Näin vieraskieliset ihmiset saavat nyt Kela-tukia

Kela kertoo tiedotteessaan, että vieraskielisen väestön määrä ja osuus Suomen väestöstä ovat kasvaneet samalla kun työttömyysturvaa ja toimeentulotukea saaneiden vieraskielisen väestön osuus on pienentynyt.

Vuonna 2025 Kela maksoi toimeentulotukea turvaavia etuuksia yhteensä noin 9,2 miljardia euroa. Summa on puolet Kelan kaikista etuusmenoista. Summasta 20 prosenttia eli 1,8 miljardia euroa maksettiin vieraskielisille.

Vielä vuonna 2017 toimeentuloa turvaavia etuuksia maksettiin 8,6 miljardia euroa, josta vieraskielisille maksettiin 15 prosenttia. Samalla vieraskielisten osuus väestöstä on kuitenkin kasvanut yli 70 prosenttia. Vuonna 2017 vieraskielisiä oli Suomessa 373 000 ja viime vuonna luku oli 646 000. Heistä aikuisia oli 506 000.

– Vieraskielistä väestöä on Suomessa aiempaa enemmän, joten toki myös heidän osuutensa Kelan etuuksien saajista on kasvanut. Kehitys heijastaa väestörakenteen muutosta, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen kertoo tiedotteessa.

Osuus pienentynyt

Kyse on siis siitä, että vieraskielisistä harvempi nostaa etuuksia, vaikka vieraskielisten kokonaismäärä ja etuusmenot ovat kasvaneet.

Esimerkiksi perustoimeentulotukea saavien osuus Suomen vieraskielisestä väestöstä on vähentynyt. Vuonna 2017 noin 23 prosenttia aikuisista vieraskielisistä sai toimeentulotukea, mutta vuonna 2025 vastaava luku oli 18 prosenttia.

Työmarkkinatuen kohdalla vuonna 2017 vieraskielisestä aikuisväestöstä 24 prosenttia sai kyseistä etuutta. Viime vuonna osuus oli laskenut 16 prosenttiyksikköön.

Tilannekuva avautuu kahden graafin kautta. Alla olevasta kuvasta ilmenee, miten suuri osuus vieraskielisistä on saanut toimeentulotukea, työmarkkinatukea ja asumistukea vuosien 2017–2025 aikana. Trendi on ollut laskeva.

Euromäärät kasvussa

Tilanne näyttää erilaiselta, kun tarkastellaan vieraskielisten osuutta eri etuuksien menoissa.

Esimerkiksi toimeentulotuen saajissa vieraskielisten määrä on kasvanut 110 000 henkilöstä vajaassa kymmenessä vuodessa 137 000 henkilöön. Samaan aikaan kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien toimeentulotukea saavien määrä oli puolestaan laskenut 65 000 henkilöllä.

Vuonna 2017 toimeentulotuesta maksettiin vieraskielisille 24 prosenttia eli 172 miljoonaa euroa. Viime vuonna osuus nousi 41 prosenttiin eli 408 miljoonaan euroon.

Työmarkkinatuen kohdalla vuonna 2025 etuusmenoista noin kolmannes meni vieraskielisille, vuonna 2017 luku oli selvästi 30 prosenttia.

Vastaava kehitys on nähtävissä myös takuueläkkeen, yleisen asumistuen, peruspäivärahan, lastenhoidon tukien, vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahojen ja kansaneläkkeen kohdalla.

Alla olevasta graafista näet, millainen osuus kunkin etuuden menoista kohdentuu vieraskielisille.

Lisäksi vuosia jatkunut Ukrainan sota näkyy myös tilastoissa.

– Ukrainankielisten toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2023 alkaen. Vieraskielisten tuen saajien määrän kasvu johtuu suurimmaksi osaksi tästä ukrainalaisten ryhmästä, kertoo Jauhiainen.

Tilastointi perustuu henkilön ilmoittamaan äidinkieleen. Kela muistuttaa, että kaikki vieraskieliset eivät ole maahan muuttaneita. Toisaalta kaikki maahan muuttaneet eivät ole vieraskielisiä.

Ukrainan sota vaikuttaa

Kela kertoo, että asumistuessa on nähtävissä opiskelijoiden siirto opintotuen asumislisän piiriin. Vieraskielisistä yleistä asumistukea saavien osuus on vähentynyt vajaassa kymmenessä vuodessa 26 prosentista 18 prosenttiin.

Yleisestä asumistuesta vieraskielisille kuitenkin maksettiin aiempaa suurempi osuus. Vuonna 2017 osuus oli 19 prosenttia, mutta viime vuonna luku nousi 27 prosenttiin.

Myös tässä on nähtävissä Ukrainan sota, jota paenneita tuli Suomen sosiaaliturvan piiriin. Toinen vaikuttava tekijä on lakimuutos.

– Vieraskielisten saama osuus asumistuesta kasvoi huomattavasti viime vuonna, koska opiskelijat siirrettiin pois yleiseltä asumistuelta. Vuoden aikana myös omistusasujilta poistettiin oikeus yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen saajien joukko on siis muuttunut, Kelan Jauhiainen kertoo.

Kelan maksamien eläkkeiden osalta muutokset ovat pieniä. Takuueläkettä sai viime vuonna noin 17 000 vieraskielistä. Kansaneläkettä sai puolestaan 22 000 vieraskielistä. Se vastaa 4,4 prosenttia vieraskielisistä aikuisista.

Aikaisemmin hyvin suurelta osalta vieraskielisiksi määritellyiltä henkilöiltä puuttui tieto äidinkielestä. Viime vuonna niiden määrä laski lähes puoleen, mikä pienensi vieraskielisiksi laskettujen kansaneläkkeen saajien määrän 32 000 henkilöstä 22 000 henkilöön.

Perhe-etuuksien kohdalla viime vuonna vieraskielisiä oli vajaat 25 000. Se on 9 000 enemmän kuin vuonna 2017. Vieraskielisistä etua sai vuonna 2017 5,6 prosenttia ja viime vuonna 4,9 prosenttia.

Myös lastenhoidon tukien osalta saajien määrä on vähentynyt vajaan kymmenen vuoden aikana. Kela huomauttaa, että määrä ei ole laskenut yhtä paljon kuin kotimaisia kieliä puhuvien kohdalla.