Näin USA:n vaalitulos iskee Suomeen – Tutkija listaa 4 asiaa
Asiantuntija listaa neljä asiaa, joiden kautta Yhdysvaltojen välivaalien tulos voi vaikuttaa myös Suomeen.
– Välivaalien tulokset voivat näkyä varmaankin kauppapolitiikassa, Ukrainan sodassa, Iranin sodan tilanteen kehittymisessä ja siinä, mitä Natossa tapahtuu, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki luettelee.
Demokraattipuolue otti tiistain välivaaleissa murskavoiton ja sai enemmistön liittovaltion kongressin molempiin kamareihin.
Sisäpolitiikassa vaalituloksen on arveltu tekevän presidentti Donald Trumpista ”ramman ankan”, mutta ulkopolitiikkaan vertaus ei Linnainmäen mukaan päde.
– Trumpilla on toimivaltaa ulkopolitiikassa, ja hän haluaa kirjoittaa itsensä historiankirjoihin. Se on se, missä hän pystyy toimimaan, kun sisäpolitiikassa sitä tilaa ei enää ole.
Kauppapolitiikka
Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Viime vuonna maa oli Suomen toiseksi suurin vientikohde.
– Meillä on tietysti EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus. Sen Trump on solminut, ja varmaan se lähtökohtaisesti pitää. Mutta hänhän voi joku kaunis päivä herätä ja repiä sen täysin auki, Linnainmäki arvioi maan kauppapolitiikkaa välivaalien jälkeen.
Olennainen osa Trumpin kauppapolitiikkaa ovat olleet tullit. Niiden on arvioitu vaikuttaneen amerikkalaisten elinkustannuksiin, jotka nousivat lopulta keskeiseksi vaaliteemaksi.
Linnainmäki huomauttaa, että demokraatitkaan eivät välttämättä näe tulleja itsessään huonona asiana.
– Demokraatithan vastustaa Trumpin tyyliä käyttää tulleja ja tällaista hyvin poukkoilevaa linjaa. Mutta valtaosa demokraateista itse asiassa nykyään kannattaa tullien käyttämistä kauppapolitiikan välineenä.
Ukraina
Kauppapolitiikan lisäksi poukkoilevaa on Trumpin kaudella ollut myös Yhdysvaltojen suhtautuminen Ukrainaan. Viime aikoina Trump vaikuttaa muuttuneen jälleen suopeammaksi Venäjän ja Putinin suhteen.
Linnainmäen mukaan välivaalien tulos saattaa lisätä Trumpin pyrkimyksiä saada aikaan rauha hinnalla millä hyvänsä, mutta toisaalta vahvistuneella demokraattipuolueella on myös keinoja yrittää hillitä presidentin äkkinäisiä liikkeitä.
– Trumphan saattaa hyvin ajatella, että nyt on kaksi vuotta presidenttikautta jäljellä, ja tästä täytyy saada sulka hattuun historiankirjoitusta varten. Että tämä on sovittava millä keinoin hyvänsä ja vielä entisestään lisättävä painetta Ukrainalle ja Zelenskyille, Linnainmäki sanoo.
– Toisaalta jos Trump vaikka päättäisi yhtäkkiä katkaista tiedustelutuen Ukrainaan, niin varmasti demokraateista tulisi heti vastinetta ja painetta, vaikka he eivät voikaan sen palauttamisesta itse suoraan päättää.
Lisäksi Linnainmäki huomauttaa, että enemmistön kongressiin saavilla demokraateilla on mahdollisuus käynnistää Trumpin luottohenkilöitä koskevia tutkintoja. Tutkinnan kohteeksi voisivatkin joutua Ukrainan ja Venäjän kanssa neuvottelemassa olleet Trumpin luotetut Jared Kushner ja Steve Witkoff.
– Nämä tutkinnat voivat syödä hyvinkin paljon näiden molempien herrojen aikaa jatkossa, Linnainmäki sanoo.
Iranin sota
Trumpin käynnistämää Iranin sotaa on pidetty yhtenä keskeisistä syistä demokraattien murskavoitolle välivaaleissa. Sodan vaikutus öljyn maailmanmarkkinahintaan on näkynyt karulla tavalla myös suomalaisella bensapumpulla.
Linnainmäki uskoo, että sodan lopettaminen on Trumpille nyt tärkeä tavoite.
– Tämän vaalin tärkein oppitunti oli varmasti se, että päätös sodan aloittamisesta oli katastrofaalinen republikaanien ja Trumpin kannalta. Jos jotain, niin hän varmasti haluaa sen sodan nyt hinnalla millä hyvänsä lopettaa.
Nato
Presidenttikaudellaan Trump on moneen otteeseen asettanut puolustusliitto Naton uskottavuuden kyseenalaiseksi. Trump on esimerkiksi kutsunut Natoa ”paperitiikeriksi” ja kertonut pohtivansa puolustusliitosta eroamista.
Linnainmäen mukaan perustuslain kongressille takaama budjettivalta antaa demokraateille vipuvartta rajoittaa Trumpin toimia myös Naton suhteen. Toisaalta perustuslaki takaa myös presidentin aseman armeijan ylipäällikkönä.
Linnainmäki arvelee, että demokraatit haluaa ylläpitää toimivat suhteet liittolaistensa kanssa, mutta toisaalta Eurooppa ei välttämättä ole heidänkään ylin prioriteettinsa.
– Moni heistä saattaa katsoa, että ihan Yhdysvaltojen suurvaltastrategian kannalta kannattaa jonkin verran vähentää läsnäoloa Euroopassa ja siirtää voimavaroja muualle, Linnainmäki sanoo.
Lievästi myönteinen
Useat asiantuntijat ovat pohtineet, että demokraattien voitto ja Trumpin kapeneva toimivalta saattavat saada tämän käyttäytymään entistä arvaamattomammin.
Linnainmäki yhtyy näkemykseen.
– Varmaan pääsääntö on se, että kaikki, mitä Trump on ennestään edistänyt, suunnilleen säilyy ja jatkuu. Mutta hän on tietysti entistä arvaamattomampi nyt tämän vaalitappion jälkeen, kun hän ei voi keskittyä sisäpolitiikkaan.
Siitäkin huolimatta tutkija pitää vaalitulosta kokonaisuutena arvioiden Suomen kannalta myönteisenä.
– Ei kannata liikaa juhlia, mutta luulen kyllä, että tämä on Suomellekin positiivista. Viimeiset kaksi vuotta on ollut aikamoista vuoristorataa ja hullunmyllyä Trumpin kanssa, Linnainmäki sanoo.
– Jos hän olisi saanut jatkaa täysin ilman minkäänlaista kongressin valvontaa, niin se ei varmaankaan olisi johtanut ainakaan positiivisempiin lopputuloksiin Suomen ja Euroopan kannalta vaikkapa Naton sisällä, Ukrainan neuvotteluissa tai muissa meille keskeisissä asioissa.