Asunnottomaksi jäänyt Kari kritisoi sitä, että hänet ohjattiin turvattomaan ja päihdetäyteiseen asumiskeskukseen siitä huolimatta, että hän ei itse käytä päihteitä ja on kroonisesti sairas.
Karin nimi on muutettu haastattelua varten, mutta Iltalehdellä on tiedossa hänen oikea henkilöllisyytensä.
Kari työskentelee Helsingin kaupungilla vammaistyössä pakettiautonkuljettajana 12 tuntia viikossa. Iltalehti on nähnyt hänen lähettämänsä asiakirjan, josta ilmenee hänen työsuhteensa.
Lisäksi Iltalehti on nähnyt lääkärilausunnon, josta ilmenee Karin sairastavan Crohnin tautia.
Crohnin tauti on krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus. Sen tyypillisimmät oireet ovat vatsakivut, ripuli, kuumeilu ja laihtuminen. Moni sairastava joutuu suunnittelemaan arkensa vessakäyntien ehdoilla. Kotoa poistuessa voi olla välttämätöntä tietää jo ennakkoon, missä lähin vessa sijaitsee.
Ei varaa asuntoon
Kari kertoo asunnottomuutensa taustalla olevien Kelan tukijärjestelmän muutos ja hallituksen tekemät leikkaukset Kelan maksamiin tukiin.
Perustoimeentulotuen uusien sääntöjen myötä Karin olisi pitänyt maksaa muutaman satasen kuukausituloistaan kolmasosan vuokraan.
– Koska minulla ei ollut siihen varaa, minun oli pakko irtisanoa asuntoni.
Kari kertoo tulleensa siihen tulokseen, että hänen kannattaa itse irtisanoa asunto ennemmin kuin kerryttää vuokravelkaa ja odottaa häätöä.
– Jos on häätömerkintä, niin se on pahempi mulle. Kun ei ole ensimmäistäkään häätöä eikä huomautusta asumisesta, niin sen takia ajattelin tämän ratkaisun tehdä.
– Mutta näin jälkikäteen ajateltuna se taisi olla virhe.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Asunnosta lähdön jälkeen Kari maksoi majoituksensa itse ja asui lähinnä erilaisissa hostelleissa. Lopulta rahat kuitenkin loppuivat kokonaan.
Kari hakeutui sosiaalityön puheille. Kun Kari jäi asunnottomaksi, hän toimitti sosiaaliviranomaisille lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän tarvitsee terveydellisistä syistä oman wc-tilan.
Tästä huolimatta sosiaalitoimi tarjosi Karille hätämajoitusta Hietaniemen palvelukeskuksesta. Kyseessä on niin sanottu matalan kynnyksen paikka, joka on tarkoitettu pääasiassa vaikeista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville.
Karin mukaan hänen annettiin ymmärtää, että paikka sopii myös päihteettömille ihmisille.
Totuus oli kuitenkin toinen. Kari kertoo, että palvelukeskuksessa on huumepiikkejä, ulostetta ja virtsaa ”joka puolella”.
– Olen ainoa ihminen täällä, joka käy töissä ja ei käytä päihteitä.
Majoitustiloissa on yhteishuoneita, joissa Karin mukaan esimerkiksi huumeiden käyttö ja piikittäminen on avointa.
Lisäksi tilojen hygienia on erittäin huonolla tolalla. Esimerkiksi yhteiskäytössä olevat wc-tilat ovat olleet täynnä käytettyjä huumeruiskuja, verta ja eritteitä.
– Tämä on aivan kokonaisvaltaisesti sekopäinen paikka.
Näin palvelukodin johtaja kommentoi
Hietaniemen palvelukeskuksen johtaja Anna-Maija Josefsson kertoo, että Hietaniemenkadun palvelukeskuksen hätämajoitus on luonteeltaan yhteisöllistä, minkä vuoksi siellä ei ole tarjolla yhden hengen huoneita tai yksityisiä wc-tiloja.
Josefssonin mukaan keskukseen otetaan päihtyneitä ja päihdeongelmaisia asiakkaita, koska heitä ei haluta rajata palveluiden ulkopuolelle. Hän kertoo kuitenkin ymmärtävänsä, että kyseinen asiakaskunta voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta päihteettömissä asukkaissa.
Josefsson on samaa mieltä siitä, etteivät tilat sovellu päihteettömälle tai henkilölle, jolla on terveydellisistä syistä aktiivinen tarve wc-tiloille.
