Nyt tuli varoitus: Amerikkalaisella jättihankkeella voi olla Suomelle ikävä seuraus

Yhdysvallat voi välineellistää Suomeen suunnitellun ydinvoimalan politiikassaan, sanoo kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.

Aalto kertoo, että maa voi esimerkiksi viivyttää ydinpolttoaineen toimituksia tai voimalan huoltoa.

Iltalehti uutisoi maanantaina, että Suomessa kerätään jättirahoitusta uudelle ydinvoimalalle. Amerikkalaisyritys Westinghouse Electronic Companyn on määrä suunnitella ja rakentaa ydinvoimala Hanhikiven niemelle Pyhäjoelle.

Westinghouse Electronic Company on kanadalaisomisteinen ydinteknologiayritys, jolla on kytköksiä Yhdysvaltojen hallintoon.

Yhtiö jätti heinäkuun lopussa hakemuksen pörssilistautumisesta Yhdysvalloissa. Yhtiön listauduttua Yhdysvaltain hallinto pääsisi ostamaan sen osakkeita.

Viivästyksiä voitaisiin perustella millä tahansa ulko-, kauppa- tai identiteettipoliittisella kiistalla, Aalto sanoo.

– Matopurkki on avattu. Nykykontekstissa voi olla kyseessä mikä tahansa täysin energiapolitiikasta riippumaton asia. Yhdysvallat voi kytkeä mitkä tahansa sektorit keskenään aika yllättävillä tavoilla.

Toisaalta myös Suomen energiapolitiikka voi aiheuttaa vastareaktioita Atlantin toisella puolella.

– Näin voi olla, jos meillä päätetään vaikka muuttaa datakeskusten verotusta.

”Toimimme siirtomaana”

Voimalan riskit osuvat tietenkin siitä riippuvaisiin sähkönkäyttäjiin. Hanhikiven tapauksessa käyttäjät ovat pääsääntöisesti ulkomaisessa omistuksessa olevia datakeskuksia.

– Suomen sähköjärjestelmää tai Suomea maana riskit tuskin kovin isosti ravistelevat, Aalto toppuuttelee.

– Ilkeästi voisi sanoa, että me toimimme tässä vähän niin kuin siirtomaana: tarjoamme maaperän ja olosuhteet sähköntuotannon käyttöön, joka palvelee ulkomaalaisia asiakkaita.

Hanhikivellä voi kuitenkin olla epäsuoria yhteyksiä sähkömarkkinaan.

– Jos sähkö ei mene datakeskuksille suoran sähkölinjan kautta, vaan sähkömäärä on kytköksissä koko kantaverkon toimintaan, verkon operoimisessa voi aiheutua haasteita.

Tällä hetkellä sähkön siirtomenetelmää ei tiedetä julkisuudessa.

Muitakin vaikutuksia suomalaisille veronmaksajille saattaa olla luvassa.

– Eihän edes Fortum pidä tämmöistä perinteistä ydinvoimaa kannattavana Suomen oloissa, jos julkinen valta ei tue sitä tukevasti verohelpotuksilla, tuilla ja muilla vastaavilla.

Vaikka ydinenergia on vakaata, se voi olla erityisesti kesäoloissa merkittävästi kalliimpaa kuin pörssisähkö Suomessa.

Aalto arvelee, että hankkeen vaikuttajat uskovat saavansa valtiolta jonkinlaista porkkanaa.

– Kyllähän tämä asettaa Suomen varmasti pitkällä tähtäimellä mahdollisen paineen kohteeksi. Se on ihan selvää, koska hanke ei tunnu toteutuvan yksinkertaisesti energiamarkkinalogiikalla.

Yhdysvaltojen kiinnostus Suomeen kasvaa

Riskeistä huolimatta Aalto näkee, että Hanhikiven mittaluokan hankkeet lisäävät Yhdysvaltojen intressejä panostaa Suomen turvallisuuteen.

– Hanke lisää Yhdysvaltojen kiinnostusta Suomeen ja kiinnostusta tarjota ydinsateenvarjoaan Suomelle.

Ydinvoimalahanke voi myös lisätä muita yhdysvaltalaisinvestointeja Suomeen.

– Sijoittajat saattavat laskea, että tähän on nyt Yhdysvallat investoinut ja se haluaa pysyä siellä, koska ydinvoimala on pitkäaikainen sitoumus.

Toisaalta Yhdysvaltojen panostukset eivät saisi jäädä ainoiksi ulkomaalaisiksi investoinneiksi, Aalto sanoo.

– Jos Yhdysvaltojen nykyinen tai jokin tuleva hallinto painostaa suomalaisia tahoja, niin on hyvä sanoa, että me voimme harkita myös muunmaalaista rahoitusta.

Koska kaikkea tarvittavaa pääomaa ei voida saada EU-alueelta, Suomi joutuu herättelemään yhteistyötä yllättävienkin maiden kanssa.

– Voi olla, että joudutaan miettimään uudestaan kiinalaisia investointeja, jotka ehtivät jo vähän kuolla, mutta ovat taas heräämässä henkiin.

Aallon mukaan kiinalaisinvestointeja tulisi kuitenkin hyväksyä vain tarkasti valituille sektoreille, kuten kulutustavaroihin.

Lisäksi tärkeitä investoijia voisivat Aallon mukaan olla esimerkiksi Japani ja Iso-Britannia.

Venäjä voi puhua ryöstöstä

Hanhikiven tontille piti alun perin tulla venäläinen ydinvoimala. Suomalainen energiayhtiö Fennovoima solmi asiasta sopimuksen Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin kanssa vuonna 2013.

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022, Fennovoima irtisanoi sopimuksensa Rosatomin kanssa.

Fennovoima saatetaan oikeudessa määrätä maksamaan venäläisille korvauksia sopimuksen irtisanomisesta.

Aalto ei usko, että korvausvaatimukset menestyvät käsittelyssä.

Hän ei myöskään usko, että tuleva amerikkalaisydinvoimala vaikuttaisi Suomen ja Venäjän suhteisiin käänteentekevästi.

– Venäjällä on oma jenkkisuhteensa, eikä se halua sitä epävakauttaa. Venäjä edelleen odottaa, että se voisi saada Yhdysvalloilta jotain suhteessa Ukrainaan.

Hanke kuitenkin todennäköisesti valjastetaan osaksi Venäjän Suomen-vastaista propagandaa, Aalto arvioi.

– Oletan, että presidentinhallinnon tai median edustajalta tulee jonkinlainen ulostulo, jossa puhutaan Suomen petturuudesta ja luottamuksen puuttumisesta. En olisi kauhean hämmästynyt, jos puhuttaisiin jopa ryöstöstä.