Nolo tieto Trumpin venäläisdieselistä
Yhdysvaltain presidentinhallinnon virkamiehet kannustavat yrityksiä ottamaan vastaan Atlantin yli kulkevaa venäläistä dieseliä, vaikka se voi aiheuttaa yrityksille merkittävää mainehaittaa ja oikeudellisia seurauksia, kertovat The Washington Sunin lähteet.
Presidentti Donald Trump kirjoitti 16. lokakuuta määräyksen, joka purkaa venäläisdieselin pakotteet. Yritykset pelkäävät kuitenkin riskejä, sillä pakotteiden purkaminen on herättänyt närää Ukrainan liittolaisissa – ja kongressin demokraattien mukaan Trumpin määräys rikkoo pakotelakeja.
– Moskova ja Washington etsivät yhä ottajia, mutta emme yllättyisi, jos lastit päätyisivät lopulta Brasiliaan, kirjoittaa analytiikkafirma Rapidan Energy Group.
– Tuonti on sallittu presidentin määräyksellä, mutta pakotteet ovat kongressin vastuulla, joten jokainen osapuoli kysyy, mitä tapahtuu, jos politiikka muuttuu lastin laskeutumisen jälkeen, sanoo Sparta Commoditiesin analyytikko.
FSB: Ukraina värvää venäläisteinejä sabotaasiin deittibotin kautta
Venäjän viranomaiset syyttävät Ukrainan tiedustelupalveluiden rekrytoivan nuoria venäläisiä Telegram -viestipalvelussa toimivan chattibotin kautta suorittamaan sabotaasi- ja terrori-iskuja.
Venäjän turvallisuuspalvelun (FSB) ja sisäministeriön mukaan viranomaiset ovat pidättäneet 56 noin 12-24 -vuotiasta henkilöä, jotka rekrytoitiin Dayvinchik -deittibotin kautta eri puolilta maata.
FSB:n mukaan ukrainalaisagentit houkuttelivat venäläisteinejä lähettämään rahaa tai jakamaan sijaintinsa ja yhteystietonsa. Tämän jälkeen heitä uhkailtiin ja kiristettiin suorittamaan esimerkiksi huoltoasemien ja poliisiautojen tuhopolttoja.
Puolassa skandaali Venäjä-mielisen äärioikeistopuolueen ympärillä – Media: Presidentti yhteistyössä
Puolan varapuolustusministeri ja parlamentin alahuoneen (Sejm) puhemies pyytävät presidentti Karol Nawrockilta, ettei Venäjä-mielisistä ja Ukrainan vastaisista kannoistaan tunnettu puolue saisi osallistua turvallisuusneuvoston kokouksiin.
Puolan kruunun konfederaatio -puolueen (KKP) johtaja Grzegorz Braun tunnetaan Kremlin propagandan levittämisestä, holokaustin kiistämisestä ja juutalaisvastaisuudestaan.
– Jos aiomme keskustella aseasioista, salaisista asioista, en ole varma ettei herra Braunin seurue välittäisi näitä tietoja väärille ihmisille, Sejmin puhemies Włodzimierz Czażasty sanoo.
Braun on syyttänyt Puolan hallituksen lavastaneen droonihavaintoja lietsoakseen Venäjä-vastaisuutta. Syyskuussa Braun vaurioitti Ukrainan kansannousuarmeijan (Upa) muistomerkkiä Itä-Puolassa.
Presidentti Nawrockin mukaan KKP:n tulee pysyä osana politiikkaa, koska puolueella on kannatusta. KKP on vajaan 10 prosentin kannatuksellaan Puolan neljänneksi suosituin puolue.
Onet-uutismedian mukaan Nawrocki suunnittelisi muodostavansa vaaliliittouman KKP:n kanssa parlamentin ylähuoneen eli senaatin vaaleja varten. Nawrocki itsekin on aiemmin syyttänyt Braunin puoluetta Venäjän propagandan levittämisestä.
