Nyt tuli karu arvio: Tuomari oli pakotettu viheltämään Norjaa vastaan

Norjan ja Englannin MM-kisaottelun jälkipyykki käy kuumana. Norjalaisia hiertää erityisesti kaksi kyseenalaista tuomaripäätöstä.

Vuonomaassa ollaan sitä mieltä, että ennen Englannin 1–1-maalia pallo osui stadionin yllä roikkuviin kameravaijereihin. Lisäksi norjalaiset kokevat, että Torbjørn Heggemin 2–1-maali hylättiin olemattomin perustein.

Iltalehti kysyi tilanteista erotuomariasiantuntija Mikko Vuorelalta.

Vuorelta kertoo, että jos pallo todella osui johonkin yläilmoissa ennen Englannin maalia, peli olisi pitänyt laittaa poikki. Valitettavasti kenelläkään ei tunnu olevan vedenpitävää todistetta asiasta.

Fifan mukaan myöskään pallon sisällä oleva sensori ei värähtänyt.

– Se sensori antaa yli viisisataa viestiä joka sekunti, joten tuntuu käsittämättömältä, ettei se antaisi mitään viestiä, asiantuntija sanoo.

– Tuntuu hullulta, kun toisessa pelissä sensori hälyttää, kun pallo osuu kahteen hiukseen, hän jatkaa viitaten Kroatia–Portugali-otteluun.

Vuorela kiinnitti pelin aikana huomiota siihen, miten kukaan stadionillakaan ei reagoinut väitettyyn osumaan.

– Kukaan ei siinä tilanteessa viittoillut, että pallo olisi osunut mihinkään. Ei Norjan pelaajat, ei maalivahti, ei vastajoukkueen pelaajat. Edes maalin jälkeen siihen ei reagoitu. Norjan valmentaja heitteli siellä pulloa jossain vaiheessa, mutta kukaan ei tiedä, mistä syystä.

– Jos kaikki olisivat nähneet sen osuman, silloinhan koko stadion olisi huutanut ja pelaajat ja valmentajat olisivat viittoilleet. Nyt ei jostain syystä tapahtunut niin.

Jälkeenpäin Norjan päävalmentaja Ståle Solbakken vannoi lehdistötilaisuudessa, että useat henkilöt Norjan penkillä huomasivat osuman välittömästi.

Vuorela painottaa, ettei ottelun päätuomarilla Clement Turpinilla ollut mitään mahdollisuutta nähdä tilannetta.

– Ongelma on, että tuomari ei pääsääntöisesti katso palloa, kun se on taivaalla. Kertaakaan ei nimittäin ole vielä käynyt niin, ettei pallo sieltä putoaisi, Vuorela sanoo.

– Tuomarin pitää keskittää katseensa taistelupareihin, jotka ovat kentällä vastaanottamassa palloa. Jos katsot ylös, kentällä on ehtinyt tapahtua jo aika paljon tönimistä.

Pakon sanelemaa

Turpin joutui ikävään tilanteeseen myös Norjan tehdessä 2–1-johtomaalin. Erling Haaland työnsi Elliot Andersonin kulmapotkutilanteessa nurin, minkä jälkeen joukkuekaveri Heggem laittoi pallon verkkoon.

Vuorela sanoo, että rikettä arvioidessa unohtuu helposti yksi seikka.

– Neljä sekuntia ennen tönäisyä tuomari huomautti juuri näitä molempia pelaajia. Jopa Ylen selostaja sanoi siitä.

Asiantuntija ja ex-tuomari ymmärsi Turpinin tuskan, kun var määräsi hänet tarkistamaan tilannetta videolta.

– Minusta tuntuu, että Turpinia oikeasti vitutti, kun hänen piti lähteä katsomaan sitä varrilta. En ikimaailmassa usko, että hän olisi halunnut viheltää sitä muussa tapauksessa.

Jos sääntökirjaa luetaan kuin piru Raamattua, työntö Andersoniin on rike, mutta samanlaisia tilanteita katsotaan kulmapotkuissa jatkuvasti läpi sormien.

– Se tuomio ei varmasti ollut pelin linjan mukainen. Ei siellä muutenkaan poimittu tönimisiä kauhean paljoa pois, Vuorela sanoo.

– Jos var kutsuu sinut katsomaan tilannetta ja olet jo huomauttanut pelaajia etukäteen, mitä muutakaan voit tehdä? Tuo on kuitenkin sellainen tilanne, että jalkapallon sääntöjen mukaan se on rike.

Andersonia Vuorela ei lähtisi syyttämään filmauksesta.

– Yllättävän helposti ihminen kaatuu selälleen, kun kaksin käsin työnnetään. Varsinkin, jos tuollainen kaksimetrinen kaveri työntää.

Aivopieru

Yön toisessa puolivälierässä Sveitsin Breel Embolo hölmöili itselleen punaisen kortin, kun hän jäi kiinni räikeästä filmauksesta.

Tilanne oli erikoinen, sillä erotuomari Joao Pinheiro nosti ensin keltaisen kortin Emboloa ”rikkoneelle” Leandro Paredesille, kunnes kumosi tuomion ja nostikin keltaisen sveitsiläiselle, jolla oli jo yksi kortti alla.

Vuorelan mukaan tilanteessa tulkittiin ”mistaken identity” -sääntöä, jonka mukaan keltaisen kortin saa kääntää vastapuolen pelaajalle, jos tuomari on aluksi erehtynyt rikkeen tekijästä.

Mainitun kaltaisessa tilanteessa itse rikkeen kuuluisi kuitenkin periaatteessa olla sama. Ei eri, kuten Paredesilla ja Embololla. Paredesin ”rike” oli kamppi, Embolon rike oli sukellus.

Vuorela kertoo, että sääntö on kuitenkin kirjoitettu sellaiseen muotoon, että Pinheiron tekemä tulkintakin on mahdollinen.

– Sääntö sanoo niin, mutta ei se säännön henki varmasti alunperin ollut tuollainen, asiantuntija kuvailee.

Hän ei kuitenkaan syytä tapauksessa tuomaria. Embolo sössi Sveitsin mahdollisuudet aivan itse.

– Miten ihminen voi olla noin tyhmä? Olisin antanut hänelle millin verran enemmän sympatiaa, jos hän olisi hakenut rankkaria, mutta tuossa paikassa siinä ei ollut mitään järkeä. Hän yritti vain saada vastustajalle varoituksen, Vuorela ihmettelee.

Kaiken kaikkiaan Vuorela siirtäisi keskustelua mielellään tuomareista itse peliin.

– Koko ajan puhutaan siitä, millaisia virheitä tuomarit tekevät, mutta jos mietitään vaikka Englannin toista maalia, niin kyllä Norjan maalivahtikin siinä listalla aika korkealle pääsee.

– Jos katsottaisiin kaikki pelaajien tekemät virheet otteluissa, eivät ne tuomarit ehkä loppujen lopuksi olisi niin paljon huonompia kun pelaajatkaan. Nuo ovat kuitenkin inhimillisiä päätöksiä.