Voice of Freedom Повна версія

Pekka, 82, äänesti Donald Trumpia – Paljastaa nyt syyt, joita moni suomalainen ei ymmärrä

· Main news

Helsinkiläislähtöinen Pekka Joki, 82, istuu kuljettajan viereisellä paikalla ja jakaa ohjeita.

– Aja sinne pellolle vain. Kyllä voi ajaa. Sinne vain lehmien keskelle, hän sanoo.

Olemme Texasissa Joen ranchilla, mutta vuokra-automme Chevrolet Trailblazer vaikuttaa tyypillisiin texasilaisiin ajoneuvoihin pieneltä ja matalalta. Teemme kuitenkin työtä käskettyä ja ajamme lehmien luo keskelle peltoa.

Joki kertoo, että ranchin tiluksilla on brangus-hybridirodun lehmiä kaikkiaan noin 70 ja lisäksi pari sonnia. Säyseät ja uteliaat elikot kerääntyvät lähelle seuraamaan kuvaushetkeä.

Monien mutkien kautta Joki on asettunut Houstonin suurkaupungista reilun 110 kilometrin päässä sijaitsevaan Huntsvilleen. Jo 1980-luvulta alkaen Texasissa asunut Joki on nykyisin Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalainen.

Joki paljastaa itsestään yllättävän piirteen.

– Mä olen rekisteröitynyt demokraatti, mutta äänestän niin kuin texasilaiset äänestävät. Ja enemmistö täällä äänestää republikaaneja, hän kertoo.

Kysyttäessä, milloin hän on viimeksi äänestänyt demokraatteja, hän joutuu hakemaan vastausta.

– Täytyy sanoa, että en muista. En muista, kuka se olisi voinut olla.

Joki lisää, että hän ei yksinkertaisesti näe demokraateilla olevan enää ketään äänestämisen arvoista ehdokasta.

– Ei demokraateilla ole ketään. Viimeksi Kamala Harriskin oli aika kehno ehdokas, hän pamauttaa.

Suomessa Donald Trump on harvinaisen epäsuosittu. Viime presidentinvaalien alla noin kolme neljästä suomalaisesta olisi äänestänyt Harrisia, vain yksi kymmenestä Trumpia. Toisen virkakauden aikana suomalaisten luottamus Yhdysvaltoihin on romahtanut Trumpin takia.

Joki oli kaksi vuotta sitten harvinainen suomalainen, joka antoi siis äänensä Trumpille. Näin ollen hän lienee sopiva henkilö selittämään Valkoisen talon isännän suosiota.

”Trump tehnyt hyvää”

Tunnetusti Trump on äärimmäisen polarisoiva hahmo, jonka epäsuosio Yhdysvalloissa ja muualla hakee vertaistaan. Harvoin muut maailman johtajat ovat suhtautuneet yhtä kriittisesti Valkoisen talon isäntään kuin Trumpiin.

Vielä harvemmin länsimaat ovat olleet huolissaan siitä, kenen puolella Yhdysvallat oikein on. Trump on toistuvasti sättinyt Yhdysvaltain liittolaisia ja suhtautunut mielistelevän pehmeästi ja ihailevasti globaalin lännen epädemokraattisiin vastustajiin, kuten Venäjän diktaattoriin Vladimir Putiniin.

Mutta Yhdysvalloissa vuosikymmeniä asuneena Joki ymmärtää Trumpia ja republikaaneja paremmin kuin monet muut suomalaiset. Hän näkee Trumpin täysin omanlaisena poliittisena hahmona, mutta viittaa kintaalla tämän autoritaarisille pyrkimyksille.

– Trump on mitä on ja tehnyt mitä tehnyt. Sanotaan, että se olisi tyranni ja sitä ja tätä, mutta hän on kuitenkin tehnyt paljon hyvää nimenomaan taloudellisesti, hän katsoo.

– Ne ovat olleet kovia päätöksiä. Ja kyllä asia on niin, että jos amerikkalaisilla talous on kunnossa, silloin kaikki on hyvin.

Kovilla päätöksillä Joki viittaa muun muassa Trumpin asettamiin tuontitulleihin, jotka ovat vaurioittaneet Yhdysvaltain suhteita muun muassa Kanadaan. Pääministeri Mark Carney onkin jo julistanut Kanadan syvän taloudellisen integraation Yhdysvaltain kanssa olevan ohitse.

Joki ymmärtää tuontitulleja ja vetoaa samoihin perusteluihin kuin mitä Trump on käyttänyt.