Josefsson kertoo, että aikuissosiaalityö ohjaa päihteettömät asukkaat yleensä Lauttasaaren hätämajoitukseen.
– En tiedä, että miksi hänet sitten on tänne ohjattu, Josefsson sanoo.
Myös Josefsson on nähnyt kuvan törkyisestä ja neuloja täynnä olevasta wc-tilasta. Josefsson kuitenkin uskoo, että todennäköinen selitys lattialla olleille ruiskuille on se, että käytetyille neuloille tarkoitettu keräysastia on todennäköisesti kaatunut joko ”tahallisesti tai tahattomasti”. Josefssonin mukaan tällaisista tilanteista tulisi aina ilmoittaa välittömästi henkilökunnalle.
Siivoojat työskentelevät keskuksessa aamusta iltapäivään. Tilat siivotaan päivän aikana, ja ne ovat kunnossa silloin, kun hätämajoitus illalla avautuu. Ilta- ja yöaikaan erillistä siivousta ei kuitenkaan ole saatavilla.
– Meillä ei ole ilta- ja yöaikaan siistijöitä, vaan meillä on sitten aamusta iltapäivään saakka siistijät, jotka kyllä sitten siivoavat WC-tiloja.
Iltalehti pyysi vielä Helsingin kaupungin sosiaalityötä ottamaan kantaa siihen, miksi päihteetön ja erityistarpeinen henkilö on ohjattu Hietaniemen palvelukeskukseen, mutta ei saanut vastausta jutun julkaisuaikataulun puitteissa.
Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä Päivi Koskinen kommentoi yleisellä tasolla, että asunnottomien palvelutarpeen arvioinnissa arvioidaan aina myös asiakkaan terveydentila.
Lisäksi yksin elävän asiakkaan osalta selvitetään asiakkaan mahdollisuus majoittua Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa sekä se, voiko asiakas majoittua esimerkiksi sukulaisen, ystävän tai tuttavien luona.
Koskisen mukaan asiakkaan soveltuvuutta majoitukseen ”voidaan arvioida tarvittaessa yhteistyössä Hietaniemenkadun palvelukeskuksen kanssa”.
– Hietaniemenkadun palvelukeskuksesta ohjataan päihteetön asunnoton tarvittaessa Lauttasaaren hätämajoitukseen.
Jatkuvaa häirintää
Karin mukaan asiakirjoista ja lukuisista yhteydenotoista huolimatta sosiaalitoimi ei ole ottanut kantaa Karin mainitsemiin olosuhteisiin tai tarjonnut hänelle tilalle sopivampaa majoitusta.
Kari kertoo olevansa isokokoinen, minkä vuoksi häntä ei ole uskallettu suoraan uhkailla, mutta hänkin kokee silti jatkuvaa häirintää. Karin mukaan vaikka hän yrittää pysytellä omissa oloissaan, hänen tietokoneensa tai puhelimensa on yritetty varastaa aina, kun hänen huomionsa herpaantuu hetkeksi.
– Mä en ole puhunut yhdellekään noista muista asiakkaista sanaakaan koko aikana ja päässyt sen takia varmaan vähän helpommalla.
Karin mukaan kaikkein ahdistavinta on yrittää levätä yleisissä tiloissa tai isoissa makuusaleissa, joissa voi liikkua ketä tahansa. Yhteisissä tiloissa on ihmisiä, joilla on vakavia huume- ja mielenterveysongelmia, jolloin tilanteet voivat olla ennalta arvaamattomia.
Kari kertoo, että hän on ”pyörinyt lähinnä täällä käytävillä”.
– Olen nukkunut nyt kolmen vuorokauden aikana kaksi tuntia. Täällähän ei pysty nukkumaan kuin muutaman minuutin kerrallaan, kun aina joku tulee sekoilemaan viereen.
Karin mukaan ohjaajat eivät edes yritä katsoa, voisivatko sijoittaa vähemmän ja enemmän päihtyneitä erikseen.
– Eihän tällaisten pitäisi olla missään nimessä Helsingin kaupungin hätämajoituskeskuksessa, joka on tarkoitettu juuri sellaisille minun kaltaisilleni ihmisille, joille tulee jokin akuutti kriisi ja jotka tarvitsevat muutaman päivän hätämajoitusta.
– Helsingin kaupunki tunkee kaikki normaalitkin ihmiset narkomaaneille ja alkoholisteille tarkoitettujen paikkojen joukkoon.
