Voice of Freedom Повна версія

Nyt selvisi hallitusrajat – Kova isku punamullalle

· Main news

Rajalaista äänestettiin tällä viikolla eduskunnassa. Kyseessä alkaa olla todellinen kuuma peruna ja turvallisuuspolitiikan jakolinja myös lähestyvien eduskuntavaalien kannalta.

Keskustelu on menossa kovaa vauhtia siihen suuntaan, tuleeko rajalakiin sitoutumisesta kynnyskysymys tulevaan hallitukseen osallistumisesta. Koska puolueiden kannat ovat verrattain selvät, on kiinnostavaa, onko myös valmiutta linjata kynnyskysymyksestä ääneen ja julkisuuteen.

On. Tämä selviää Iltalehden tuoreesta kyselystä, johon eduskuntaryhmien puheenjohtajat vastasivat.

Kokoomuksesta kanta ilmaistaan kaikkein suorimmin, rajalaki on puolueelle kynnyskysymys. Myöskään esimerkiksi keskusta ei jätä paljon arvailujen varaan.

SDP:n ryhmä on huojunut rajalakikantansa kanssa, mutta tällä viikolla kukaan sen kansanedustajista ei äänestänyt lain jatkamista vastaan kolmen edustajan ollessa poissa.

Kun vihreät ja vasemmistoliitto ovat äänestäneet rajalakia vastaan, kysymys heidän kannaltaan kuuluu, voisivatko ne sitoutua tukemaan lakia jatkossa, jotta pääsisivät hallitukseen. Heidän kannaltaan hallituspaikka voisi avautua luultavasti todennäköisimmin punamulta- tai sinipunapohjalla.

Iltalehti kysyi eduskuntapuolueiden ryhmäjohtajilta ja Liike Nytin puheenjohtajalta Harry Harkimolta, onko rajalain voimassaolosta kiinni pitäminen heidän puolueelleen kynnyskysymys tulevalla hallituskaudella, mikäli turvallisuuspoliittinen tilanne ja arvio itärajan tilanteesta eivät muutu.

Keskusta: Tällaisia puolueita hallituksessa ei voi olla

Punamultapohjaspekulaatioiden kannalta keskustan ryhmyrin Antti Kurvisen linjaus on mielenkiintoinen.

– Keskustalle kynnyskysymys on, että rajaturvallisuudesta huolehditaan eikä rajojen vakautta horjuteta millään tavalla. Keskustan mielestä hallituksessa ei voi olla puolueita, jotka eivät sitoudu rajojen vakaudesta ja turvallisuudesta huolehtimiseen, Kurvinen muotoilee.

– Henkilökohtaisesti itse kyseenalaistan voimakkaasti vihreiden ja vasemmistoliiton toiminnan tässä asiassa. Haluan kysyä – ovatko vasemmistoliitto ja vihreät hallituskykyisiä ja -kelpoisia, jos eivät ole valmiita turvaamaan meidän rajojamme. Ottaen huomioon maailmantilanteen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen, Kurvinen lisää.

Hän sanoo, että hänen mielestään seuraavassa hallituksessa ei voida joutua käymään jatkuvaa vääntöä ja keskustelua kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen kysymyksistä.

”Kyllä on”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra vastaa vielä suoremmin ja nimenomaan kuitaten nimeltä rajalain kokoomuksen kynnyskysymyksenä:

– Kyllä on, hän vastaa.

– Rajaturvallisuuslaki on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta keskeinen asia, josta ei ole varaa tinkiä, Kopra jatkaa.

Hän sanoo kokoomuksen perustavan kantansa turvallisuusviranomaisten arvioihin.

– Tällä hetkellä arvio on se, mikä se on ollut jo useamman vuoden ajan, eli jos avaisimme rajan, altistaisimme Suomen Venäjän hybridivaikuttamiselle. Niin kauan kuin tilanne on tämä, rajaa ei pidä avata, Kopra sanoo.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä ilmaisee puolueensa kannan niin, että ”Suomen ja suomalaisten turvallisuus on aina ollut perussuomalaisille kynnyskysymys ja tulee olemaan vastakin”.

– Vallitsevissa oloissa rajaturvallisuuslaki on todettu välttämättömäksi osaksi tätä turvallisuutta.

Kun Mäkelältä tarkentaa, onko vastausta oikein tulkita niin, että laki on perussuomalaisille kynnyskysymys, hän vastaa ettei hän ainakaan voi kuvitella toimimista hallituksessa, joka näiden olojen jatkuessa ei esittäisi lain jatkoa.

”Pätee myös seuraavalla hallituskaudella”

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tekee selväksi sen, ettei suhtautuminen rajaturvallisuuteen riipu hallitus-oppositio-asemasta.

– SDP ei Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta tingi. Rajaturvallisuus, ja laajemminkin Suomen ja suomalaisten turvallisuus, on asia, josta huolehdimme joka tilanteessa. Se ei voi horjua hallitus-oppositio -asemien mukaan, Tuppurainen vastaa.

Hän viestittää, että rajaturvallisuuslaki on tarpeen niin kauan kuin sille ei ole yhteistä eurooppalaista vaihtoehtoa ja niin kauan kuin Venäjä jatkaa aggressiivista hybridivaikuttamista.

– Tämä pätee myös seuraavalla hallituskaudella, Tuppurainen linjaa puolueensa kantaa.

Ilta-Sanomien keskiviikkona julkaistussa haastattelussa SDP:n 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar arvioi, että rajalakia ei olisi toteutettu nykyisessä muodossaan, jos maassa olisi ollut SDP-vetoinen hallitus.

