Euroopan parlamentissa todistettiin torstaina poikkeuksellista näytelmää. Parlamentti äänesti siitä, saavatko alustayhtiöt edelleen valvoa automaattisesti suojaamatonta viestiliikennettä. Kyse oli niin sanotusta chat controlista.
Tavoitteena viestiliikenteen seurannassa on kitkeä netin kautta lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja materiaalin levittämistä. Poliisi on hyötynyt siitä, että se on saanut alustoilta dataa hyväksikäyttöepäilyistä.
Kyse on poikkeuksesta, joka on annettu netin palveluyhtiöille, kuten Googlelle, Metalle tai Bytedancelle, ja jonka varassa ne ovat automaattisesti skannanneet viestiliikennettä jo 15 vuoden ajan. Väliaikainen laki päättyi keväällä. Jäsenmaiden ministereistä koostuva ministerineuvosto halusi jatkaa poikkeusta määräaikaisena. Euroopan parlamentti kuitenkin äänesti jatkohaaveet nurin.
Moni meppi pöyristyi, kun lakiesitys junailtiin aiemmasta parlamentin vastustuksesta huolimatta läpi. EPP-ryhmää edustava parlamentin puhemies Roberta Metsola teki harvoin nähdyn tempun. Hän toi neuvoston (kertaalleen nurin äänestetyn) kannan yllättäen pikaiseen uusintakäsittelyyn eli niin sanottuun toiseen luentaan.
Salissa läsnä ollut europarlamentaarikkojen enemmistö äänesti esitystä vastaan. Toisessa luennassa tarvitaan kuitenkin yksinkertainen enemmistö kaikista mepeistä eli vähintään 360 henkilöä, jotta esitys olisi kaatunut. Näin suurta joukkoa ei ollut vastustamassa hanketta.
Tempun taustalla on EPP-ryhmän ja S&D-ryhmän lehmänkauppa, jota ilman Metsolan veivaus ei olisi onnistunut. Temppu saa parlamentin näyttäytymään demokratian valossa kyseenalaiselta. Se on myös omiaan luomaan kuvaa, jossa oleellista ei ole parlamentin enemmistön kanta vaan neuvoston kannan runttaaminen ja junailu.
Samaan aikaan Brysselissä on valmisteltu CSAM-asetusta. Kyseiset asiat linkittyvät toisiinsa, ja niissä käsitellään osin samoja teemoja. Yksi syy torstaina äänestetyn lain jatkamiselle oli se, että oikeustila ei muuttuisi sekavaksi ennen CSAM-asetuksesta päättämistä ja sen voimaantuloa.
Puheet massavalvonnasta ja kansalaisten yksityisyyden loukkaamisesta ovat nousseet nimenomaan CSAM-asetuksen neuvotteluasetelmista. Esillä on ollut niin sanotun alusta loppuun salatun viestiliikenteen kryptauksen ohittamisesta ja ihmisten viestien ja kuvien skannaamisesta heidän laitteiltaan.
Neuvotteluasetelmat ovat kuitenkin muuttuneet, ja edellä mainitut varsin rajulta kuulostavat piirteet ovat mahdollisesti jäämässä lopullisesta neuvottelutuloksesta pois. Tilanne on vielä auki ja herättää syvää huolta monissa poliitikoissa.
Torstaina äänestetyssä määräaikaisen lain jatkamisen yhteydessä parlamentti saikin kaksi muutosta läpi. Niillä estettiin alusta loppuun salattujen viestien salauksen ohittaminen.
Siitä huolimatta monet poliitikot ovat esittäneet aiheellisen huolensa massavalvonnasta. Vaikka tarkoitusperä olisi kuinka hyvä tahansa, on oikeusvaltion näkökulmasta kyseenalaista, jos yksityiset yritykset voivat skannata läpi, säilöä ja lähettää viranomaisille kansalaisten viestejä.
Se herättää myös kysymyksiä kansalaisten oikeusturvasta. Mitkä ovat kansalaisen keinot valittaa tai saada edes selville, onko juuri hänen viestejään tutkittu?
Näihin kysymyksiin eurooppalaiset päättäjät joutuvat vielä kesän ja syksyn aikana palaamaan.
