Toissapäivänä valmistuneeseen puolustusvaliokunnan mietintöön ydinenergialain ja rikoslain muutoksista on kirjattu opposition voimakassanainen vastalause. Siinä ovat mukana SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.
Vastalauseen mukaan hallituksen esityksessä ei ole arvioitu lainsäädäntöön tehtävien muutosten tuomia riskejä tai mahdollisia heikennyksiä Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan.
Vastalauseessa muun muassa katsotaan, että ydinaseiden tuomisen salliminen Suomeen tarkoittaisi kohteittemme päätymistä Venäjän vastavoimaiskujen listoille ensimmäisten iskettävien kohteiden joukkoon.
– Ydinaseiden salliminen Suomen alueelle tarkoittaisi väärintulkintojen ja siten vahingossa alkavan ydinsodan todennäköisyyden kasvamista, riippumatta siitä, onko ydinaseita tosiasiassa Suomen alueella vaiko ei, vastalauseessa nähdään.
Sen mukaan valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kyseenalaistetaan ydinaseiden hajautuksen tuoma turvallisuushyöty ja esitetään, että hajautussuunnitelmat pikemminkin lisäävät ydinsodan riskiä.
Häkkänen murahti
Hallitus esittää, että ydinenergialaista poistetaan pykälä, joka kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen.
Ydinenergialain täyskiellon sijaan rikoslakiin kirjattaisiin poikkeukset, joiden perusteella ydinräjähteitä voisi tuoda Suomeen.
Huomiota valiokunnan eilisessä tiedotustilaisuudessa sai myös mietinnön kirjaus, jonka mukaan ”valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö katsoo, että lakimuutos ei lisää riskiä ydinaseiden käytöstä Suomea kohtaan”.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kivahti medialle tiedotustilaisuuden jälkeen opposition vastalauseesta. Häntä sen argumentaatio riskeistä ei vakuuta.
– Siellä on nyt ilmeisesti omaksuttu pikemminkin muutaman kriittisen rauhantutkijan lausunnoista jotain sellaisia väitteitä, joita ei missään Naton puolustuspoliittisessa tai meidän Puolustusvoimiemme arvioissa jaeta, Häkkänen täräytti.
Hänen mukaansa ”vasemmistopuolueiden eriävä mielipide on täynnä varsin absurdeja väitteitä”.
– Vasemmistopuolueet ovat perustaneet oman turvallisuuspoliittisen linjansa rauhantutkijoiden lausuntoon eikä meidän Puolustusvoimiemme ja puolustusministeriön ydinaseasiantuntijoiden lausuntoihin, joilla on ainoa pääsy turvaluokitettuun tietoonkin, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan ydinenergialain ja rikoslain muutos tarvitaan, jotta Suomi voi maksimoida oman puolustuskykynsä ja ennakkopelotteen, jolla on tarkoitus estää Venäjän sotilaallista aggressiota Suomea ja Natoa kohtaan. Nyt laki ei mahdollista täysimääräistä ydinpelotesuojaa Suomen alueella.
– Jos SDP:n ja vasemmiston eriävä mielipide toteutettaisiin, se heikentää merkittävästi Suomen puolustuskykyä ja Naton ennakkopelotetta.
Lausunnot rauhantutkimusinstituutista
Puolustusvaliokunnan kirjallisina saamat lausunnot on julkaistu eduskunnan verkkosivuilla. Iltalehti perehtyi niihin selvittääkseen, onko kirjallisissa lausunnoissa kantoja, joista opposition voimakkaat näkemykset ponnistavat.
Tukholman kansainvälisessä rauhantutkimusinstituutissa (Sipri) työskenteleväTarja Cronberg sanoo omassa lausunnossaan, että avaamalla poikkeussäännön sille, että Suomen puolustuksessa ja puolustusyhteistyössä on mahdollista hyödyntää ydinaseita Suomen maaperällä, ”hallituksen esitys kasvattaa sitä riskiä, että Suomi joutuisi koeiskun kohdemaaksi”.
Oppositio lienee saanut tukea myös Cronbergin kanssa samassa instituutissa työskentelevän vanhemman tutkijan Tytti Erästön lausunnosta. Sekin varoittelee ydinaseiden hajauttamisen riskeistä. Erästön mukaan hajauttaminen altistaa ydinaseiskuille.
– Suunnitelmat ydinaseiden tuomisesta Suomeen ruokkivat Venäjän jo entisestään liioiteltuja uhkakuvia siihen mahdollisesti kohdistuvasta laajamittaisesta iskusta. Alueellisten jännitteiden ja strategisen epävakauden ohella tuloksena olisi myös se, että Suomi joutuisi Venäjän ydinasemaalituksen kohteeksi, Erästö muun muassa sanoo.
Vaikka lakia muutetaan, hallitus on kuitenkin koko ajan korostanut sitä, että Suomeen ei olla tuomassa ydinaseita. Hallitus on kirjannut myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon täydennykseen, ettei Suomi aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Kolme oppositiopuoluetta kuitenkin vaatii rajoituksia lakiin. Keskusta on hallituksen linjoilla.