”Vasemmistoliiton kanta käännytyslakiin on selvä”

Niin vihreistä kuin vasemmistoliitosta todetaan Iltalehdelle, etteivät puolueet ole vielä linjanneet hallitukseen menolle kynnyskysymyksiä.

– Emme ole laatineet vielä kynnyskysymyksiä, mutta vasemmistoliiton kanta käännytyslakiin on selvä ja asia on meille selkeä: Laki on yksiselitteisesti ja räikeästi ristiriidassa Suomen perustuslain, Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten ja EU-lainsäädännön kanssa. Siksi olemme kaikissa kolmessa käsittelyssä äänestäneet sitä vastaan, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vastaa.

Pekonen sanoo, että itärajan tilanteen hallintaan, Venäjän hybridivaikuttamiseen vastaamiseen ja mahdollisesti poikkeuksellistenkin turvapaikanhakijatilanteiden hallintaan ”on voimassa olevassa tavallisessa lainsäädännössä ja EU:n piirissä myös vaihtoehtoja, jotka ovat oikeusvaltion kannalta ongelmattomampia”.

– On myös ikävää, että nyt keskustelussa menevät monella sekaisin itärajan kiinniolo ja käännytyslaki. Itärajaa ei olla suljettu käännytyslain nojalla, vaan Marinin kaudella muutetun rajavartiolain perusteella. Käännytyslaki on poikkeuslaki, jota ei olla sovellettu vielä kertaakaan. Sen käyttöönotto mahdollistaisi ihmisten työntämisen rajalta takaisin ilman mahdollisuutta edes kertoa mahdollisista turvapaikkaperusteista. Se on äärimmäisempi keino kuin nykyinen rajanylityspaikkojen sulku.

”Puolustamme Suomen perustuslakia”

– Emme ole vielä linjanneet kynnyskysymyksiä, eikä vielä ole sen aika, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen vastaa.

Tynkkynen sanoo, että Venäjän häikäilemätön hybridivaikuttaminen muodostaa vakavan uhkan. Siihen on varauduttava ja sitä on torjuttava määrätietoisesti.

– Turvapaikanhakijoiden välineellistäminen on myös hädänalaisten ihmisten hyväksikäyttöä ja siksikin yksiselitteisen tuomittavaa, hän jatkaa.

– Vihreille on tärkeää, että takaamme turvallisuuden kaikissa oloissa pitäen kiinni Suomen perusarvoista ja ihmisoikeuksista. On Suomen kaltaisen pienen maan etu puolustaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä ja oikeutta. Samoin puolustamme Suomen perustuslakia, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia erityisesti silloin, kun niitä yritetään horjuttaa. Tämä erottaa meidät Venäjän diktatuurista. Turvallisuutta ja ihmisoikeuksia ei tarvitse eikä pidä asettaa vastakkain.

Tynkkynen sanoo, että käännytyslaki (rajalaki) on kansainvälisten sopimusten, EU-oikeuden ja Suomen perustuslain vastainen.

– Seuraavan hallituksen tulee varmistaa rajaturvallisuus tavoilla, jotka kunnioittavat oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Tarvittavat toimet ja niihin liittyvä lainsäädäntö pitää valmistella huolellisesti, keinoja kattavasti arvioiden ja viranomaisten riittävät toimintaedellytykset turvaten.

”Tulee arvioida ja mitoittaa”

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo sanoo suoraan, että rajalaista on pidettävä kiinni ja se on kynnyskysymys.

– Suomalaisten ja Suomen turvallisuus on kaikkein tärkeintä, Harkimo viestittää.

KD:n ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman painottaa, että päätösten tulee perustua turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ja viranomaisten uhka-arvioihin, ”ei-poliittisiin tunnuslauseisiin”.

Tunnuslauseella Östman tarkoittaa, että ”kynnyskysymys” on hänestä tunteisiin perustuva ilmaisu.

– Jos itärajaan kohdistuva välineellistetyn maahantulon uhka jatkuu nykyisenkaltaisena, viranomaisilla tulee olla käytössään riittävät lakisääteiset keinot Suomen turvallisuuden turvaamiseksi. Turvallisuustilanteen muuttuessa myös lainsäädäntöä on voitava arvioida uudelleen, hän sanoo.

RKP:n kanta on ryhmäpuheenjohtaja Otto Anderssonin mukaan se, että on keskeistä turvata kansallinen turvallisuus kaikissa tilanteissa.

– Tarvittavat toimenpiteet ja lainsäädäntö tulee arvioida ja mitoittaa kulloinkin voimassaolevan turvallisuustilanteen mukaisesti, hän vastaa.

Näin Iltalehti kysyi

Iltalehti kysyi torstaina tekstiviestitse eduskuntaryhmien puheenjohtajilta ja puheenjohtaja Harry Harkimolta (liik) seuraavasti:

Jos turvallisuuspoliittinen tilanne ja arvio itärajan tilanteesta eivät muutu, onko rajalain voimassaolosta kiinni pitäminen puolueellenne kynnyskysymys tulevalla hallituskaudella (jos puolueenne siellä on)?

Jos ei ole kynnyskysymys, mitä rajalaille on puolueenne mielestä tehtävä seuraavassa hallituksessa?

Rajalakia vastaan äänestäneille vihreille ja vasemmistoliitolle esitettiin lisäksi tarkennus. Sen mukaan kynnyskysymys viittaa siihenkin, onko se heidän kohdallaan niin päin, että puolue ei voisi suostua hallitukseen, jos rajalaista kiinnipitäminen on kynnyskysymys.