Helsingissä on ainakin kaksi peruskoulua, joissa ei viime lukuvuosina ole annettu yläkoululaisille uimaopetusta lainkaan. Kyseisten koulujen rehtorit vahvistavat asian Iltalehdelle.
Tammikuussa 2026 Helsingin kaupunki pyrki selvittämään, kuinka paljon sen peruskouluissa annettiin uimaopetusta vuosiluokkien 7–9 oppilaille lukuvuonna 2024–2025.
Iltalehden tietopyynnöllä hankkimien vastausten perusteella kolmessa koulussa ei annettu yläkoululaisille uimaopetusta tuntiakaan.
Nolla tuntia annettua uimaopetusta ilmoittivat Naulakallion koulu, Pitäjänmäen peruskoulu ja Toivolan koulu. Vastaavasti eniten uimaopetusta, kahdeksan tuntia vuosiluokkaa kohden, antoivat vastausten perusteella Aleksis Kiven peruskoulu, Kannelmäen peruskoulu ja Taivallahden peruskoulu.
Kaupungin laatimaan kyselyyn vastasi yhteensä 27 koulua, mikä on alle puolet kaikista yläkoululuokkia opettavista kouluista.
Helsingissä alakoululuokkien uimaopetuksen järjestää kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, mutta yläkoululaisten uinninopetuksesta vastaavat koulujen liikunnanopettajat.
Jos alla oleva taulukko ei näy kunnolla, löydät sen myös täältä.
Rehtorit vastaavat
Iltalehti soitti kyselyssä nollasta uimaopetustunnista kertoneiden koulujen rehtoreille.
Soittokierroksella kävi ilmi, että Toivolan koulun nollarivi johtuu kysymysten muotoilusta. Rehtori Niina Pätiälä-Rinkisen mukaan heillä on oma uima-allas, jossa erityiskoulun oppilaat kyllä pääsevät uimaan.
Myös Naulakallion koulu on erityiskoulu, jonka oppilailla on vaativan tuen tarpeita. Rehtori Ulla Korhosen mukaan uintituntien järjestämisessä on ollut ongelmia sen jälkeen, kun koulun oma uima-allas meni rikki muutama vuosi sitten.
– Tätä on nyt toimialan kanssa pohdittu. Alakoululaiset pääsivät nyt vihdoin uimaan, mutta yläkoulun osalta on ollut vielä paljon haasteita. Ja ne eivät ole yksin koulun ratkaistavissa olevia asioita, Korhonen sanoo.
Hän huomauttaa, että erityiskoulun oppilaiden vieminen uimaan vaatii tavallista enemmän resursseja. Korhosen mukaan jokaista oppilasta kohden tarvittaisiin suunnilleen yksi aikuinen.
– Tämä pitäisi saada jollakin tavalla ratkaistua. Mutta näillä resursseilla, mitä meille on nyt annettu, ei ole onnistuttu uima-altaan rikkoutumisen jälkeen uimaopetusta toteuttamaan. Toivottavasti tilanne paranee. Tärkeä asia on tämäkin, Korhonen sanoo.
Ei selittelyä
Kolmas koulu, jossa ei kyselyn perusteella annettu uimaopetusta, on Pitäjänmäen peruskoulu. Kahdesta muusta poiketen kyseessä on tavallinen peruskoulu, jossa yläkoululaisia on vajaat 200.
Koulun rehtori Henna Nurmi kertoo, että kyselyssä kartoitetun lukuvuoden lisäksi uimaopetusta ei yläkoululaisille annettu myöskään viimeksi päättyneenä lukuvuonna. Ensimmäistä vuotta rehtorina toimiva Nurmi ei vastannut kyseisten lukuvuosien suunnittelusta, eikä hän siksi halua kommentoida syitä uimattomuuden taustalla.
Edellisen rehtorin aikaan Nurmi työskenteli koulussa apulaisrehtorina.
Vasta tulevan lukuvuoden sisällöistä vastaava Nurmi sanoo, että jatkossa koulun yläkoululaisten on kyllä tarkoitus käydä uimassa.
– Tällaista tapahtuu kouluissa, että kaikki ei aina mene niin kuin pitäisi mennä. Ja sehän on ihan totta, että uintia olisi pitänyt järjestää. Että ei siinä ole mitään selittelyä.
Rehtorin mukaan koulu ei ole saanut lasten vanhemmilta yhteydenottoja aiheesta.
Näin sanoo laki
Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Ville Raatikainen sanoo, että rehtorit vastaavat opetuksen järjestämisestä kukin omassa koulussaan. Hänen mukaansa kaupungilla ei ole ohjeistusta tai suositusta uimaopetuksen tuntimääristä, vaan opetus pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan ja sen tavoitteisiin.
Opetussuunnitelmassa yläkoululuokilla tavoite on ”vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä”. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta.
Raatikaisen mukaan lakia ei kuitenkaan ole ainakaan tarkoituksella rikottu.
– En näe, että perusopetuslakia on tahallisesti rikottu. Pitää selvittää tarkemmin, mitkä ovat ne syyt.
Mahdolliset syyt
Raatikainen ei osaa sanoa tarkkoja syitä yksittäisten koulujen uimaopetuksen toteutumattomuudelle. Yleisemmällä tasolla hän mainitsee kaksi mahdollista selitystä sille, että uimassa ei käydä.
Hänen mukaansa uimahalleja ei ole Helsingissä tarpeeksi oppilasmäärään nähden. Joissain tapauksissa koulun liikunnanopettajalla on taas voinut olla muodollisesti epäpätevä sijainen, jolloin uimaan ei ole turvallisuussyistä lähdetty.
Raatikaisen mukaan kaupunki on ryhtynyt toimiin kyselyn tulosten seurauksena. Hän mainitsee mahdollisten yksityisten uimahallien kartoittamisen, ylimääräisten uinninopettajien palkkaamisen ja kaupungin järjestämien uimakoulujen markkinoinnin.
Perusopetusjohtaja ei halua arvioida, millainen on kesälomille äskettäin lähteneiden helsinkiläisoppilaiden valmius viettää aikaa veden �äärellä turvallisesti. Hän muistuttaa, että uimataitoaan voi kehittää myös kesällä.
– Toivomme tietysti, että kaikki nauttisivat vedestä ja uimisesta turvallisesti. Kannustan myös jokaista, joka tunnistaa omassa osaamisessaan kehitettävää, hakeutumaan rohkeasti kaupungin tai muiden toimijoiden tarjoamiin uimakouluihin.
