Nyt selvisi, miten Suomessa lobataan – Miljoonien eurojen lista julki, katso yhtiöiden nimet

Iltalehti selvitti avoimuusrekisterin kautta, mitkä viestintä- ja vaikuttajatoimistot ovat kirjanneet eniten liikevaihtoa lobbaustoiminnasta. Kyse on siitä, että viime vuoden osalta yritysten ja järjestöjen on täytynyt kirjata entistä enemmän tietoja avoimuusrekisteriin.

Tiedoista ilmenee, että euromääräisesti eniten liikevaihtoa neuvonnasta on kerännyt Blic Oy. Yhtiön kirjaama summa viime vuoden osalta on lähes 2,4 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten neuvonnan liikevaihtoa kertyi Miltton Networksille, joka kirjautti 2,2 miljoonaa euroa rekisteriin.

Kolmas yli miljoonan euron liikevaihtoon neuvonnan saralla päässyt yhtiö on Rud Pedersen Public Affairs Company, jonka liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa.

Rekisteriin tulee ilmoittaa kaikesta eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta. Organisaation tulee ilmoittautua rekisteriin, jos vaikuttamistoimintaa tehdään kalenterivuoden aikana yhteensä yli viisi kertaa. Se koskee kaikkea eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa ja sen neuvontaa.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

LUE MYÖS

Näin avoimuusrekisteri toimii

”Vaikuttamistoimintaa harjoittavan organisaation täytyy rekisteröityä avoimuusrekisteriin, jos kalenterivuoden aikana tehdään yhteensä yli viisi vaikuttamisyhteydenottoa eduskuntaan tai ministeriöihin. Vaikuttamistoiminnan katsotaan alkaneeksi viimeistään silloin, kun viiden yhteydenottokerran raja ylittyy kalenterivuoden aikana. Jos yhteydenottokertoja on vuoden aikana enintään viisi, avoimuusrekisteriin ei tarvitse rekisteröityä.

”Jos organisaatio harjoittaa vaikuttamistoiminnan neuvontaa, tulee sen rekisteröityä viimeistään toiminnan aloittamispäivänä.”

”Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta kahdesti vuodessa. Ilmoituskaudet toistuvat säännöllisesti: tammi–kesäkuun vaikuttamistoiminta ilmoitetaan heinä–elokuussa ja heinä–joulukuun toiminta tammi–helmikuussa. Heinä–elokuun ilmoituskaudella ilmoitetaan lisäksi edellisen kalenterivuoden taloudelliset tiedot.”

”Ilmoituskausi on siis auki vuosittain 1.1.–28.2. ja 1.7.–31.8. Ilmoituskaudella ilmoitetaan edellisen puolen vuoden toiminnasta.”

Lähde: Avoimuusrekisteri.

Luvuissa miljoonien heittoa

Myös lobbauspalveluja ostavat yritykset ja järjestöt joutuvat täyttämään avoimuusrekisteriin uusia tietoja. Näiden on kirjattava muun muassa, kuinka paljon markkinointi- ja edustamiskuluja niille on kertynyt, sekä hankitun neuvonnan kustannukset.

Avoimuusrekisterin tiedoista ilmenee, että lobbaukseen apua ostaneet yhtiöt ovat kirjanneet rekisteriin huomattavasti vähemmän neuvontapalvelujen hankintoja kuin niitä tarjoavat yhtiöt ovat ilmoittaneet.

Kaikkiaan avoimuusrekisteriin kirjattiin neuvontapalveluista liikevaihtoa hieman yli 10 miljoonaa euroa. Asiakkaat sen sijaan kirjasivat yhteensä neuvontapalvelujen ostoja vain 5,2 miljoonan euron arvosta.

Ero voi johtua siitä, että osa palveluita ostaneista tahoista on harjoittanut sen verran pienimuotoista toimintaa, että heidän ei ole tarvinnut kirjata sitä rekisteriin. Näin ollen lobbauspalveluja myyvät yhtiöt ovat laskeneet neuvonnan liikevaihtoon myös sellaisten asiakkaiden puolesta lobbausta, joilla ei ole ollut raportointivelvollisuutta.

Toinen syy voi olla se, että osa lobbauspalveluja ostaneista tahoista on arvioinut neuvontapalveluihin käytetyn euromäärän pienemmäksi. On myös mahdollista, että osa lobbaustoiminnasta on jäänyt kokonaan kirjaamatta rekisteriin.

Fazer erottuu

Viime vuonna selvästi eniten lobbauspalvelujen hankintaan käytti suomalainen elintarvikejätti Karl Fazer. Summa oli 315 000 euroa. Fazer on ollut suorasukaisen lobbaustoiminnan vuoksi otsikoissa, kun yhtiö lähti kaatamaan pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kaavailemaa makeisveron korotusta.

Viime vuoden maaliskuussa uutisoitiin, että Fazerin tehdashanke Lahteen oli keskeisessä roolissa, kun hallitus perui makeisten ja suklaan arvonlisäveron korottamisen. Kyse oli poikkeuksellisesta ratkaisusta, sillä hallitus ei ollut tuolloin aikaisempia päätöksiään pyörtänyt.

Toiseksi suurimman summan, 220 000 euroa, neuvontapalveluihin viime vuonna käytti energiayhtiö Teollisuuden Voima. Jaetulla kolmannella sijalla ovat 150 000 euron lobbaushankinnoillaan terästeollisuuden jätti Outokumpu ja alustatalousyhtiö Wolt.

Yli satatuhatta euroa lobbauspalveluihin käyttivät myös lihatalo Atria, yhdysvaltalainen teknologiajätti Apple, yhdysvaltalainen puolustusteollisuuskonserni Lockheed Martinin Suomen sivuliike, energiayhtiö Pohjolan Voima, tupakkayhtiö British American Tobacco Finland, Kaivosteollisuus ry, Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL sekä Kemijoki Oy.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Eniten lobattu ministeri

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tämän vuoden tammi–kesäkuun aikana eniten lobbausmerkintöjä keräsivät työministeri Matias Marttinen (kok), keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi (kesk) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok)

Useimmiten mainitut hankkeet, joiden tiimoilta lobbausta tehtiin, olivat hankintalain uudistamishanke, alueidenkäyttölain uudistaminen ja kiertotalouslaki. Useimmiten yhteyttä otettiin sähköpostitse, mutta joukossa on paljon tapaamisia ja verkkotapaamisia.

Lobbauksen avoimuus on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa kesän Garden Helsinki -kohun myötä. Keskustelu on mahdollisesti vaikuttanut yritysten ja järjestöjen intoon ilmoittaa lobbaustoiminnastaan.

– Kesän aikana uutisoitiin paljon lobbaukseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta. Liekö se syy, mutta huomasimme, että heinä–elokuun aikana avoimuusrekisteriin tuli selkeästi enemmän uusia rekisteröitymisiä viime kesään verrattuna, VTV:n johtava asiantuntija Ines Gullichsen arvioi VTV:n tiedotteessa.

Korjaus 2.9.2026 kello 6.44: Korjattu Hilkka Kempin titteli.