On ajan kysymys, milloin varjolaivaston tankkeri aiheuttaa ison ympäristövahingon Itämerellä, sanovat asiantuntijat
Suomenlahdella kulkee viikoittain kymmeniä huonokuntoisia Venäjän varjolaivaston tankkereita, joiden lastina on keskimäärin 100 000 tonnia öljyä.
Juttu tiivistettynä
Vasta Venäjän varjolaivaston öljytankkerin aiheuttama suuri ympäristövahinko sysäisi Itämeren valtiot puuttumaan tiukemmin varjolaivaston liikenteeseen.
Näin sanoo merioikeuden professori Henrik Ringbom Åbo Akademista.
– Aivan varmasti niin kävisi, koska silloin poliittinen ilmapiiri ja käsitys siitä, miten sääntöjä voidaan tulkita, muuttuisivat täysin.
Ringbom arvioi, että Venäjän varjolaivaston tankkerin aiheuttama merkittävä ympäristövahinko on Itämerellä vain ajan kysymys.
Samaa mieltä on rajaturvallisuusasiantuntija Ilja Iljin rajavartiolaitoksen meriturvallisuusyksiköstä.
– Kyllä näin voidaan sanoa asiaa turhaa liioittelematta. Läheltä piti -tilanteita on ollut, Iljin kertoo.
– Tässä ollaan lisäajalla, kun mitään ei ole vielä tapahtunut.
Suomenlahdella on koko ajan kymmeniä Venäjän varjolaivaston tankkereita:
Venäjän varjolaivastoksi kutsutaan aluksia, jotka kiertävät Venäjän energianviennille asetettuja pakotteita.
Suomenlahdella tapahtuneissa vaaratilanteissa varjolaivaston tankkerit ovat olleet ajamassa matalikolle, mutta ne ovat muuttaneet kurssiaan Meriliikennekeskuksen varoituksesta.
Rajavartiolaitoksen mukaan Suomenlahdella liikkuu joka viikko 30–50 varjolaivaston öljytankkeria, jotka hakevat öljyä Primorskin eli Koiviston ja Ust-Lugan eli Laukaansuun öljysatamista.
Näiden lisäksi kymmenet tankkerit odottavat Suomenlahdella ankkurissa lastin noutamista.
Tankkereiden lastina on keskimäärin 100 000 tonnia pakotteiden alaista Venäjän raakaöljyä. Venäjä kuljettaa lähes puolet öljystään Itämeren kautta.
Varjolaivaston tankkerit ovat usein yli 20 vuotta vanhoja eikä mikään taho käytännössä valvo niiden kuntoa. Tankkerit on usein ostettu käytettyjen alusten markkinoilta.
Varjolaivaston tankkerit purjehtivat usein Afrikan maiden tai etelän saarivaltioiden lippujen alla:
Varjolaivaston tankkerit liikennöivät kansainvälisillä vesillä. Tämän takia Itämeren rantavaltioilla on toimivaltaa puuttua niiden kulkuun käytännössä vain, kun ympäristövahingon riski on ilmeinen tai öljyonnettomuus on jo tapahtumassa.
– Kansainvälisen merioikeuden kehitys on ollut äärettömän hidasta. Ongelmana on se, ettei Itämeren rantavaltioilla ole toimivaltaa ehkäiseviin toimenpiteisiin, Ringbom sanoo.
Merioikeus on auttamatta vanhentunut varjolaivastoon puuttumisen kannalta. Ringbomin mukaan nykyisessä maailmantilanteessa merioikeuden muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
Tulkinnanvaraa merioikeudessa voisi olla esimerkiksi siinä, milloin varjolaivaston tankkerin voidaan katsoa aiheuttaneen vaaratilanteen. Itämeren rantavaltioiden viranomaiset voisivat nousta varjolaivaston aluksiin Ringbomin mukaan myös silloin, kun lippuvaltio on epäselvä.
Varjolaivaston on jatkossa ilmoitettava vakuutuksistaan Tanskan salmissa
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriturvallisuuskomitea päätti toukokuun lopussa, että Tanskan salmien läpi kulkevien alusten on jatkossa pakko raportoida vakuutustodistuksistaan. Tähän asti vakuutuksista ilmoittaminen on ollut vapaaehtoista.
