Näissä olosuhteissa urheileminen voi olla jopa hengenvaarallista – Asiantuntijalta painavat sanat

Wimbledonin tennisturnauksessa varaudutaan äärimmäisiin olosuhteisiin.

Kisojen isäntämaassa Britanniassa mitattiin alle viikko ennen turnauksen alkua jopa yli 37 asteen lämpötiloja, kun tukala helleaalto kuritti Eurooppaa.

Sääennusteiden mukaan lämpötilat voivat nousta turnauksen aikana reilusti yli 30 asteen. Tällaisissa olosuhteissa urheileminen kasvattaa lämpösairauksien riskiä, sanoo liikuntafysiologi Jere Borgenström Helsingin urheilulääkäriasemalta.

– Lämpösairauksia on erilaisia, ja ne vaihtelevat vaikeusasteiltaan. Kaikista vaarallisin on lämpöhalvaus, jossa tajunnan taso alkaa laskea, voi tulla kouristelua ja sekavuutta ja lopulta jopa elottomuutta, Borgenström luettelee.

Lämpöhalvauksessa kehon lämpötila voi nousta yli 40 asteeseen. Tila on hengenvaarallinen.

– Siinä vaiheessa ei olla enää huolissaan suorituskyvystä vaan siitä, ettei urheilijalle tule kaikkein vakavimpia seurauksia. Silloin pitää välittömästi ja aggressiivisesti viilentää kehoa, Borgenström sanoo.

Lämpöhalvausta yleisempi tila on lämpöuupuminen, joka ei vaadi aivan yhtä korkeaa ydinlämpötilaa kuin lämpöhalvaus. Myös lämpöuupuminen aiheuttaa heikotusta, huimausta, pahoinvointia ja jopa oksentelua.

– Silloinkin urheilusuoritus on yleensä jo niin heikko, ettei sitä ole mitään järkeä jatkaa.

Mitä raskaampi fyysinen suoritus on, sitä nopeammin lämpötila alkaa vaikuttaa suorituskykyyn.

Esimerkiksi pitkäkestoisissa kestävyyslajeissa jo 15 asteen yläpuolelle kohoavat lämpötilat heikentävät suorituskykyä, kun taas lyhytkestoisissa, anaerobisissa lajeissa lämmöstä voi olla jopa hyötyä.

Tennis asettuu lajina kestävyyslajien ja anaerobisten lajien välimaastoon. Yksittäinen ottelu voi kestää jopa monta tuntia, mutta se sisältää lyhyitä taukoja ja vaihtelevan pituisia juoksu- ja lyöntisuorituksia.

– On todennäköistä, että tenniksessä optimaalinen ympäristön lämpötila on korkeampi kuin vaikkapa juoksumaratonissa, mutta mitään tarkkaa raja-arvoa ei tietenkään voi asettaa. Fysiologiset vasteet voimistuvat pikkuhiljaa, mikä johtaa siihen, että suorituskyky alkaa heikentyä.

Suomalaisille tiukka paikka

Todellista lämpökuormaa arvioitaessa on otettava huomioon pelkän lämpömittarin lukeman lisäksi ilmankosteus, tuulennopeus ja auringonsäteilyindeksi. Esimerkiksi kostea ilma tuntuu kuivaa ilmaa lämpimämmältä, koska hikoilun viilentävä vaikutus heikkenee.

Lisäksi urheilijoiden välillä on paljon eroja siinä, miten kuumuus heihin vaikuttaa.

– Sanotaan, että urheilija, joka asuu ja harjoittelee kuumissa olosuhteissa, on lähtökohtaisesti paljon paremmassa asemassa myös ottelemaan kuumassa kuin esimerkiksi Suomen kevä�ästä tuleva urheilija, Borgenström muotoilee.

Urheilusuorituksen kannalta tehokkain keino helteiden haittavaikutusten ehkäisemiseen on lämpösopeutuminen.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että oleskellaan ja harjoitellaan kuumissa olosuhteissa, jolloin keho pikkuhiljaa adaptoituu siihen, että se pystyy paremmin poistamaan ja sietämään lämpöä, Borgenström selittää.

– Kun tätä on tehty pari viikkoa, se nostaa huomattavan paljon suorituskykyä kuumassa.

Kuumalla peli muuttuu

Kun elimistö pyrkii poistamaan lämpöä, verenkierto vilkastuu ja syketaajuus nousee. Urheilusuoritus itsessään nostaa sykettä, mutta lämpimällä säällä syketaajuus on vielä tavallistakin korkeampi.

– Totta kai suoritus silloin myös tuntuu raskaammalta, Borgenström sanoo.

Raskaammalta tuntuva urheilusuoritus usein saa pelaajat säätelemään pelin tempoa, jolloin ottelun intensiteetti voi laskea ja lepoajat pidentyä.

– On havaittu, että kuumassa aika usein pitkät pallorallit saattavat vähentyä, kun koetaan, ettei jakseta panostaa kaikista kuormittavimpiin ralleihin. Toisaalta myös syöttöihin valmistautumiseen käytetty aika saattaa pidentyä, Borgenström kertoo.

– Se muuttaa työn ja levon suhdetta yleensä niin, että kokonaistyömäärä ottelun sisällä on tavallista pienempi.

Kuumia kelejä varten on olemassa useita akuutteja viilennysmenetelmiä. Ne tukevat suorituskykyä hidastamalla kehon ydinlämpötilan nousua.

– Urheilupiireissä voidaan käyttää esimerkiksi viilennysliivejä, jotka puetaan ylävartalolle. Se auttaa siinä, ettei kehon ydinlämpötila nouse, mutta jalkojen ja raajojen lihakset pysyvät kuitenkin lämpöisinä.

– Sen lisäksi voi nauttia kylmiä juomia tai jäähilejuomia, jotka ylläpitävät viileyden tunnetta ja aavistuksen laskevat ydinlämpötilaa. Näiden keinojen yhdistäminen edesauttaa suorituskykyä kuumassa.

Vinkit viilentymiseen urheillessa

Lähde: Liikuntafysiologi Jere Borgenström

Wimbledonissa on varauduttu kuumaan säähän lämpösäännöllä, joka on voimassa turnauksen kaikissa kaksinpeleissä. Säännön mukaan pelaajalla on oikeus pyytää 10 minuutin taukoa ottelun aikana, jos ilman koettu lämpötila on vähintään 30,1 astetta.

Juomatauon aikana urheilijan kannattaa Borgenströmin mukaan hakeutua pois suorasta auringonpaahteesta ja viilentää itseään varjossa vaikkapa viilennysliivillä.

Riittävä nesteiden ja suolojen nauttiminen on erityisen tärkeää kuumilla keleillä urheillessa, jolloin hikoillaan merkittäviä määriä.

– Jos sitä ei korvaa millään, vaikutukset alkavat näkyä huomattavan nopeasti, Borgenström huomauttaa.

– Ja toki kun puhutaan tällaisesta pitkästä suorituksesta, nesteiden lisäksi on tärkeää ylläpitää suolatasapainoa ja energiansaantia, eli hiilihydraattia ja suoloja veden kanssa, niin suorituskyky pysyy parempana.