Noora Fagerströmin firma hakeutui konkurssiin – Sitten alkoi sadella todella karmeita viestejä: ”Maksa velkasi, huora”

Kansanedustaja Noora Fagerström (kok) istuu Jungle Juice Barissa juoma kädessään ja puhuu asiasta, josta hänen mielestään pitäisi Suomessa keskustella enemmän: epäonnistumisesta.

Aihe ei ole hänelle vain poliittinen, vaan myös henkilökohtainen.

Kesäkuussa Super Bowl -ravintolaketjun taustayhtiö Tasty Stop Oy, jonka omistajiin Fagerström kuuluu, hakeutui konkurssiin. Iltalehden mukaan yhtiön talousvaikeudet olivat jatkuneet pitkään. Yhtiölle oli kertynyt kymmeniä maksuhäiriömerkintöjä, ja useat velkojat olivat hakeneet saataviaan oikeusteitse.

Tapaus sai runsaasti julkisuutta, eikä kaikki Fagerströmille osoitettu palaute ollut rakentavaa.

– Maksa velkasi, huora -tyyppisiä viestejä. Ja paljon muitakin todella ilkeitä viestejä, Fagerström kertoo saamastaan palautteesta.

Fagerström sanoo pohtivansa usein, miksi epäonnistumiseen suhtaudutaan Suomessa niin ankarasti. Esimerkiksi konkurssien taustalla voi olla monia erilaisia syitä, joita ei Fagerströmin mukaan aina ymmärretä kovin hyvin.

– Monesti konkurssi ei ole yrittäjästä tai yrityksestä itsestään kiinni, vaan se voi johtua suhdanteista tai muista ulkopuolisista tekijöistä.

Fagerström uskoo, että juuri epäonnistumisen pelko on yksi suurimmista esteistä yrittäjyydelle, etenkin naisilla.

– Olen itsekin käynyt läpi erilaisia haasteita. Mietin paljon sitä, millaisen leiman konkurssin tekeminen jättää.

Kokoomuksen resepti kasvulle

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti keskiviikkona startup-kasvua käsittelevän raportin, joka sisältää kahdeksan kokonaisuutta yrittäjyyden, investointien ja kasvuyritysten vauhdittamiseksi Suomessa.

Raportissa esitetään muun muassa uusia verokannusteita kasvuyrityksiin sijoittamiseen, tutkimuksen kaupallistamisen vauhdittamista, kansainvälisten osaajien houkuttelua Suomeen sekä yrittämisen byrokratian vähentämistä.

Fagerströmin johtaman työryhmän raportissa asetetaan iso tavoite: 2040-luvulle tultaessa yhden maailman 20 arvokkaimman yhtiön tulisi olla suomalainen.

Fagerström uskoo, että tavoite on mahdollinen saavuttaa.

– Minun mielestäni Suomessa on ehkä yleisestikin liian vähän kunnianhimoisia tavoitteita, hän sanoo.

Fagerström tunnetaan yrittäjänä, sijoittajana ja hallitusammattilaisena. Hän perusti smoothie- ja mehubaariyritys Jungle Juice Barin vuonna 2011 ja on ollut mukana useissa kasvuyrityksissä sijoittajana ja neuvonantajana.

Hänen taustansa näkyy myös raportissa.

Fagerström kertoo tietävänsä yrittäjänä, millaisia haasteita yrityksen rakentamiseen liittyy, ja toisaalta startup-sijoittajana, millaiset ratkaisut voisivat olla toimivia.

Fagerströmin mukaan uusien startupien perustaminen on ollut Suomessa hyvällä tasolla, mutta määrä on laskenut koronan jälkeen.

Hänen mukaansa toimintaympäristö ei tällä hetkellä kannusta yrittäjyyteen, omistamiseen ja riskinottoon samalla tavalla kuin kilpailijamaissa.

– Suomi on jäänyt nyt vähän jälkeen.

Rahaa tarvitaan lisää

Fagerströmin mukaan kasvuyritysten suurin haaste on rahoituksen saatavuus.

– Jos ajatellaan startupeja, ne ovat erittäin kunnianhimoisia ja niiden tavoitteet ovat kovat. Monesti ongelmaksi tai haasteeksi muodostuu rahoituksen saaminen.

Hänen mukaansa erityisesti alkuvaiheen yritysten on entistä vaikeampi saada sijoittajia mukaan.

– Enkelisijoittajat eivät enää niin herkästi lähde pelkkään ideavaiheeseen kuin aiemmin. Varsinkin jos kyseessä on kuluttajatuote, se on äärettömän haastavaa.

Siksi raportissa esitetään useita uusia verokannustimia sijoittamiseen. Kokoomus haluaa muun muassa mallin, jossa kasvuyrityssijoituksen myyntivoitto voisi olla osittain tai kokonaan verovapaa, jos tuotot sijoitetaan uudelleen kasvuyrityksiin.