– Kanadalaiset eivät oikein ymmärrä niitä tariffeja ja valittavat niistä, mutta Kanada on saanut paljon enemmän kuin mitä sieltä on tullut. Trump pyrkii tasoittamaan tätä eroa, Joki selittää.

Trump on muun muassa väittänyt, että Kanada on tehnyt vuosittain 90 miljardia dollaria voittoa Yhdysvaltain kustannuksella. Tällä Trump viitannee tavarakaupan vajeeseen, joka kuitenkin Trumpin oman edustajan mukaan on alle 50 miljardia. Palvelukaupassa Yhdysvaltojen tase Kanadan kanssa on puolestaan jatkuvasti ylijäämäinen.

Mutta mikäli demokraatit onnistuvat sysäämään republikaanit marraskuun välivaaleissa vähemmistöön, syy saattaa piillä suurelta osin nimenomaan amerikkalaisten pettymyksessä Trumpin taloustoimiin.

Esimerkiksi uutiskanava CNBC:n tuoreessa kyselyssä amerikkalaisten luottamus Trumpiin talouskysymyksissä romahti alimmilleen kuin kertaakaan aiemmin. Noin kaksi kolmasosaa amerikkalaisista ilmoittaa olevansa tyytymättömiä Trumpiin talouspolitiikkaan.

Peräti kahdeksan kymmenestä amerikkalaisesta puolestaan luokittelee talouden tilanteen välttäväksi tai huonoksi.

Jokikaan ei hyväksy kaikkea, mitä Trump tekee. Hän lähetti sähköpostia pian sen jälkeen, kun oli lukenut Iltalehdestä Buc-ee’sin jättihuoltoasemalla haastateltujen texasilaisten kommentteja Trumpin päätöksestä ostaa venäläistä dieseliä.

– Olen samaa mieltä haastateltaviesi kanssa. Aika törkeä yritys voittaa ääniä välivaaleissa, hän suomii.

Uskonnollisuus

Joki näkee yhdeksi Trumpin suosion syyksi tietyissä piireissä nimenomaan uskonnollisuuden. Etenkin Texasissa ja muissa syvän etelän osavaltioissa uskonto on edelleen elämää suurelta osin määrittävä tekijä monelle.

– Tämähän on sitä Bible beltiä [suom. raamattuvyöhykettä]. Täällä on aika paljon etelän baptisteja, ja kirkot ovat aika täysiä. Ihmiset käyvät kirkossa muutenkin kuin vain häissä ja hautajaisissa, hän kertoo.

– Trumphan on aika suosittu juuri siitä, että hän on pitänyt Valkoisessa talossa rukouskokouksia ja vastaavia. Se on yksi syy siihen suosioon. Sieltä uutisista välillä pilkahtelee kuvia ja lehtijuttuja, jotka muistuttavat ihmisiä Trumpin uskonnollisuudesta.

Joki tähdentää, että Trump ei suinkaan ole mikään pyhimys. Sen sijaan rukouskokoukset ja kuvat niistä välittävät amerikkalaisille haluttua viestiä Yhdysvaltain ytimestä.

– Se on sitä, että halutaan muistuttaa, että me täällä elämme kristityssä valtiossa emmekä muslimivaltiossa, hän sanoo.

Äskettäin yksi tällaisista rukouskuvista kuitenkin aiheutti mielipahaa Valkoisessa talossa vierailleiden katolisten piispojen keskuudessa.

Piispat eivät olleet tietoisia tilaisuuden kuvaamisesta ja kuvien julkaisemisesta, eivätkä olleet antaneet tällaiseen hyväksyntäänsä. Piispat syyttivät Valkoista taloa manipulaatiosta välivaalien alla.

– Ensinnäkin kokous ei missään nimessä ollut osoitus tuesta presidentille, hänen politiikalleen tai hänen puolueelleen, Milwaukeen arkkipiispa Jeffrey Grob jyrähti lausunnossaan.

Duunien loppu

Joki ei pidä itseään erityisen poliittisena ihmisenä, vaikka seuraakin maailman menoa.

Suurempaa intohimoa Joki on tuntenut työtään ja ranchiaan kohtaan, joista puhuessaan hän tuntuu syttyvän. Nykyisin Joki liikkuu verkkaisesti, eikä hän itse enää hoida ranchiaan, vaan palkattu työntekijä hoitaa tilaa.

– Mä paiskin duunia vielä kuukautta vaille 81-vuotiaaksi, hän kertoo.

Kunnon texasilaisen tavoin Jokikin pyrki löytämään öljyä ja lähti öljynporaushankkeeseen mukaan 1980-luvulla.

