– Poliisi! Seis!
Ensin kajahtaa huuto. Sitten kuuluu kova pamaus ja lopuksi nakuttava ääni.
Kuparijohto värisee. Kaksi nuolta painuu syvälle miehenmuotoiseen maalitauluun. Kipinä lentää, kun ylikonstaapeli Timo Sinkkonen demonstroi etälamauttimen käyttöä.
Olemme Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) harjoitushuoneessa, jonne on kutsuttu useita medioita tutustumaan poliisin voimankäyttövälineeseen. Ajallisen yhteyden perusteella syykin on selvä.
Kehitysvammainen mies kuoli Espoossa poliisin käytettyä häneen etälamautinta perjantain vastaisena yönä 14. elokuuta hoivakodissa. Poliisi tiedotti asiasta tiistaina 18. elokuuta.
Poliisin mukaan hoivakodin henkilökunta hälytti poliisin kahtena päivänä apuun aggressiivisesti käyttäytyneen miehen takia.
Samaan aikaan julkisuuteen on tullut myös muita tapauksia, joissa poliisin voimankäyttökeinot on kyseenalaistettu. Hoivakodin tapahtumat ovat ainoat, joista ei ole tiettävästi olemassa sivullisten kuvaamaa videomateriaalia.
”Voltit eivät ole vaarallisia”
Suomen poliisi käyttää etälamauttimena Axon Enterprisen valmistamaa X26P:tä. Axon tunnettiin aiemmin nimellä Taser International, josta myös etälamauttimen kansankielinen nimitys taser juontuu.
Aseella voidaan ampua kaksi nuolta, joiden piikit lävistävät ihmisen ihon ja johtavat sähköä vartaloon. Vaikutus on lamaannuttava. Virtaa johdetaan kohteen vartaloon viisi sekuntia kerrallaan, jos sitä ei ennen sitä katkaista. Tavallisesti poliisin kohde menettää kehonsa hallinnan ja kaatuu toimintakyvyttömänä maahan.
Sinkkosen mukaan ammutuista nuolista lähtee alle 4 milliampeeria virtaa, joka riittää lamauttamaan kohteen. Tahdistimestakin lähtee enemmän virtaa, hän toteaa lakonisesti.
Julkisuudessa on kerrottu, että nuolet johtavat 50 000 volttia sähköä. Ampeereilla mitataan virtaa ja volteilla jännitettä. Sinkkonen uskoo, että volttiluku on vedetty keskusteluun, koska se on niin suuri.
– Voltit eivät ole vaarallisia. Ampeerit ovat. Tästä (laitteesta) on tehty lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia eikä sähkön määrä riitä tappamaan ihmistä, Sinkkonen sanoo.
Sinkkosen mukaan etälamautinta ei käytetä vanhuksiin, raskaana oleviin naisiin tai lapsiin.
Kaatuminen suurin riski
Etälamauttimen käytössä suurin riski liittyy ammutun hallitsemattomaan kaatumiseen. Etälamauttimen käyttöä vältetään tilanteissa, joissa poliisin kohde on portaissa tai muuten korkealla. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa henkilö on aseistautunut esimerkiksi veitsellä.
Ihminen voi kuitenkin loukata itsensä myös kaatuessaan tasaisella alustalla. Hän voi kaatuessaan lyödä päänsä lattiaan tai johonkin esineeseen, kuten tuoliin. Ylikomisario Asko Sartanen sanoo, että tällaisilta tilanteilta vältytään poliisin ammattitaidolla.
– Se on kovaa ammattitaitoa. Tilanteethan ovat joskus todella nopeita, todella vaativia ja stressaavia. Olosuhteet voivat olla vaikeat. Voi olla pimeää, niin kuin usein Suomessa on. Harkinta pitää tehdä todella nopeasti, Sartanen kommentoi.
– Kyse on riskienhallinnasta ja viime kädessä oikeushyvän punnitsemisesta.
Asko Sartanen on valvonta- ja hälytystoiminnan yksikönpäällikkö. Hän huomauttaa, että voimankäyttökeinoihin liittyy aina pysyvän vammautumisen riski. Poliisilla ei myöskään ole aina tietoa kohteen mahdollisesta sydänongelmasta.
Toistaiseksi ei tiedetä, miten kehitysvammainen mies kuoli poliisin käytettyä häneen etälamautinta Espoossa. Uhrin omaisen mukaan mies joutui kaaduttuaan sairaalaan.
Käyttö kasvussa
Poliisi joutuu aina arvioimaan voimankäyttökeinojen tarpeellisuutta ja puolustettavuutta. Sartanen huomauttaa, että kyse on lopulta johtamisesta. Sen tehtävänä on varmistaa, että tehtävällä on käytössä sopivat välineet.
Poliisin työhön kuuluu valita kussakin tilanteessa lievin tehokas voimankäyttöväline.
Kaikilla poliiseilla ei ole käytössään etälamautinta. Poliisilaitokset päättävät itse, ketkä poliisimiehet tarvitsevat tehtävissään täydennyskoulutusta sen käyttöön.
– Poliisilaitokset määrittävät, kenellä se lisenssi pidetään voimassa, jotta heillä on se kanto-oikeus voimassa työtehtävissä, sanoo Sartanen.
Poliisitaustainen oikeustieteen tohtori Henri Rikander arvioi Ylelle, että etälamauttimia käytetään nykyään aiempaa enemmän, koska laitekanta on kasvanut.
”Peiliin katsomisen paikka”
Kun Iltalehden toimittaja pyysi demonstraatiota, jossa häntä ammuttaisiin etälamauttimella, Sartasen vastaus oli jyrkkä ei.
Aiemmin Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat altistettiin etälamauttimen lataukselle, kun heille koulutettiin voimankäyttöä. Opiskelijoiden ampumisesta etälamauttimella luovuttiin, kun opiskelijoiden virkasuhteet lakkautettiin.
– Näin on linjaukset. On katsottu, että pystymme antamaan tiedot ja taidot muuta kautta. Emme altista ampuma-aseellekaan, hän sanoo.
Poliisin voimankäyttökeinoista on käyty viime aikoina muutenkin voimakasta keskustelua Tuusulan kiilauksen (8.8.) ja tamperelaista Juhoa aseella uhanneen liikennepoliisin (12.8.) vuoksi.
Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kommentoi kohua tiistaina 18. elokuuta Ylen A-studiossa sanoen, ettei poliisitoiminta tapauksissa ole onnistunut.
– Poliisilla on peiliin katsomisen paikka. Katsomme nyt peiliin ja arvioimme sitä, että miten on toimittu, Koskimäki sanoi.