”Ansalanka”
Turun yliopiston valtio-opin vanhempi yliopistonlehtori Juha A. Vuori sanoo lausunnossaan puolustusvaliokunnalle, että ”pelotteen toimivuuden arviointi on väistämättä poliittisen uskon asia”.
Hänen mielestään ydinaseiden tuominen Suomen alueelle tai jopa vain tämän salliminen voi tuottaa lisähaittoja nykyiseen tilanteeseen nähden.
Vuori sanoo, että Yhdysvaltojen B-52H-pommikoneissa voi olla aseena ilmasta laukaistavia AGM-86B-risteilyohjuksia, joihin voi laittaa ydinkärjen, ja lisää, että ohjusta ollaan päivittämässä uuteen vastaavaan kyvykkyyteen. Vuoren mukaan lakimuutos tekisi mahdolliseksi lentää kyseisillä aseilla varustetuilla lentokoneilla Suomen ilmatilassa.
– B-52-pommikoneita on jo nyt lentänyt Suomen ilmatilassa. Niiden läsnäolo potentiaalisessa ydinasevarustuksessa lisäisi näin virhetulkintojen mahdollisuutta, mikä tekee vahingossa aloitetun ydinsodan käynnistämisen todennäköisyyden nykyistä suuremmaksi, Vuori kirjoittaa.
– Suomen alueen käyttäminen ei vaikuta jo voimassa olevaan Naton ydinasepelotteeseen. Ydinaseiden tuomisen salliminen kuitenkin tarkoittaisi Suomen kohteiden päätymistä Venäjän vastavoimaiskujen listoille ensimmäisten iskettävien kohteiden joukkoon, hän sanoo.
Vuoren mukaan ydinaseiden salliminen Suomen alueelle tarkoittaisi myös väärintulkintojen ja siten vahingossa alkavan ydinsodan todennäköisyyden kasvamista, riippumatta siitä, onko ydinaseita tosiasiassa Suomen alueella vai ei.
– Lainmuutoksella ei siis olisi lisähyötyä Suomen ja liittolaisten turvallisuuden lisäämiselle, vaan lainmuutos toisi vakavia lisävaaroja niin Suomen kuin liittokunnan turvallisuudelle.
Hän sanoo myös, että ydinasekiellon pitäminen lainsäädännössä ei heikennä ydinasepelotetta millään lailla, mutta ydinaseiden maahantuonnin salliminen voi kuitenkin heikentää Naton ydinasepelotteen uskottavuutta.
– Lainmuutoksen myötä Suomesta tulisi ydinaseiden käytön eturintaman ansalanka. Tämä voi pelotteen sijaan toimia yllykkeenä Venäjän tavanomaisen hyökkäyksen aloittamiseen.
Upin Lavikainen: Lain muuttaminen välttämätön
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Jyri Lavikainen sanoo lausunnossaan puolustusvaliokunnalle pitävänsä lain muuttamista välttämättömänä. Hänen mielestään hallituksen esitys ydinaseisiin liittyvän lainsäädännön muuttamisesta vastaa Suomen ja Naton turvallisuustarpeisiin ja on laadukkaasti ja kattavasti perusteltu.
Hän sanoo, että nyt laki kieltää käytännössä kaikki Naton ydinaseoperaatiot Suomessa.
– Suomi rajoittaa lainsäädännöllään Naton suorituskykyjä, heikentää niiden uskottavuutta ja kirjaamalla rajoitukset lakiin viestii tästä Venäjälle.Suorituskykyjen osalta Suomi rajoittaa ilmatilansa käyttöä Naton ydinaseoperaatiolle ja lainsäädännöllään kieltää Natoa myös suunnittelemasta tällaisia operaatioita. Koska Nato noudattaa jäsenmaidensa lainsäädäntöä, Suomi toimii tällä hetkellä käytännössä Venäjän puskurivyöhykkeenä ydinaseoperaatioille ja vaikeuttaa tarpeettomasti Naton ydinasesuunnittelua, Lavikainen perustelee tarvetta hallituksen ajamalle lakimuutokselle.
Lavikainen kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomi estää lainsäädännöllään Natoa hajauttamasta ydinaseitaan niiden pysyvistä tukikohdista maa-alueelleen.
– Yhdysvaltojen Eurooppaan sijoitetut ydinaseet on sijoitettu muutamaan pysyvään tukikohtaan liittokunnan alueella. Joko sotaa ennen tai sodan aikana ne pyrittäisiin suojaamaan ennaltaehkäisevältä iskulta hajauttamalla ne liittokunnan alueelle. Mahdollisimman laaja mahdollisuus hajauttamiseen on tärkeää, koska Nato ei voi ennen sotaa tietää varmuudella, mitkä Naton operaatioiden kannalta relevantit lentotukikohdat ovat sodan aikana käyttökuntoisia.
Lavikainen summaa, että ydinaserajoitusten poistaminen lainsäädännöstä mahdollistaisi Suomen osallistumisen täyspainoisesti Naton ydinasesuunnittelutyöhön, josta liittokunnan pelote ja Suomen oma turvallisuus ovat pohjimmiltaan riippuvaisia.