– Yksi mun vanha kaveri otti yhteyttä ja sanoi, että oli tehty hyvä löytö. Hän kehotti investoimaan siihen, ja tulevaisuuden pitäisi sen jälkeen näyttää hyvältä. Ryhdyttiin pienellä porukalla tekemään kaivoa, mutta se osoittautui lopulta kuivaksi, hän kertoo.

– Mutta ei se mitään. Mä oon merikapteeni ammatiltani ja mulla oli täällä paljon töitä muutenkin.

Suuren osan elämästään Joki on viettänyt merillä. Parinkymmenen vuoden ajan Joki siirsi öljynporauslauttoja ympäri maailmaa: suurimmaksi osaksi Meksikossa, joskus Länsi-Afrikassa ja toisinaan Persianlahdella.

– Sitten nuoremmat kaverit ilmeisesti tykkäsivät, että mä olen liian vanha, eikä yhteistyöstä tullut mitään, hän kertoo.

Joki katsoo nuorempien olleen kateellisia, kun poraustornin omistajat halusivat hänet kokeneimpana siirtämään lauttojaan.

– Toisaalta tuulimyllypuistojen vakuutusyhtiöt halusivat kokemusta omaavan miehen palkkalistoilleen ja siirryin suosiolla uuteen hommaan eli merivakuutusmieheksi, hän kertoo.

– Ensin laskettiin suuret kaapelit kaksi metriä syvälle merenpohjaan ja tämän jälkeen alkoi tuulimyllyjen kokoaminen merellä. Ne avomerellä sijaitsevat tuulimyllyt ovat valtavia laitoksia.

Viimeisen kerran Rhode Islandille päästyään Joki alkoi laivalle saavuttuaan tuntea voimakasta pääkipua. Laivalääkäri diagnosoi koronatartunnan ja lähetti Joen maihin, jossa tämä hakeutui uudelleen lääkärin pakeille.

– Rhode Islandilla lääkäri sanoi, että mulla on keuhkokuume. Lisäksi mun oikea silmä oli turvonnut, kun sieraimen takana oli tulehdus, joka oli leviämässä silmään, hän kertoo.

– Lääkäri määräsi mut leikkaukseen. Tyttäreni Anna Liisa lensi Houstonista Rhode Islandille ja ajoi mut alle 24 tunnissa takaisin Houstoniin leikattavaksi metodistisairaalassa.

Leikkauksen jälkeen Joki sai kovan antibioottikuurin ja alkuun hän näki kaiken kahtena, minkä vuoksi hän ei esimerkiksi voinut ajaa autoa.

– Vähitellen näkö palautui ja pääsin kuntoon, mutta työt loppui siihen. Pari kertaa ne soitti jälkeenpäin ja kysyivät töihin, mutta en enää uskaltanut lähteä. Etenkin kun tuli vielä sydänhalvaus, joten ajattelin että jos jotain sattuu, parempi olla kotona, hän kertoo.

Säikähdys

Vaikka Joki nautti vuosien ajan hiljaisista illoista ranchillaan, nykyisin hän asuu Huntsvillen kaupungissa omakotitaloalueella nimenomaan sen varalta, jos jotain käy. Tällöin apu on lähellä.

Seurana Joella on koira, jonka nimi on Koira.

– Halusin varmistaa, että naapurit ja amerikkalaiset ystävät oppivat ainakin yhden suomenkielisen sanan, hän kertoo hymyillen.

Ensimmäisen kerran Huntsvilleen tultuaan Joki tuskin olisi voinut uskoa, että tästä tulisi hänelle loppuelämän kotipaikka. Saavuttuaan kaupunkiin hän sattui ostamaan Newsweek-lehden, jossa oli sattumalta juttu Huntsvillesta ja sen lukuisista vankiloista.

Alueella on kaikkiaan seitsemän vankilaa, joissa on nykyisin yhteensä yli 13 000 vankia. Ensimmäisessä yhteydenotossaan Joki kertoikin asuvansa ”kuoleman kaupungissa”, jonka liikanimi on hänen mukaansa perua murhamiesten teloituksista.

– Säikähdin aluksi sitä Newsweekin juttua, koska ajattelin Huntsvillen olevan rauhaton ja vaarallinen paikka. Mutta sitten eräs kaveri sanoi, että Pekka, jos vankilasta joku pakenee, se pyrkii täältä pois, hän kertoo.

– Joten todellisuudessa tämä on rauhallinen asuinpaikka. Ja kaikkein turvallisin.