Pääuutiset

Näkökulma:Suomalaisista tulee kakkosluokan kansalaisia, jos Venäjän vaatimus toteutuu

Näkökulma:Suomalaisista tulee kakkosluokan kansalaisia, jos Venäjän vaatimus toteutuu

Ukrainan rauhanneuvottelut palaavat toistuvasti samaan kiistaan.

Ukrainaa koskevien vaatimusten lisäksi Venäjä vaatii käsiteltäväksi sodan ”juurisyitä”.

Kreml tarkoittaa niillä muun muassa Naton itälaajenemista ja Euroopan turvallisuusjärjestystä.

Kaksi kuukautta ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se esitti joukon kauaskantoisia vaatimuksia, muun muassa sen, että Nato vetäisi joukkonsa takaisin asemiin, joissa ne olivat vuonna 1997, ennen kuin länsiliitto laajeni kohti Venäjän rajoja.

Viime viikolla Abu Dhabissa käydyissä suljetuissa neuvotteluissa Venäjän edustajat nostivat vaatimukset uudelleen esiin lähes sellaisenaan.

The New York Timesin haltuunsa saaman asiakirjan mukaan Kreml vaatii yhä Natoa vetäytymään vuoden 1997 asemiin.

Vuoden 1997 raja ei osu ensimmäisten itäeurooppalaisten maiden Nato-jäsenyyteen: ensimmäinen itälaajentumiskierros tapahtui vuonna 1999, kun Puola, Unkari ja Tšekki liittyivät sotilasliittoon.

Vuonna 1997 Nato kuitenkin kutsui ne aloittamaan jäsenyysneuvottelut. Samana vuonna Nato ja Venäjä allekirjoittivat perustamisasiakirjan, jossa Nato linjasi, ettei se kyseisessä turvallisuustilanteessa sijoittaisi uusiin jäsenmaihin pysyvästi merkittäviä taistelujoukkoja, vaan nojaisi vahvistamisvalmiuteen.

Nato katsoo nykyisen läsnäolon olevan oikeutettua Venäjän rikottua itse turvallisuusympäristön perusteita.

Venäjä ei kuitenkaan vaadi Nato-jäsenyyksien peruuttamista eikä myöskään myöhempien laajentumiskierrosten kuten Baltian maiden tai Suomen Nato-jäsenyyksien peruuttamista.

Sen sijaan Kreml haluaa tehdä vuodesta 1997 rajan, johon Naton joukkojen ja aseiden sijoittelun pitäisi palautua.

Suomelta se estäisi ainakin liittolaisten eteentyönnetyn maavoimaläsnäolon (FLF) ja Nato-esikuntien sijoittamisen. Lisäksi se osuisi Baltian maiden monikansallisiin Nato-joukkoihin.

Jäsenyydet ja Naton puolustuslupaus voisivat siis muodollisesti säilyä, mutta maiden puolustaminen vaikeutuisi, jos liittolaisten joukkoja ei saisi tuoda alueelle edes vahvistukseksi.

Myös Puolassa, Romaniassa, Bulgariassa, Unkarissa ja Slovakiassa on tuhansien sotilaiden monikansallisia taisteluosastoja.

Vaatimus ulottuisi myös ilmaan ja käytännössä riistäisi Baltian mailta niiden ilmapuolustuksen. Baltian mailla ei ole omia hävittäjiä, joten Nato-maat ovat vuodesta 2004 lähettäneet hävittäjiä rotaatioperiaatteella Baltian lentotukikohtiin.

Sama kysymys koskettaa myös Romaniaa, jossa liittokunta käyttää Mustanmeren lähellä sijaitsevaa Mihail Kogălniceanun lentotukikohtaa. Romania laajentaa parhaillaan tukikohtaa noin 2,5 miljardilla eurolla, ja sen on määrä pystyä palvelemaan jopa 10 000 romanialaista ja liittokunnan sotilasta.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Venäjä pyrkisi vastavuoroisesti lieventämään jännitteitä ja tarjoaisi vastineeksi sotilaallisen läsnäolonsa vähentämistä Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä.

On epäselvää, mitä tämä tarkoittaisi käytännössä, mutta aiemmin on uutisoitu, että Venäjä olisi valmis vetämään ydinaseensa pois Valko-Venäjältä ja luopumaan keskipitkän kantaman ohjusten, kuten Orešnikien, sijoituksista.

Huomionarvoista on, että tällöin Venäjän tarjoamat myönnytykset koskisivat kalustoa, jonka se on itse tuonut alueelle vasta viime vuosina, kun taas Natolta vaaditaan pysyvää luopumista liittolaisturvasta.

Vaatimuksen poliittinen merkitys on silti selvä: se veisi kohti vaikutuspiireihin jaettua Eurooppaa, jossa suurvallat neuvottelevat keskenään pienempien maiden turvallisuusvalinnoista.

Sinänsä sotilaallisten jännitteiden vähentäminen Euroopassa olisi toivottava askel.

Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten vetäytymisestä päätettäisiin. Jos Euroopan maat itse sopisivat siitä osana uskottavaa, vastavuoroista turvallisuusjärjestelyä, se ei sellaisenaan tekisi niistä Venäjän vaikutuspiiriä.

Jos taas Yhdysvallat ja Venäjä sopisivat joukkojen rajoittamisesta Euroopan puolesta, se olisi jo itsessään merkki siitä, että suurvallat päättävät pienempien maiden turvallisuuden rajoista. Juuri tällaista vaikutusvaltaa Venäjä Euroopassa havittelee.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto haluaa jättää Ukrainan ja sen rauhanneuvottelut Euroopan harteille ja saada koko maanosan ottamaan vastuu omasta puolustuksestaan.

Jos Eurooppa ei pysty muodostamaan yhteistä linjaa ja puolustamaan sitä neuvotteluissa, sen turvallisuudesta sovitaan muiden ehdoilla.

Olet saattanut jäädä paitsi