamiskeinoista.
Raikin mukaan myös Baltiassa keskustellaan myös avoimesti siitä, ovatko maat jo jollain tavalla sodassa Venäjän kanssa ja missä raja sotatilan ja rauhan välillä kulkee.
Onko sinulla Ylelle juttuvinkki? Lähesty toimittajaa luottamuksella sähköpostitse osoitteeseen justas.stasevskij@yle.fi. Luen kaikki yhteydenotot, mutta en pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.