Garden Helsinki -hankkeen ympärillä kuohuu nyt rajusti. Viime viikkojen aikana julkisuuteen on tihkunut pala palalta uutta tietoa hankkeelle korvamerkitystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta, päätöksenteon taustoista ja vaikuttamistyöstä.
Pääministeri Petteri Orpolle (kok) kohu on muodostunut poliittiseksi painajaiseksi. Tuoreimmat kannatusmittaukset osoittavat uhkaavasti alaspäin, eivätkä viimeaikaiset tapahtumat ole omiaan lisäämään äänestäjien luottamusta.
Kun eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) arvioi tilanteen niin vakavaksi, että ilmoitti olevansa valmis harkitsemaan eduskunnan koollekutsumista kesken istuntotauon, oppositio näki tilaisuutensa tulleen ja kirjelmöi vaatimuksestaan puhemiehelle. Mediaa pakoileva pääministeri joutui taipumaan ja tuomaan asian eduskunnan eteen kesken istuntotauon.
Tilanne on poikkeuksellinen. Eduskunta on kutsuttu koolle kesätauon aikana vain viidesti aiemmin. Vuosina 2020, 2022 ja 2023 puhemies ei opposition vaatimuksista huolimatta kutsunut eduskuntaa koolle.
Garden Helsingin valtiontuesta syntyneessä kohussa ei ole kyse siitä, tarvitaanko Helsinkiin uusi tapahtuma-areena vai ei, vaan siitä, millä perusteilla Suomessa jaetaan veronmaksajan rahaa tilanteessa, jossa valtio on tiukalla säästökuurilla. Kyse on samalla myös siitä, kenelle ovet päättäviin pöytiin aukeavat ja kenelle eivät.
Ohi virkavalmistelun tullut hanke, jonka taustayhtiön talous on pahoissa vaikeuksissa ei välttämättä tulisi ensimmäisenä mieleen. Kun tähän liitetään hankeyhtiön lobbarin ja pääministerin puoluetoverin, ex-ministeri Jan Vapaavuoren tökeröt viestit pääministerin esikunnalle sekä hankeyhtiön esittämiin työllisyyslukuihin liittyvät epäselvyydet, ei tilanne näytä yhtään sen paremmalta. Nyt oikeuskansleri selvittää Orpon toimintaa ja valtiontalouden tarkastusvirasto selvittää Vapaavuoren ilmoittamatta jääneitä lobbaustapaamisia.
Poliittisesti Vapaavuoren kelkkaan hyppääminen vaikuttaa muodostuneen hallitukselle ja etenkin pääministeri Orpolle kokoaan suuremmaksi virhearvioksi. Pääministerin katastrofaalisen huonosti hoidettu viestintä ei ole onnistunut hälventämään julkisuudessa syntyneitä epäilyksiä kaverikapitalismista ja vaalirahoitukseen kytkeytyvästä suhmuroinnista.
Oppositio pyrkii ottamaan tilanteesta kaiken ilon irti ja hyökkäämään tiistaina niin valtiontuen “junailusta” ja “runttaamisesta” syytettyä pääministeri Orpoa kuin siinä sivussa tuen kehysriihessä siunannutta valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps) vastaan.
Tiedonannon päätteeksi oppositio esittänee epäluottamusta hallitukselle. Juuri tästä syystä tiedonanto oli toisaalta Orpolle luontevampi vaihtoehto kuin pääministerin ilmoitus: Orpon luottamus kytkeytyy koko hallituksen toimintakykyyn. Luottamusäänestys tarjoaa Orpolle mahdollisuuden laittaa hallituksensa rivit suoriksi ja saada asia hallituksen sisällä loppuun käsitellyksi.
Vaikka kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat vakuuttaneet tukeaan pääministerille, politiikassa voi tapahtua yllätyksiä. Myös nopeita sellaisia. Kesken eduskunnan kesätauon järjestettävässä luottamusäänestyksessä tavallista suurempi merkitys on silläkin, jättävätkö jotkut kansanedustajat saapumatta Arkadianmäelle.
Hallituksen ja pääministeri Orpon selvittyä tiistain koettelemuksista Garden Helsingin valtiontukeen liittyvät ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Päinvastoin. Todennäköisempää on, että valtiontukeen liittyvät ongelmat ovat vasta alkamassa.
