Pääkirjoitus:Ministeriö pyysi suomalaisia luottamaan tulevaan – Vaikutus oli päinvastainen
Valtiovarainministeriön virkamieskööri julkaisi keskiviikkona 82-sivuisen pumaskan, jonka tarkoituksena on luoda suomalaisille uskoa tulevaisuuteen.
Kirjasen valmistelua johtanut strategiajohtaja Olli Kärkkäinen paljasti Suomen Kuvalehdessä, että raportin nimi oli keksitty Kuumaa-poppibändin kappaleesta Luotan tulevaan. Siinä lauletaan, miten pimeys ei ole lopullinen, vaikka se koittaakin satuttaa.
Tarkoitus oli varmasti vilpitön, mutta Luota tulevaan -virkapuheenvuoron vaikutus oli jotakuinkin päinvastainen: Suomi meni sekaisin ministeriön ehdotuksesta nostaa suomalaisten alinta eläkeikää niin, että töitä olisi tehtävä vähintään 70-vuotiaaksi asti.
Eläkkeet ovat tänä syksynä olleet tulenarka keskustelunaihe. Valtion talous on tunnetusti sen verran heikoissa kantimissa, että seuraavan hallituksen pitäisi saada sopeutettua 8–11 miljardia euroa. Urakka on sen verran vaikea, että eläkkeisiin puuttuminenkin on nostettu esille.
Esimerkiksi nykyinen pääministeripuolue kokoomus on kaavaillut kahden miljardin euron säästöjä eläkejärjestelmästä. Siitä, miten säästöt käytännössä tehtäisiin, puolue ei kuitenkaan ole onnistunut sanomaan selkeästi.
Helpoiten säästöjä syntyisi nykyisiin eläkkeisiin puuttumalla – joko niiden verotusta kiristämällä tai indeksinkorotukset jäädyttämällä. Eläkeläiset ovat kuitenkin sen verran suuri, aktiivinen ja helposti hermostuva äänestäjäjoukko, ettei sellaisilla suunnitelmilla ole helppo käydä kohti huhtikuun eduskuntavaaleja.
Valtiovarainministeriön ehdotus eläkeiän nostosta ensi vuosikymmenellä ei sen sijaan auta lainkaan seuraavan hallituksen säästötalkoita. Sillä vain halutaan turvata osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.
Puolueet ja työmarkkinajärjestöt torppasivat ministeriön ehdotuksen heti täysin mahdottomana ja epärealistisena.
Tosiasiassa eläkeikä kuitenkin nousee jo nyt, samalla kun suomalaisten eliniänodote kasvaa. Arvioiden mukaan tämän päivän 18-vuotias pääsee eläkkeelle aikaisintaan kuukauden vajaan 69 vuoden iässä.
Valtiovarainministeriön suunnitelmissa eläkeikää siis hilattaisiin ylöspäin nopeutetussa tahdissa. Esimerkiksi nyt 50-vuotiaille ministeriö lykkäisi neljä ylimääräistä työvuotta ennen eläkepäivien koittamista.
Monelle työelämän rattaissa pyörivälle ajatus töiden jatkamisesta seitsenkymppiseksi tuntuu mahdottomalta jo ihan oman jaksamisen näkökulmasta. Toiset kysyvät, millä ihmeellä oman työpaikan saa säilytettyä niin pitkään, etenkin kun yhtä aikaa pelotellaan tekoälyn ja robottien vievän työt.
Eläkeiän hilaamisen sijaan hyviä tuloksia saataisiinkin jo sillä, että suurempi osa suomalaisista jaksaisi ja pystyisi tekemään töitä nykyiseen eläkerajaan saakka.
Huolet eläkkeiden nipistämisestä lähivuosien säästötalkoissa sekoittuvat saman tien huoleen siitä, miten pian eläkkeelle tulevaisuudessa pääsee. Valtiovarainministeriö halusi varmasti valaa suomalaisiin tulevaisuudenuskoa, mutta tosiasiassa se onnistui vain rapauttamaan luottamusta Suomen eläkejärjestelmään.
Ei niin, että luottoa olisi alun pitäenkään ollut.
Kyselytutkimuksien mukaan likipitäen puolet suomalaisista epäilee, että eläkejärjestelmä romahtaa. Alle 35-vuotiaiden keskuudessa luottamus eläkejärjestelmän tulevaisuuteen on vielä kehnompi.
Kaikeksi onneksi Suomen eläkejärjestelmä on mainettaan parempi.
Valtiovarainministeriölle sopii varmasti huomattavasti luontevammin sen perinteinen tuhlailevien poliitikkojen juhlat pilaava saiturin rooli. Valitettavasti Kuumaa ei ainakaan vielä ole tehnyt siihen sopivaa kappaletta.