Itä-Helsingissä muutokset koulurajoihin herättävät suuria tunteita. Uudet koulurajat ovat tulossa voimaan vähitellen vuonna 2027.
Helsingin kaupungin päätöksen myötä esimerkiksi Puu-Myllypuron lapset siirtyvät ensi vuonna kouluun Itäkeskukseen. Vartiokylässä puolestaan osa lapsista siirtyy Kontulaan, Mellunkylään tai Puotilaan.
Iltalehti kävi kysymässä vartiokyläläisiltä ja puumyllypurolaisilta, mitä he ajattelevat muutoksesta.
Erityisesti Puu-Myllypurossa on havaittavissa muutosvastaisuutta. Suurin osa idyllisellä puutaloalueella vastaan tulleista haastateltavista ajattelee, että muutos on väärä.
Yksi vastaantulija kuitenkin pitää muutosta positiivisena asiana.
Muutoksesta päätettiin Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokouksessa 2. kesäkuuta.
Alueella asuva Nick Walters kuuluu kyseiseen jaostoon. Hän oli mukana ajamassa muutosta läpi. Walters oli ehdolla Helsingin valtuustoon vasemmistoliiton listalla viime vuoden kuntavaaleissa.
Hän uskoo, että asian suurin ongelma liittyy siihen, miten kaupunki viesti asukkaille asiasta.
– En usko, että asukkailla on mitään syytä olla huolissaan, hän sanoo.
Asukkaat ovat olleet huolissaan esimerkiksi siksi, että Itäkeskuksen koulussa on paljon lapsia, jotka eivät puhu suomea täysin sujuvasti.
– Kyseessä on kuitenkin erittäin hyvä koulu, jossa on keskivertoa paremmat tulokset, Walters sanoo.
Hänen mukaansa koulussa on myös paljon lisäresursseja kielen oppimisen tukemiseen.
Puumyllypurolaista 33-vuotiasta perheenäitiä muutos huolettaa. Asian arkaluonteisuuden vuoksi nimettömänä pysyvä nainen kertoo, että perhe muutti alueelle osittain siksi, että lapset pääsisivät Myllypuron peruskouluun.
– Nyt käy niin, että lapsen suuri osa ystävistä menee Myllypuron peruskouluun ja lapsi itse menee Itäkeskuksen peruskouluun.
Nainen kertoo olleensa aktiivisesti mukana prosessissa, jossa neuvoteltiin koulurajojen muutoksista.
– Tuli olo, että siinä ei kuunneltu asukkaita.
Muutos tuli alueen asukkaille naisen mukaan järkytyksenä. Suuri osa hänen naapureistaan suunnittelee muuttoa pois alueelta.
– Se on meille iso järkytys, sillä ollaan rakennettu ystävyyssuhteita, jotka mahdollisesti katkeaa.
Nainen kertoo, että myös heidän perheensä miettii muuttoa pois Puu-Myllypurosta.
Hän kuvailee oloaan hämmentyneeksi ja yllättyneeksi.
– En tykkää koulushoppailuilmiöstä. Suosisin sitä, että olisi aina lähikouluissa lapset, hän kuvailee.
Hän toivoo, että muutoksen kanssa olisi voitu odottaa vielä hetki. Silloin Itäkeskuksen väliaikaisista tiloista olisi voitu muuttaa suoraan, kun uusi koulurakennus olisi ollut valmis.
Nyt lapset joutuvat muuttamaan ensiksi väistötiloihin, sillä Itäkeskuksen koulussa on remontti sisäilmaongelmien vuoksi.
Kritiikkiä asukkailta
Myös nimettömänä pysyttelevä Puu-Myllypurossa asuva mies vastustaa muutosta. Hänellä on sekä teini-ikäisiä että päiväkoti-ikäisiä lapsia.
Hän kokee, että Puu-Myllypuron alue rakennettiin, jotta Myllypuron ”statusta” voitaisiin nostaa.
– Ehkä aluesuunnittelua pitäisi miettiä pitkäjänteisemmin, hän sanoo.
Alueella asuva Pirita Lyyrikäinen kertoo, että hänen lapsensa jatkaa Myllypuron koulussa. Muutos vaikuttaa vain ensi vuonna tai myöhemmin koulutaipaleensa aloittavia lapsia.
Hän olisi toivonut kuitenkin kaupungilta asian viestimisessä läpinäkyvyyttä.
– Olisi tietysti toivonut enemmän avoimuutta siihen muutokseen, hän sanoo.
Puu-Myllypurossa asuva Niko Jääskeläinen sanoo, että asuinalueelle on muutettu ”alueen takia”.
– Tämähän on tosi kiva asuinalue.
Jääskeläinen vastustaa muutosta, vaikka hänen omat lapsensa käyvät ruotsinkielistä koulua, eikä muutos vaikuta Jääskeläisen lapsiin.
– Kyllähän koulun pitää opettaa maahanmuuttajille suomea. Sen takia kantasuomalaisten lasten ei tarvitse vaihtaa koulua, hän sanoo.
”Ymmärrän pointin”
Vartiokylän Alepan lähellä liikkuneet ihmiset vaikuttavat vastustavan muutosta hiukan vähemmän kuin Puu-Myllypurossa.
Vartiokyläläinen Tuula Ovaskainen ymmärtää ”pointin, minkä takia rajoja muutettaisiin”.
– En kuitenkaan kannata.
Ovaskaisen omat lapset ovat jo aikuisia. Ovaskaisen naapurit ovat kuitenkin valittaneet muutoksesta.
– Se kyllä kirvottaa täällä aika kipakkaa keskustelua. Ollaan totuttu, että täällä on tosi rauhaisaa ja on totuttu, että lapsi saadaan siihen lähikouluun.
Monella vastaan tulevalla on asiasta mielipide, mutta kaikki eivät halua kertoa ajatuksiaan julkisesti omalla nimellään tai kasvoillaan.
Vartioharjussa asuva nimettömänä pysyttelevän naisen mielestä päätös on väärä.
– Mun mielestä se on väärin, koska lapset joutuvat kulkemaan kouluun pitkiä matkoja.
Hänen lapsenlapsensa joutuvat siirtymään muutoksen myötä kouluun Mellunmäkeen.
Naista ärsyttää lastenlasten pidentyvien koulumatkojen lisäksi se, että mellunmäkeläisiä tulee kouluun Vartioharjuun.
– Minkä takia sieltä tulee ihmisiä tänne. En tykkää.
Kaikkiin Vartiokylän alueen ihmisiin muutokset eivät silti näytä vaikuttavan. Monet paikalliset kertovat, etteivät ole edes kuulleet koko asiasta. Osalle muutos taas on tuttu, mutta se ei vaikuta heidän omiin lapsiinsa.