Garden Helsingille ei ole maksettu vielä euroakaan hankkeelle jyvitetystä ehdollisesta 35 miljoonan euron valtiontuesta. Seuraava vaihe on syksyn budjettiriihi, johon liittyy Garden Helsingin osalta paljon epävarmuustekijöitä. Toistaiseksi ei tiedetä, sisältyykö Garden Helsingille ensi vuodelle varattu 8,75 miljoonan euron määräraha valtiovarainministeri Purran budjettiesitykseen tai ilmestyvätkö rahat budjettiin vielä jossain myöhemmässä käsittelyvaiheessa.
Purran mukaan hän aikoo kuunnella päätöksentekonsa tueksi valtiovarainministeriön virkamiehiä. Budjettiesitys ja -päätös ovat viime kädessä kuitenkin poliittisia päätöksiä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Syyskuussa kysymys valtiontuesta etenee talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan. Iltalehden tietojen mukaan siihen mennessä on tarkoitus valmistua valtiovarainministeriön virkamiesarvio hankkeen työllisyysvaikutuksista. Tiistain tiedonannon yhteydessä valtiovarainministeriön tuottamia arvioita ei kiireellisen aikataulun takia tulla näkemään.
Ennen kuin Garden Helsingille voidaan maksaa valtiontukea, hankkeen on myös täytettävä kansallisissa ja EU:n valtiontukisäännöissä asetetut edellytykset. Iltalehti on kertonut aiemmin, että Euroopan komissio on pyytänyt lisäselvityksiä muun muassa hankkeen rahoituksesta ja rahoitusvajeen laskelmista. Tuen saamisen edellytyksenä on myös, ettei tuensaaja ole taloudellisissa vaikeuksissa. Sekään ei Garden Helsingin kohdalla ole välttämättä mikään läpihuutojuttu.
Syksyllä selviää myös se, onko hankeyhtiö Projekti GH onnistunut haalimaan kasaan puuttuvan yksityisen rahoituksen hankkeelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuulle päivätyssä muistiossa yhtiö oli ilmoittanut rahoitusvajeekseen 156 miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan areenakokonaisuuden investointikustannukset olivat tuolloin 388 miljoonaa euroa.
Ja vaikka nämäkin esteet ylitettäisiin, tuen saaminen ei ole suinkaan vielä siinä.
Koska Garden Helsinki on muuttunut merkittävästi vuosien 2024 ja 2025 suunnitelmista, hankeyhtiön ja Helsingin kaupungin on neuvoteltava uusi tonttisopimus. Lisäksi areena tarvitsee rakennusluvan. Kun areenan yhteyteen suunnitellusta asunto-, toimisto- ja hotellirakentamisesta on sittemmin päätetty luopua, esiin voi nousta myös tarve päivittää asemakaavaa.
Kaupungin byrokratia ei hoidu hetkessä ja erilaisiin lupa- sekä päätöksentekoprosesseihin kuuluvat myös mahdolliset muutoksenhakuajat. Hankeyhtiön tavoitteena on ollut käynnistää rakentaminen vuodenvaihteessa 2027–2028. Tukea ei makseta ennen rakentamisen aloittamista.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä arvioi heinäkuun alussa, että jos hanke ei etenisi vuoden 2027 aikana, käyttämättä jäänyt valtuus pitäisi uusia ja käytännössä siirtää vuodelle 2028. Sellaista budjettipäätöstä lienee kuitenkin turha odottaa seuraavalta hallitukselta.
Garden Helsingin vaikeudet eivät siis todellakaan rajoitu pelkästään tiistaina nähtävään draamaan eduskunnan suuressa salissa. Hankkeen on selvittävä EU:n notifioinnista, löydettävä tiensä ensi vuoden budjettiin ja setvittävä asiansa Helsingin kaupungin kanssa niin, että rakentaminen ehditään aloittamaan riittävän ajoissa.
Täytettävien vaatimusten määrä on suuri ja yhdenkin lenkin katkeaminen voi käytännössä estää valtiontuen saamisen. Tässä kohtaa nousee väistämättä kysymys, kuinka paljon hallituksen kannattaa riskeerata poliittista pääomaansa Garden Helsingin takia?
Hallitus ja Garden Helsingin valtiontuki selviävät todennäköisesti tiistaista, mutta niiden on selvittävä myös kaikesta siitä, mikä odottaa tiistain jälkeen. Siksi näyttää yhä todennäköisemmältä, että hanke on matkalla umpikujaan.