Euroopan parlamentissa toivotaan paljon päätökseltä.
EU-parlamentin Venäjä-ryhmän puheenjohtajan Ville Niinistön (vihr.) mukaan IMO:n linjauksen jälkeen Tanskalla olisi mahdollisuus ainakin hillitä varjolaivaston tankkereiden liikennettä Tanskan salmissa.
– Tämä antaa Tanskalle oikeuden tarkastaa kaikki laivat, joiden vakuutukset eivät ole kunnossa.
IMO pyrkii muutoksella varmistamaan, että aluksilla olisi riittävät vakuutukset mahdollisten öljyvahinkojen varalta. Varjolaivaston tankkereiden vakuutukset ovat yleensä puutteellisia tai niitä ei ole lainkaan.
Tanskan salmien kautta kulkee paljon varjolaivaston tankkereita:
Niinistön arvion mukaan Tanska voisi jatkossa pysäyttää sellaiset varjolaivaston alukset, joiden vakuutuksissa on merkittäviä puutteita ja joiden aiheuttama riski ympäristölle on suurin.
– Tämä on paras mahdollisuus varjolaivastoon puuttumiseen Itämerellä, mitä koko kriisin aikana on ollut.
Oikeusoppineiden mukaan IMO:n päätös ei kuitenkaan anna Tanskalle toimivaltaa tankkereiden pysäyttämiseen. Tämä johtuu siitä, että Tanskan salmet ovat kansainväliseen merenkulkuun käytettäviä salmia. Pelkästään vakuutustodistusten puuttumisen takia Tanska ei ala pysäyttää varjolaivaston tankkereita.
– Jos alus ei saavu satamaan tai ankkuroidu aluevesille, niin ainoa mitä Tanskan viranomaiset voivat tehdä, on pyytää tankkereita esittämään vakuutustodistukset. Jos alukset eivät noudata määräyksiä, voivat viranomaiset ottaa yhteyttä lippuvaltioon, pohtii merioikeuden professori Kristina Siig tanskalaisesta Aalborgin yliopistosta.
Myöskään Ringbom ei usko, että IMO:n päätös toisi suurta muutosta nykytilanteeseen.
IMO:n päätös vakuutustodistuksista ei juuri tehosta varjolaivaston valvontaa, kertoo professori Kristina Siig:
Siig muistuttaa, että Venäjän varjolaivastoon puuttuminen on myös geopolitiikkaa, ja Itämeren maat ajattelevat siinä omia etujaan.
Yhtenä riskinä on se, että Venäjän sotalaivat alkavat saattaa kauppalaivoja Tanskan salmien läpi, Siig sanoo.
Hänen mukaansa kysymys on siitä, kuinka halukkaita Itämeren maat ovat menemään merioikeuden tulkinnassa harmaalle alueille ja näin ottamaan riskejä.
– Rantavaltiot harkitsevat hyötyjä ja haittoja. Itämeren maat eivät ole tässä yhtenäisiä, koska niiden maantiede ei ole samanlainen.
”Monimutkainen soppa”
Rajaturvallisuusasiantuntija Ilja Iljin rajavartiolaitoksen meriturvallisuusyksiköstä sanoo, että varjolaivaston alusten huonon kunnon lisäksi niiden miehistön puutteellinen ammattitaito lisää riskejä Suomenlahdella.
Myös Venäjän jatkuva GPS-häirintä ja alusten liikenteen automaattisen tunnistusjärjestelmän häirintä hankaloittavat tilannetta.
– Tämä on semmoinen soppa, että ympäristövahinkojen riski on merkittävästi kohonnut, Iljin summaa.
Itämerellä on tapahtunut useita kaasuputkien ja tietoliikennekaapelien katkeamisia, jotka ovat joko varmistuneet sabotaaseiksi tai joita epäillään sabotaaseiksi.
Henrik Ringbom huomauttaa, ettei varjolaivaston tankkereiden intressissä ole tehdä sabotaaseja, vaan kuljettaa pakotteiden alaista öljyä.
– Sabotaasit eivät välttämättä liity varjolaivastoon, vaan useimmat vaurioiden aiheuttajat ovat olleet esimerkiksi konttilaivoja.