Perimmäinen tarkoitus estää sota
Lavikainen pitää myös virheellisenä Suomessa joskus esitettyä arviota, jonka mukaan lakia voitaisiin muuttaa sodan tai kriisin aikana siten, että Naton ydinaseoperaatioista tehtäisiin laillisia.
– Pelotteen perustana toimivat suunnitelmat laaditaan rauhan aikana, ja niiden perimmäinen tarkoitus on estää sota.
Lavikaisen mukaan lakiin kirjatut rajoitukset ovat liian kankeita, jotta niitä voitaisiin muuttaa riittävän nopeasti tilanteen niin vaatiessa.
– Suomi voisi myös tämän prosessin aikana joutua monenlaisen painostuksen kohteeksi.
Lavikaisen mielestä ydinasepelotteesta asianmukaisesti huolehtimalla Suomi viestisi siitä, ettei ydinasekiristys toimisi sitä vastaan, ja tukisi siten Naton pelotteen uskottavuutta.
– Tavoitteen saavuttamista ei puolestaan edistä, jos Venäjä näkee ydinaseita arastelevan liittokunnan tai liittokunnan jäseniä, ja jotka ovat valmiita sysäämään vastuun ydinasepelotteesta huolehtimisesta toisille liittolaismaille. Jos Suomi jättää liittokunnan ydinasetoimintaa koskevia rajoituksia lakiin, Venäjä voi laskelmissaan myös sulkea tiettyjä asioita pois, jos se harkitsee aggressiota liittokuntaa vastaan.Strategisen epämääräisyyden kannalta oleellista onkin, että toimintavapaus jätetään mahdollisimman avoimeksi.
Lavikainen katsoo, että lainsäädännöllisillä muutoksilla Suomi lähettää viestin Naton ydinasevalloille ja ydinasejakojärjestelyihin osallistuville liittolaisilleen, ettei se ota näiden panosta Euroopan ja Suomen turvallisuuteen itsestäänselvyytenä tai hankaloita heidän toimintaansa tarpeettomasti, vaan on valmis tekemään oman osuuteensa liittokunnan kollektiivisen turvallisuuden eteen.
– Vapaamatkustajaksi ryhtyminen voisi puolestaan vain heikentää Suomen tällä hetkellä erinomaista mainetta Naton sisällä ja erityisesti ydinasepelotteesta suurimman vastuun kantavien ydinasevaltojen joukossa.
Voisi aiheuttaa epävarmuutta
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu näkee omassa lausunnossaan, että jo olemassa oleva lainsäädäntö ei sinänsä horjuta merkittävästi Naton ydinasepelotteen uskottavuutta.
Hänen mielestään se voi kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta liittokunnan suunnittelussa. Hän mainitsee, että ”osa Naton pelotteesta nojaa järjestelmiin – erityisesti B61-12-painovoimapommiin ja F-35-hävittäjään – joita epätodennäköisessä kärjistymistilanteessa voitaisiin käyttää myös Suomen lähialueilla”.
– Lainsäädäntö, joka kategorisesti sulkee pois liittokunnan ydinasepelotteen toimeenpanon Suomen alueella kaikissa olosuhteissa, ei nykyolosuhteissa palvele Suomen turvallisuusetuja. Esitys lainsäädännön muuttamiseksi on siten perusteltu, Pesu sanoo.
Forsberg: Tämä puuttuu kokonaan
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo, että hallituksen esityksen perusteluista puuttuu kokonaan ”pelotteen vastinparin, turvallisuusdilemman, arviointi”.
– Perustelut nojaavat varsin yksioikoiseen arvioonsiitä, että mitä enemmän pelotetta on, sitä enemmän on turvallisuutta, kun joissakin olosuhteissa suhde voi olla päinvastainenkin, Forsberg sanoo lausunnossaan.
Forsberg katsoo, että pelotevaikutuksia tulee aina arvioida myös mahdollisen provokaatiovaikutuksen näkökulmasta.
– Nato-jäsenyyden osalta päädyttiin siihen, että Nato-jäsenyyden kautta tuleva pelote on suurempi kuin sen mahdolliset kielteiset vaikutukset suhteessa Venäjään, mikä aiemmin oli ollut pitkälti se tärkein syy, miksi Suomi ei ollut hakenut liittokunnan jäsenyyttä. Analyysissä pitäisi siis voida esittää arvio, että ydinaselainsäädännön muuttaminen lisää vastaavalla tavalla enemmän pelotetta kuin provokaatiota. En vastaa tähän kysymykseen suoraan, vaan totean, että tämä tarkastelu puuttuu esityksen perusteluista, Forsberg kirjoittaa.
– Jos pelotteen ja strategisen epämääräisyyden tuottama turvallisuushyöty olisi automaattisesti positiivista, miksei voisi samalla purkaa myös kieltoja, jotka koskevat ydinräjähteen kehitystyötä ja hankkimista Suomen osalta? Kysymys on siis siitä, mihin tämä raja asetetaan ja millä perusteilla.
