Iltalehti uutisoi maanantaina, että Jef-maat perustavat uudet taistelujoukot. Asiasta kertoi Britannian kuninkaallisen laivaston komentaja, kenraali Sir Gwyn Jenkins Iltalehden haastattelussa.
Sopimus joukkojen perustamisesta allekirjoitetaan marraskuussa Oslossa. Joukot ovat valmiudessa puolustamaan Suomea ja kaikkia Jef-maita Venäjän mahdollista hyökkäystä vastaan.
Jef-joukkojen käyttö ei edellytä Naton 5. artiklan aktivointia. Jenkins kuvaili Jef-joukkoja erilliseksi organisaatioksi (engl. ”a distinct organization”), joka täydentää ja tukee Natoa.
Iltalehti kysyi Jenkinsiltä, ”onko siis niin, että Yhdistyneen kuningaskunnan ydinasekyvyt muodostavat pelotteen äärimmäisen selkärangan yhtä hyvin myös Jef-joukoille”?
– Ehdottomasti (engl. absolutely), Jenkins vastasi.
Tämän jälkeen hän perusteli vastaustaan sillä, että Britannian ydinaseopissa ydinpelote on tarkoitettu Natolle ja suvereeniin kansalliseen puolustukseen. JEF on Britannian johtama erittäin nopean toiminnan taistelujoukko, jolla on tarvittaessa oma sotilaallinen komentorakenteensa.
– Kaikki Jef-maat kuuluvat Natoon. Ydinpelotteemme on osoitettu niin Natolle kuin omaksi suvereeniksi suojaksemme, joten tämän määritelmän mukaan vastaus on: kyllä, kenraali sanoi.
Se, että JEF-joukot toimivat ydinpelotteen alaisuudessa on Jenkinsin mukaan myös viesti Kremliin.
– Se ehdottomasti on juuri sitä.
Iltalehti on keskustellut asiasta useiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteiden kanssa. He pitävät selvänä, että Jef-joukot toimivat Britannian ydinpelotteen alla, koska Jefissä ovat tarvittaessa mukana Britannian kuninkaallisen laivaston tärkeimmät suorituskyvyt, kuten lentotukialukset ja niiden F-35-hävittäjät.
Häkkänen kommentoi
Jef-joukkojen perustamisesta informoitiin tiistaina eduskunnan puolustusvaliokuntaa, minkä jälkeen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kommentoi asiaa medialle.
Häkkänen sanoi medialle, että Jefissä ei ole keskusteltu ydinpelotteesta.
Häkkäsen mukaan Jefissä tiivistetään tällä hetkellä yhteistyötä perinteisessä puolustuskyvyssä.
– Se on Suomen puolustuspolitiikan kulmakiviä. Haluamme, että [Naton] artikla 5:n alapuolisissa tilanteissa Jef-maat kykenevät maa-, meri- ja ilmaoperaatioissa toimimaan mahdollisimman sujuvasti.
Tätä linjausta on käsitelty Jefin puolustusministerien kokouksissa viimeisen parin vuoden aikana.
– Sen alla puolustushaarakomentajat yhteen sovittavat, tiivistävät ja tehostavat omaa harjoitus- ja koulutustoimintaansa.
Häkkänen sanoo, että ”ydinpelotteesta ei ole Jefissä keskusteltu”.
– Naton ydinpelote on se kokonaisuus, johon kaikkien Nato-maiden ydinpelotejärjestely perustuu. Se on USA-vetoinen, mutta britit ovat siinä keskeisessä roolissa. Se ulottuu ihan täysimääräisesti myös Pohjolaan ja pohjoiseen. Jefin kasvava konventionaalinen eli perinteinen puolustuskyky tänne Pohjolaan yhteen sovitetaan Naton liittokunnan muuhun komentorakenteeseen ja kokonaisydinpelotteeseen, Häkkänen sanoitti tilannetta.
Nopeutta ja kyvykkyyttä
Häkkäseltä kysyttiin myös, onko kyse siitä, että Britannia tarjoaa uudella tavalla ydinasesuojaa Suomelle. Häkkänen vastasi tähän, että Jefiä kehitetään perinteisessä puolustuskyvyssä tehokkaammaksi.
– Mutta tällä hetkellä Jefin puolustusministeritasolla ja [Jefin] kokouksissa ei ole keskusteltu ydinpelotekysymyksestä.
Kysyttäessä, tuleeko ydinasesuoja nyt myös kansallisesti Jefin kautta artikla 5:n ulkopuolelta, Häkkänen vastaa, että ”tällaisia mitään muutoksia Jefin piirissä ydinpelotteesta ei ole pöydällä”.
– Ydinpelotetyö Britannian ja USA:n kanssa tehdään Naton piirissä. Ainoa lisäasia ydinasesuojan osalta Suomelle on ollut Ranskan ydinpelotealoite, koska Ranska on Naton ydinpeloterakenteen ulkopuolella. Sen takia Ranska on halunnut edetä tässä. Siihen maaryhmään Suomi on liittynyt. Tästä pitää pitää erillään Jef, joka sinänsä voimallisesti meidänkin aloitteestamme kehittää omia perinteisen puolustuskyvyn ja nopean reagoinnin joukkojaan, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan kyse on perinteisen puolustuskyvyn vahvistamisesta Pohjois-Euroopassa ja Baltian lähialueilla, Itämeren alueella.
– Se on meidän puolustuspolitiikkamme päälinja, että Jef-maat ovat kyvykkäitä toimimaan nopeasti artikla 5:n alapuolisissa tilanteissa. Siihen liittyy vaikkapa merivoimien yhteistyökyvyn vahvistaminen, mutta ydinpeloteasiat käydään Naton piirissä myös Ison-Britannian kanssa.
Iltalehdelle Häkkänen sanoi lisäksi, että Naton piirissä kehitetään voimakkaasti Naton ydinpelotetta vastaamaan uhkaympäristöä.