KKP:n asema Puolassa on erittäin kiistelty. Kansanedustaja Braun tuli surullisenkuuluisaksi sammuttaessaan juutalaisen hanukkakynttelikön jauhesammuttimella vuonna 2023. Sammutin on sittemmin noussut Braunin tukijoiden symboliksi.
EU-mielisellä pääministeri Donald Tuskilla on usein sukset ristissä EU:n nuhtelemaa okeistokonservatiivista Laki ja oikeus -puoluetta edustavan presidentti Karol Nawrockin kanssa.
Venäjän drooni-isku Dnipron rautatieasemalle surmasi 14 ihmistä
Venäjän suihkumoottorilla varustettu drooni osui Dnipron rautatieaseman laiturille torstaina. Laiturilla oli Dniprosta Zaporižžjaan matkalla ollut juna, kertoo Ukrainska Pravda.
Ukrainan viranomaisten mukaan iskussa kuoli 14 ihmistä ja 14 haavoittui.
Haavoittuneista 13 vietiin sairaalaan. Kuusi on vakavassa tilassa, heidän joukossaan 11-vuotias poika. Viranomaisten mukaan 40-vuotiaalta mieheltä jouduttiin amputoimaan molemmat jalat.
Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä lähetti Dnipropetrovskin alueelle neljä suihkumoottorilla varustettua droonia.
Ilmatorjunta pudotti niistä kolme. Neljäs osui Dnipron rautatieasemalle noin kello 11 aamupäivällä.
Dnipron pormestari Borys Filatov kuvasi iskua tragediaksi kaupungille.
– Tämä on kansanmurhasotaa. Rohjetkaa sanoa asiat niin kuin ne ovat.
Kreml kommentoi Putinin ja Stubbin puhelua: "Emme tietenkään odottaneet tällaista"
Venäjän presidentti Vladimir Putinin neuvonantaja Juri Ušakov on kommentoinut venäläismedialle puhelua, joka käytiin tällä viikolla Putinin, tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren välillä.
Ušakovin mukaan Putin oli vakuuttanut Stubbille ja Størelle, että hän vastaisi heidän puheluihinsa jatkossakin.
– Sovittiin, että jos johtajat haluavat soittaa Putinille, hän vastaa aina puhelimeen, Ušakov kertoi Venäjän valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan.
Tiistaina käyty puhelu on nostattanut kritiikkiä joidenkin Suomen ja Norjan liittolaisten keskuudessa. Etenkin Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on kuulunut äänekkäimpien kriitikoiden joukkoon.
Frederiksen kertoi tällä viikolla suhtautuvansa "erittäin epäilevästi" Suomen ja Norjan yhteishankkeeseen. Myös Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on esittänyt kritiikkiä Stubbin ja Støren päätökselle.
Ušakovin mukaan kritiikki tuli Kremlillekin yllätyksenä.
– Emme tietenkään odottaneet tällaista, koska käsitimme, että keskustelusta oli sovittu ainakin Euroopan johtavan kolmikon kanssa, Ušakov sanoi lisäten, ettei uusia yhteydenottoja ole toistaiseksi ollut.
Putinin neuvonantaja vahvistaa: USA ja Venäjä keskustelleet uusista pakotehelpotuksista
Yhdysvaltain ja Venäjän hallinnot ovat keskustelleet Venäjän suoraa sijoitusrahastoa (RDIF) koskevien pakotteiden poistamisesta, vahvistaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin neuvonantaja Juri Ušakov.
– Tällaista keskustelua käydään. Sitä on käyty jo jonkin aikaa, mutta en tiedä, mihin se johtaa, Ušakov kertoi Venäjän valtiolliselle uutistoimisto Tassille.
Yhdysvaltalaislehti The New York Times uutisoi asiasta sisäpiirilähteiden tietoihin perustuen jo tiistaina.
Ušakovin mukaan keskusteluissa on ollut mukana etenkin sijoitusrahaston johtaja Kirill Dmitriev. Hän on ollut aktiivisesti mukana myös Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä Ukrainan rauhanneuvotteluissa.