Lisäksi raportissa ehdotetaan verokannusteita startup-sijoittamiseen sekä selvitystä enkelisijoittajille suunnatusta verovähennyksestä. Fagerström myöntää, että tällaiset uudistukset olisivat hyödyttäneet myös häntä sijoittajana.

– Jos sijoituksia voisi paremmin vähentää verotuksessa, se olisi kannustanut sijoittamaan enemmän.

Fagerström ei kuitenkaan pidä verokannustimia vain sijoittajien etuna. Hänen mukaansa kyse on siitä, miten Suomeen saadaan enemmän pääomaa kasvuyritysten käyttöön.

– Jos haluamme, että yksi maailman kahdenkymmenen arvokkaimman yrityksen joukosta tulisi Suomesta, se vaatii sitä, että saamme pääomat liikkeelle.

Ongelma ei ole vain raha

Vaikka raportissa puhutaan paljon pääomasta, Fagerström ei pidä sitä Suomen ainoana ongelmana. Hänestä etenkin monilta perinteisemmiltä yrityksiltä puuttuu kasvuhalukkuutta.

– Monet yritykset tyytyvät aika vähään.

Juuri siksi raportin viimeinen luku käsittelee yrittäjyyskulttuuria. Kokoomuksen mukaan Suomi tarvitsee lisää optimismia, kunnianhimoa ja myönteisempää suhtautumista yrittämiseen, omistamiseen ja menestymiseen.

Fagerströmin mukaan keskustelussa korostuvat liian usein epäonnistumiset, vaikka Suomessa olisi paljon enemmän syytä optimismiin kuin usein ymmärretään.

– Meillä on valtavasti hyvää potentiaalia, esimerkiksi kvanttia, avaruutta, tekoälyä, puolijohteita ja puhdasta siirtymää.

Katse seuraavaan hallituskauteen

Fagerströmin mukaan osa raportin tavoitteista on jo edennyt hallituksen päätöksiksi.

Hän nostaa esimerkiksi kevään kehysriihessä sovitut työsuhdeoptioiden verouudistukset, joiden tavoitteena on helpottaa kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaajia.

Hallitus päätti siirtää listaamattomien yhtiöiden työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohdan option käyttöhetkestä osakkeiden myyntihetkeen. Lisäksi hallitus uudistaa suunnattua henkilöstöantia siten, että konsernin emoyhtiön osakkeita voidaan tarjota myös tytäryhtiöiden työntekijöille.

– Työsuhdeoptiot ovat hyvä esimerkki siitä, että on löydetty yhteinen sävel. On hienoa, että muutkin hallituspuolueet ymmärtävät niiden merkityksen, Fagerström sanoo.

Merkittävimmät muutokset jäävät kuitenkin seuraavien hallitusten ratkaistaviksi.

– Raportissa on jo katse tulevaan, Fagerström sanoo.

Vaikeimpina toteuttaa Fagerström pitää verouudistuksia, koska niiden kustannukset pitäisi kattaa muualta. Myös maahanmuutto- ja lupa-asioihin liittyvät kysymykset hän näkee poliittisesti vaikeina.

– Kokoomus on sitä mieltä, että tarvitaan työperäistä osaamista ulkomailta, mutta kaikki eivät siihen ihan samalla tavalla suhtaudu.

Silti Fagerström uskoo, että ainakin osa tavoitteista etenee puoluerajojen yli.

Kokoomuksen keinot kohti suomalaista kasvuloikkaa.

1. Verotus palkitsemaan kasvusta ja riskinotosta. Verokannusteita kasvuyrityksiin sijoittamiseen sekä omistamisen ja riskinoton tukemiseen.

2. Yksityishenkilöt sijoittajiksi. Lisää mahdollisuuksia tavallisille suomalaisille sijoittaa kasvuyrityksiin.

3. Työntekijät mukaan menestykseen. Henkilöstöomistuksen ja työsuhdeoptioiden kehittäminen.

4. Lisää tutkimusta, enemmän kaupallistamista. Tutkimustulosten muuttaminen nykyistä tehokkaammin uusiksi yrityksiksi ja liiketoiminnaksi.

5. Suomesta paras maa kansainvälisille huippuosaajille. Osaajien maahanmuuton helpottaminen ja Suomen houkuttelevuuden parantaminen.

6. Pääomamarkkinat kasvun palvelukseen. Lisää pääomaa kasvuyrityksille muun muassa eläkeyhtiöiden, sijoittajien ja valtion kautta.

7. Vähemmän byrokratiaa, enemmän yrittämistä. Hallinnollisen taakan keventäminen ja yritysten toimintaympäristön sujuvoittaminen.

8. Uusi yrittäjyyden kulttuuri. Myönteisempi suhtautuminen yrittäjyyteen, omistamiseen, menestymiseen ja riskinottoon.

Lähde: Kokoomuksen eduskuntaryhmän startup-raportti