Perheet pakenevat idylliseltä asuinalueelta Helsingistä – Syynä koulujen kohupäätös

Ainakin neljä perhettä on jo ehtinyt muuttaa pois idylliseltä Itä-Helsingin ”Porvoonakin” tunnetulta Puu-Myllypuron alueelta. Syynä on Helsingin päätös koulurajamuutoksista.

Asian Iltalehdelle paljastaa alueella asuva äiti, joka muutti kesän alussa perheensä kanssa Porvoon keskustaan.

Äiti haluaa pysyä nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Itä-Helsingin kouluihin on tulossa vuoden päästä iso mullistus. Uudet koulujaot ovat herättäneet esimerkiksi juuri Puu-Myllypuron (Myllykylän) asukkaissa suuria tunteita. Muutoksen vuoksi joidenkin lasten koulumatkat muuttuvat.

Myös haastattelun antaneen äidin esikouluikäinen lapsi olisi aloittanut vuonna 2027 Itäkeskuksen peruskoulussa Myllypuron peruskoulun sijaan.

– Kun huhua tuli asiasta, niin kaikki lähti vastarintakannalle, äiti kertoo.

– Meidän kadulta muutti neljä perhettä. Ne oli kaikki sellaisia, joilla on vuonna 2020 syntynyt lapsi eli jotka olisivat aloittaneet ensi vuonna koulun.

Hänen mukaansa Puu-Myllypuro on yhteisöllinen asuinalue, jossa takapihan ovet ovat aina auki naapureille. Päätös rikkoo äidin mukaan ”kyläyhteisön”.

– Kaikki naapurit tuntevat toisensa, ja siellä kasvetaan yhdessä. Siellä on semmoinen aito, tosi vahva naapurimeininki.

Yksi allekirjoittaneista

Äidin mukaan moni perhe on muuttanut Puu-Myllypuroon hyvämaineisen koulun takia. Vanhemmat ovat toivoneet lastensa pääsevän lähikouluun, jossa ei tarvitse koulumatkalla ylittää yhtäkään autotietä.

Äiti kertoo, että hän oli mukana laatimassa ja julkaisemassa adressia, jossa vastustettiin Puu-Myllypuron lasten lähikoulun vaihtoa. Adressin allekirjoitti noin 260 ihmistä.

Adressin mukaan huoltajat ovat huolissaan esimerkiksi koulumatkojen pidentymisestä, turvallisuudesta ja kaveriporukoiden hajoamisesta.

Monet alueella olivat tyytymättömiä siihen, miten kaupunki viesti asiasta.

– Tuntui, että päätös valmisteltiin salassa. Yleensä tuollaisissa asioissa kuunnellaan kaupunkilaisia.

Uudistuksessa myös esimerkiksi Vartiokylän asuinalueen lapset kulkevat jatkossa neljään eri kouluun – Kontulaan, Mellunkylään, Vartiokylään ja Puotilaan. Koulurajoihin on tulossa muutoksia myös esimerkiksi Herttoniemen ja Mellunkylän kouluissa.

Ei ainoa syy muuttoon

Muuttoon pois Puu-Myllypurosta vaikutti äidin mukaan moni asia, mutta koulurajamuutos vaikutti päätökseen eniten.

– Lapsi olisi joutunut eri kouluun kavereiden kanssa, hän kertoo.

Taustalla oli myös huoli sisäilmaongelmien vaikutuksista.

Hänen lapsensa olisi joutunut opiskelemaan ensimmäiset kouluvuotensa väistötiloissa, sillä Itäkeskuksen peruskoulussa on käynnissä remontti huonon sisäilman vuoksi.

Äiti kertoo, että jos perhe ei olisi muuttanut Porvooseen, olisivat he ”koulushoppailleet” lapsensa Porolahden koulun musiikkiluokalle.

– Siinä olisi painanut kuitenkin enemmän väliaikaisratkaisu, että (Itäkeskuksen) koulurakennus ei ole vielä valmis.

Äidin mukaan suurin osa ihmisistä ymmärtää päätöksen syyt. Moni kokee myös asiaan suhtautumisen hankalana.

– Kaikki ovat sitä mieltä, että segregaatiota on ehkäistävä.

Moni perheistä toivoo myös, ettei sisaruksia erotettaisi eri kouluihin.

– Tämä on tämmöinen identiteettikysymys, että ihmiset eivät haluaisi jakautua eri kouluihin tosta Puu-Myllypurosta.

Päätös saanut kritiikkiä

Monet vanhemmat ajattelevat, että muutoksen tarkoitus on jakaa S2-oppilaat, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat oppilaat tasaisemmin kouluihin. Vanhempien mielestä tällä yritetään estää myös asuinalueiden eriytymistä.

Helsingin kaupungin päätöksen taustalla on tavoite oppilasmäärien tasoittamisesta eri koulujen välillä.

Uudistusta on perusteltu myös sillä, että se parantaisi heikoimmista taustoista tulevien oppilaiden oppimistuloksia.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin sijainen Shawn Huff (vihr) sanoi MTV Uutisille, että myös vieraskielisten oppilaiden tasaaminen koulujen välillä on päätöksen taustalla.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kritisoi päätöstä MTV uutisten haastattelussa, että ”tämä on ihan päätöntä touhua”.

– Suomenkieliset oppilaat eivät ole maahanmuuttajien kieliresurssi, vaan heillä on oikeus oppia turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä, Rantanen sanoo.