Iltalehti kertoi maanantaina merkittävän turvallisuuspoliittisen uutisen. Britannian merivoimien komentaja, kenraali Sir Gwyn Jenkins kertoi lehdelle, että Jef-maat allekirjoittavat sopimuksen uusien taistelujoukkojen perustamisesta marraskuussa Oslossa.
Uuden taisteluosaston ideana on pystyä taistelemaan välittömästi, mikäli Venäjä uhkaa jotakin Jef-maata. Jef-liittouman maita ovat Britannia, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua ja Hollanti.
Jenkinsin Iltalehdelle antamassa haastattelussa oli toinenkin, vielä isompi uutinen. Kenraali korosti, että jatkossa Britannian ydinaseistus on myös uusien Jef-joukkojen pelotteen selkärankana.
Tämä tarkoittaa, että jatkossa Britannian ydinasepelotteella puolustetaan Suomea paitsi Naton myös Jef-rakenteen kautta.
Tieto muuttaa vallitsevan käsityksen Suomen ydinasepelotteesta: se ei ole enää pelkästään Naton varassa.
Jef-yhteistyö toimii Naton sis�ällä, mutta sitä rakennetaan nopeammaksi ja suoraviivaisemmaksi tavaksi reagoida aggressioihin.
Jefillä on oma, täysin itsenäinen komentorakenteensa. Oslossa hyväksytään taistelusuunnitelmat, jotka pystytään tarvittaessa toteuttamaan ilman Natoa.
Jos johonkin Jef-maahan kohdistuu sotilaallinen uhka tai hyökkäys, siihen voidaan Jef-kokoonpanolla vastata ilman Naton artiklojen aktivointia.
Tällä seikalla on merkitystä tilanteessa, jossa Venäjä saattaisi tuntea houkutusta koetella Natoa Baltiassa tai Pohjoismaissa nähdäkseen, miten puolustusliiton yhtenäisyys kestää artiklojen aktivoimisessa tai missä kulkee raja niiden käyttöön ottamisessa.
Epäilemättä ne Nato-maat, joilla on todellista kykyä toimia, toimisivat joka tapauksessa. Niitä on luonnollisesti myös Jef-yhteistyön ulkopuolella. Joka tapauksessa Jef-joukot ja -komentorakenne sekä Britannian antama ydinasesuoja ovat se toinen lukko, joka toivottavasti pitää Venäjän aisoissa.
Turvallisuuspolitiikka on palapeli, josta muodostuu, välillä hyvin hitaasti, välillä vauhdillakin, kokonaiskuva siitä, mihin ollaan pyrkimässä.
Nyt ollaan edetty vauhdilla. Suomen osalta tähän palapeliin ovat maanantaina kerrotun asian lisäksi viime aikoina kuuluneet muun muassa ydinenergialain muuttaminen ja Ranskan ydinasealoitteeseen mukaan lähteminen.
Niiden tarkoituksena on mahdollistaa se, että meidän puolustuksemme viimeisenä lukkona on ydinaseet, joko Naton tai Jefin kautta. Viimeaikaisissa ratkaisuissa korostuu myös se, että Euroopan on otettava vastuu maanosan puolustuksesta itse, vaikka Yhdysvallat edelleenkin on sitoutunut viime kädessä Naton ydinasepelotteeseen.
Kaikessa tässä on edelleen ja ainoastaan yksi motiivi: nostaa kynnys niin korkealle, ettei Venäjä sitä sotilaallisesti lähde ylittämään.
Brittikenraali Jenkins sanoo Iltalehden haastattelussa ydinaseviestin olevan suunnattu Kremliin. Britannia uudistaa ydinaseistustaan, ja sen ydinasesukellusveneet toimivat Jenkinsin alaisuudessa. Kenraalin viesti Venäjälle on reaalipoliittisesti tämä: Britannia ei salli sitä, että Venäjä uhkaisi Suomea tai Baltian maita esimerkiksi taktisen ydinaseen käyttämisellä.
Vuosikymmeniä meille kerrottiin tarinaa omasta uskottavasta puolustuksesta. Sitä se ei ollut, vaikka pienillä resursseilla tehtiin kaikki voitava, eikä meillä onneksi lähdetty puolustusta romuttamaan monien muiden länsimaiden tavoin. Nyt Naton ja Jefin tuella puolustuksemme on uskottava.
