Pohjois-Korean pääkaupunkiin kuvamateriaalin perusteella päätynyt suomalaisvalmisteinen Panssari-Sisu eli ”Pasi” ei välttämättä ollutkaan pohjoiskorealaisten sotasaalista Kurskista.
Iltalehti uutisoi aiemmin, että Pjongjangissa sijaitsevassa Venäjän hyökkäyssodassa toimineiden pohjoiskorealaisten muistoksi perustetussa museossa on esillä väitetysti XA-185-kuljetuspanssariajoneuvo.
Näyttelyssä ajoneuvon viereen on kiinnitetty kyltti, jossa kerrotaan, että se tuhottiin Kurskin Nikolskin kylän lähettyvillä joulukuussa 2024.
Ajoneuvon kuskin puolen oven ikkunassa on kuitenkin tunnistettava kohta, joka yhdistää sen jo toukokuussa 2024 Moskovassa esiteltyyn samanlaiseen ajoneuvoon.
Pohjois-Koreassa esillä ollutta ajoneuvoa esitteli muun muassa nimimerkillä ”VAGA VAGABOND” Youtubessa toimiva kanava, jonka videossa ajoneuvon vasemman kyljen yksityiskohdat ovat hyvin näkyvillä.
Videosta on jaettu sosiaalisessa mediassa kuvakaappauksia ja siinä näkyvä ajoneuvo sekä sen ympäristö vastaavat museosta otettuja virallisia kuvia.
Useita yhteneväisyyksiä
Sekä Moskovassa että Pjongjangissa esillä olevissa Paseissa on identtiseltä vaikuttava särö kuskin puolen oven ikkunassa. Samassa ovessa on myös luodin tai jonkin muun aiheuttama reikä samassa kohdassa.
Molempien ajoneuvojen kyljessä on myös samalta vaikuttava ”runtu”, jossa saattoi olla aiemmin kiinni esimerkiksi ajoneuvon valmistajan logo.
Viimeinen yhteneväisyys löytyy ajoneuvojen takaosassa olevista metallisista koukuista, joissa kuljetetaan tyypillisesti Pasin renkaiden lumiketjuja.
Pjongjangissa esillä olevan vaunun kaksi ensimmäistä koukkua ovat mahdollisesti irronneet, mutta molempien vaunujen taaimmaiset koukut vaikuttavat vääntyneen täysin samaan asentoon kuin Moskovassa esillä olleen.
Iltalehden sota-asiantuntijan Emil Kastehelmen mukaan on hyvin todennäköistä, että kyseessä on sama ajoneuvo, jota kierrätetään eri näyttelyissä.
– Venäjällä on todennäköisesti muitakin Paseja hallussaan, sillä niitä on vuosien mittaan menetetty vahvistetusti ainakin lähes 30. Tämä yksilö on mahdollisesti osa kiertävää kokoelmaa, Kastehelmi kertoo viestissään.
Saatiinko sotasaaliiksi jo vuonna 2023?
Tällä hetkellä ei ole täyttä varmuutta, mistä Venäjä on kuvissa olleen vaunun saanut haltuunsa ja milloin.
Yhden vihjeen siitä, mikä yksikkö sen on todennäköisesti kaapannut, antaa Kremlin propagandaa myötäilevän ANNA-uutistoimiston julkaisema artikkeli huhtikuulta 2023.
Artikkelissa esitellään 1. Donetskin armeijakunnan sotasaaliiksi saamaa Pasia. Armeijakunta on julkaissut kaapatusta ajoneuvosta muutakin kuvamateriaalia omilla Vkontakte-sivuillaan.
Kastehelmi kertoo, että 1. Donetskin armeijakunta oli syksyllä 2014 perustettu yhtymä, joka toimi niin sanotun Donetskin kansantasavallan nukkehallinnon pääasiallisena sotilaallisena selkärankana.
– Sen alle koottiin erinäisiä Venäjän tukemia ja masinoimia ”separatistiyksiköitä”. Kyseistä armeijakuntaa ei ole enää olemassa alkuperäisessä muodossaan, sillä se muutettiin vuonna 2024 51. armeijaksi.
Kuvissa esiintyvän ajoneuvon maastokuviointi on maalattu eri väreillä ja sen etuosasta uupuvat Moskovassa esillä olleen Pasin etuosan ”luodinreiät”, joihin on merkitty myös minkä kaliiberin luodilla ne on tehty.
– Vaikuttaa siltä, että huhtikuun 2023 jälkeen venäläiset ovat ammuskelleet Pasia ainakin parilla eri aseella, mahdollisesti testausmielessä tai sen vuoksi, että siitä saadaan dramaattisempi näyttelykappale, Kastehelmi arvioi.
Kastehelmi kertoo, että ajoneuvo on todennäköisesti maalattu uudelleen vanhan maalipinnan peittämiseksi joskus kevään 2023 jälkeen.
– Yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät, vaikka vuosien varrella ajoneuvo onkin ottanut hieman osumaa.
Molemmissa kuvissa esiintyvien ajoneuvojen etupelti on kuitenkin vääntynyt identtisesti vasemmasta etukulmasta. Vielä silmiinpistävämpää on kuitenkin se, että kuskin tuulilasissa olevat säröt näyttävät olevan molemmissa ajoneuvoissa tismalleen samoissa kohdissa.
Kuvien perusteella vaikuttaa siis siltä, ettei Pohjois-Koreassa esillä ollut Pasi ollutkaan todellisuudessa Kurskin taisteluissa kaapattu.
– Kurskia halutaan Pohjois-Koreassa mahdollisesti korostaa, koska siellä Pohjois-Korean joukot pääosin taistelivat, Kastehelmi arvioi.
