Näkökulma:Sotien edessä olo on voimaton – Tämä ajatus auttaa

Lentoyhtiö Emirates aloitti torstaina päivittäisen lentoyhteyden Suomen ja Dubain välillä.

Kuunnellessani reitin avajaisten juhlapuheita olo oli hämmentynyt.

Miksi Helsingistä avattiin päivittäin operoiva suora yhteys kohteeseen, jota osa suomalaisista boikotoi sen kyseenalaisen maineen vuoksi? Onko tällaiselle päivittäiselle reitille tosiaan kysyntää?

Dubaista puhuttaessa esiin nousevat usein luksuksen ja glamourin varjoissa huhkivien siirtotyöläisten olot.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Yhdistyneissä Arabiemiraateissa eläviin, lähes kaiken ruumiillisen työn maassa tekeviin siirtotyöläisiin kohdistuu yhä laajamittaisia väärinkäytöksiä, kuten palkkojen pimittämistä, rekrytointimaksuja sekä passien takavarikointia. Arabiemiraateissa ei myöskään ole yleistä minimipalkkaa, joka turvaisi kaikille työntekijöille kohtuullisen elintason.

Lisäksi muun muassa vuonna 2023 julkaistun raportin mukaan siirtotyöläiset työskentelivät vaarallisen kuumissa olosuhteissa ilman taukoja rakentaessaan YK:n ilmastokokoukseen liittyviä kokoustiloja.

– Luulin kuolevani joka sekunti, yksi raportissa siteerattu siirtotyöläinen kertoi.

Työntekijöiden oikeuksien ja olojen parantaminen on vaikeaa, sillä ammattiyhdistysliikkeet ovat Arabiemiraateissa kiellettyjä. Työntekijän asemaa heikentää merkittävästi myös niin sanottu kafala-järjestelmä, jossa työnantaja voi vaikuttaa työntekijän oikeuteen olla maassa.

Dubaihin matkustamisen ollessa helpompaa kuin koskaan saattaa kysymys Dubain varjopuolista tulla ajankohtaiseksi lomakohdetta pohtivalle suomalaiselle.

Tulisiko Dubaita sitten boikotoida? Ja onko yksittäisen ihmisen boikotilla oikeastaan mitään merkitystä?

Hyökkäyssotien, kansanmurhien ja ihmisoikeusloukkausten äärellä olo on helposti apaattinen ja voimaton. Mieleen saattaa tulla kysymys siitä, voiko yksilö muka vaikuttaa maailman toisella puolella tapahtuviin vääryyksiin.

Boikotteihin skeptisesti suhtautuvat nostavat esiin tapauksia, joissa boikotit ja pakotteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Pakotteista huolimatta esimerkiksi Venäjä ei ole pysäyttänyt hyökkäystään Ukrainassa.

Lisäksi boikotteja on vastustettu myös toteamalla, että ne osuvat valtionjohdon lisäksi myös tavallisiin ihmisiin, jotka eivät ole vastuussa vaikkapa johtajiensa tekemistä kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista.

Boikottia puoltavia argumentteja on kuitenkin helppo löytää katsomalla historiaan.

Vuonna 1959 perustettu Etelä-Afrikan apartheidin eli rotuerottelun vastainen liike tarjosi kuluttajille mahdollisuuden protestoida apartheidia boikotoimalla maasta tulevia tuotteita.

Boikotti oli yksi useista apartheidia vastustavista toimista, ja rotuerottelu päättyi lopulta vuonna 1994.

Toinen maailmaa muuttanut boikotti sijoittuu Britannian Bristoliin ja vuoteen 1963, jolloin kaupungin musta väestö boikotoi paikallista linja-autoyhtiötä.

Boikotti sai alkunsa, kun yritys totesi 18-vuotiaalle Guy Bailylle, ettei se voinut palkata miestä bussinkuljettajaksi tämän ihonvärin vuoksi.

Kuukausia jatkuneiden boikottien jälkeen yhtiö muutti rasistista linjaustaan ja palkkasi lopulta ensimmäisen aasialaistaustaisen kuljettajansa. Boikottia pidetään katalysaattorina laille, joka kielsi syrjinnän ja ”ihonväriin, rotuun tai etniseen taustaan tai kansalaisuuteen” perustuvan vihan.

Historiallisesta näkökulmasta boikotit näyttävät siis muuttavan maailmaa. Boikotti vaikuttaisi toimivan muutoksen moottorina, kun siihen yhdistetään myös muun muassa tietoisuuden lisäämistä, päättäjiin vaikuttamista ja resurssien tarjoamista.

Tästä näkökulmasta yksittäisen ihmisen toiminnalla on merkitystä. Harvardin yliopiston politiikan tutkijan Erica Chenowethin mukaan todelliseen poliittiseen muutokseen tarvitaan vain noin 3,5 prosenttia väestöstä.

Dubaihin ei vaikuta tällä hetkellä kohdistuvan laajamittaista boikottia.

Emiratesin Suomen-maajohtajan Jonne Lehtioksan mukaan Helsingin ja Dubain välisen päivittäisen yhteyden avaamisen taustalla on useita merkkejä vahvasta kysynnästä.

Reitin avaamisen taustalla on siis kuluttajien toiminta, jonka perusteella iso yritys on tehnyt päätöksen päivittäisen yhteyden avaamisesta.

Tämä on jo itsessään osoitus siitä, että kuluttajan päätöksillä on merkitystä.