RDIF on Venäjän valtion sijoitusrahasto, joka asetettiin Yhdysvaltain pakotteiden alaiseksi entisen presidentin Joe Bidenin hallinnon toimesta vuonna 2022. Myös Dmitriev asetettiin tuolloin pakotelistalle.
Bidenin hallinto perusteli päätöstään sillä, että rahasto toimii Putinin ja hänen läheistensä "lahjoitusrahastona".
– Venäjän presidentti Vladimir Putin ja hänen lähipiirinsä ovat jo pitkään luottaneet RDIF:ään ja Dmitrievin apuun varojen hankkimisessa ulkomailta, muun muassa Yhdysvalloista, valtionvarainministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Laaja drooni-isku Moskovaan
Ukraina teki laajan drooni-iskun Venäjää vastaan torstain vastaisena yönä, kertoo uutistoimisto Reuters.
Moskovan pormestarin Sergei Sobjanin kertoo, että pääkaupunkiin suunnattiin yli 600 droonia, joista Venäjä onnistui torjumaan suurimman osan.
Ukrainalaislehti Kyiv Independentin mukaan mahdollisista uhreista tai vahingoista ei ole raportoitu.
Iskun kerrotaan keskeyttäneen lentoliikenteen kolmella kentällä Moskovan alueella.
Ulkoministeri Valtonen Washingtoniin
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) vierailee tänään torstaina Washingtonissa, jossa hän tapaa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion.
Ministerien on tarkoitus keskustella muun muassa Ukrainan sodasta.
– Tapaaminen ulkoministeri Rubion kanssa osuu hyvään aikaan ja tarjoaa mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun Venäjän hyökkäyssodan rauhanpyrkimyksistä. Suomi tukee Ukrainan tavoitetta kestävään ja oikeudenmukaiseen rauhaan, Valtonen sanoo tiedotteessa.
Lisäksi tapaamisessa käsitellään muita ulkopolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja maiden kahdenvälisiä suhteita.
Zelenskyi: USA:n välivaalit vaikuttavat Ukrainaan
Yhdysvaltain välivaalien tulos tulee vaikuttamaan Ukrainan sotaan, sanoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi brittilehti The Sunille antamassaan haastattelussa.
Kannatusmittausten perusteella Yhdysvaltain republikaanipuolue on vaarassa menettää sekä edustajainhuoneen että senaatin hallinnan.
– Tietenkin se [vaalitulos] tulee vaikuttamaan moniin asioihin, mukaan lukien Ukrainaan, sotaan Ukrainassa, mukaan lukien asenteisiin venäläisiä kohtaan ja erilaisiin sopimuksiin heidän kanssaan, Zelenskyi kommentoi.
Zelenskyi vaatii haastattelussa Yhdysvaltoja tuomitsemaan selkeästi Venäjän toimet ja tukemaan Ukrainaa.
– [Venäjää kohtaan] ei ole mitään painetta. Se, että Yhdysvalloista ei tule mitään vahvoja signaaleja tarkoittaa sitä, että Putinilla menee hyvin.
Putinin avustajalta lausunto neuvotteluista – Aikaikkuna tarkentui
Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain väliset neuvottelut käydään Abu Dhabissa 4. marraskuuta jälkeen, Venäjän presidentin Vladimir Putinin avustaja Juri Ušakov kertoo.
Ušakovin mukaan tarkkaa neuvottelupäivää ei ole vielä sovittu, mutta se päätetään pian.
Neuvottelupäivä määräytyy osin "taistelukentän tilanteen ja laajempien olosuhteiden mukaan".
Asiasta kertovat venäläinen uutistoimisto Tass ja riippumaton venäläismedia Meduza.
Mahdollinen aikaikkuna neuvotteluille tarkentuu hieman lausunnon myötä.
Yhdysvaltain välivaalit käydään marraskuun 3. päivänä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi keskiviikkona, että neuvottelut voitaisiin järjestää ennen marraskuun 10. päivää.