Euroopan ytimessä kasvavat nyt voimat, jotka voivat tietää synkkiä päiviä eksistentiaalista puolustussotaa Venäjää vastaan käyvälle Ukrainalle.
Etenkin tämän syksyn aikana Euroopan suurimpiin maihin luettavista Saksasta ja Ranskasta on kuulunut huolestuttavia kannanottoja Venäjän vastaisen rintaman murentumisesta.
Ukrainaa rahallisesti Euroopan maista suurimmilla summilla tukeneessa Saksassa äärioikeistolainen ja Venäjä-myönteinen puolue Vaihtoehto Saksalle (AfD) sai juuri kaksi merkittävää vaalivoittoa.
Ensin AfD suorastaan jyräsi itsensä voittoon Saksi-Anhaltin maapäivävaaleissa ja sen jälkeen ylsi suurimmaksi puolueeksi myös Mecklenburg-Etu-Pommerissa.
Pian vaalivoittojen jälkeen kerrottiin AfD:n edustajien tehneen matkan Moskovaan hieromaan kauppoja kaasutoimitusten jatkamisesta Saksaan. Ennen Ukrainan sotaa Saksa nautti halvasta venäläisestä maakaasusta ja olikin ylivoimaisesti sen suurin ostaja Euroopassa.
Maakaasun myynnistä saadut voitot sataisivat suoraan Venäjän sotakirstuun, jonka varoilla se rahoittaa ukrainalaiskaupunkeihin kohdistamiaan ohjus- ja drooni-iskuja.
Huolestuttavia ovat myös Saksan länsinaapurista Ranskasta kuullut lausunnot. Siellä ensi vuoden presidentinvaalien ykkössuosikki, Kansallisen liittouman ehdokas Marine Le Pen, ilmoitti hiljattain suhtautuvansa Ukrainan tukemiseen penseästi.
– Kun otetaan huomioon, kuinka paljon olemme tähän mennessä saaneet aikaan – ja se on huomattava määrä – sanomme, ettemme pysty siihen, Le Pen sanoi tv-kanava LCI:n haastattelussa.
Sen lisäksi, että Le Penin lausunto oli uhkaava Ukrainan ja sen tukijoiden kannalta, oli se myös suoraan sanottuna naurettava. Tekisi mieli kysyä presidenttiehdokkaalta, missä ihmeen todellisuudessa hän oikein elää, kun sanoo Ranskan tuen Ukrainalle olleen ”huomattavaa”?
Ranska on nimellisessä bruttokansantuotteessa mitattuna Euroopan kolmanneksi suurin talous ja liki 70 miljoonalla asukkaallaan maanosan viidenneksi suurin valtio.
Tästä huolimatta se on tilannetta seuraavan Kiel-instituutin mukaan antanut suorissa rahasummissa mitattuna Ukrainalle tukea vähemmän kuin väkiluvultaan yli yksitoista kertaa pienempi Tanska ja liki seitsemän kertaa pienempi Ruotsi.
Vielä nolommalta luvut näyttävät, kun ne suhteutetaan jokaisen valtion bruttokansantuotteeseen. Tässä vertailussa Ranska jää kahdenvälisellä 0,32 prosentin panoksellaan jopa läheisistä suhteistaan Kremliin tunnetun Robert Ficon johtaman Slovakian taakse.
Ranska on toki ottanut asiassa pienen ryhtiliikkeen viime aikoina. Vielä vuonna 2024 sen kahdenvälisen tuen osuus bruttokansantuotteesta oli vain 0,07 prosenttia.
Nykyinen presidentti Emmanuel Macron on tähän asti osittain paikannut Ranskan hävettävän pientä panostusta tukemalla järkkymättömästi Ukrainaa diplomatian kentällä.
Tässäkin nähtiin toki jo säröjä, kun Ranska ajoi venäläisen oligarkin Ališer Usmanovin poistamista Euroopan unionin pakotelistalta. Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan taustalla oli se, että Azerbaidžan painosti Ranskaa maassa vangituilla olevilla Ranskan kansalaisilla.
Pian Usmanovia koskevan päätöksen jälkeen Azerbaidžan vapauttikin vakoilusta 10 vuoden vankeustuomioon tuomitun Ranskan kansalaisen Martin Ryanin.
Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi on Kiel-instituutin tilastoissa Ukrainan kuudenneksi suurin tukija. Samalla Suomen valtionjohto seisoo näkyvästi Ukrainan tukena myös maailmalla.
Tämäkin siitä huolimatta, että Suomi on kieltämättä joutunut Venäjä-pakotteiden myötä ottamaan taloudellisesti suuremmin takkiin kuin Ranska tai monet muut Euroopan unionin maat.
Mutta ei kaikki aina mene Suomenkaan osalta putkeen. Tänään tiistaina pelataan Helsingissä Kansojen liigan ottelu, jossa Huuhkajat kohtaavat Venäjän läheisen liittolaismaan Valko-Venäjän.
Mielestäni on itsestäänselvää, että Venäjä ja Valko-Venäjä tulisi pitää Ukrainan rauhaan asti ulkona kaikista mahdollisista urheilu- ja kulttuuritapahtumista etenkin Euroopassa. Alun perin Suomen ja Valko-Venäjän välistä ottelua kaavailtiinkin pelattavaksi ulkomailla neutraalilla maaperällä.
Palloliitto kuitenkin päätti siirtää ottelun Helsinkiin ja tuen osoitukseksi ilmoitti lipputulojen menevän Ukrainan hyväksi. Ukraina vastasi lähettämällä asiasta Suomelle nootin, joka oli täysin oikeutettu.
On hankala nähdä, miksi pommitusten keskellä elävien ukrainalaisten vaakakupissa lipputuloista saadut roposet hirveästi lämmittäisivät, kun katsoo niiden hintaa.
– Tämä on kuin antaisi venäläisen sotilaan raiskata naista ja tarjoaisi sitten uhrille kipulääkettä, kuvaili tilannetta Ylelle Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Myh'ailo Vydoinyk.
Tänään Venäjän presidentti Vladimir Putinille ja hänen liittolaisilleen raotetaan ovea kansainvälisiin urheilutapahtumiin ja ovenkahvassa on kiinni Suomi.
Kremlissä ja Minskissä nämä tilaisuudet osataan käyttää hyväksi, ja on samantekevää, vaikka Suomi olisi myöntänyt Ukrainalle sen pyytämiä junia korvaukseksi.
Tärkeintä on se, että nyt Suomi täysin vapaaehtoisesti antoi ennakkotapauksen, johon Venäjä ja Valko-Venäjä voivat myöhemmin vedota.
Suomi on hoitanut tähän asti tonttinsa Ukrainan tukemisessa hienosti. Olisi suotavaa, että sama linja pidettäisiin etenkin aikana, jona kaikkiin muihin liittolaisiin ei voi siinä luottaa.
