Voice of Freedom Повна версія

Pääkirjoitus:Nämä asiat Putin-puhelusta jätetään sanomatta ääneen

· Main news

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

Riskit olivat tiedossa. Ne realisoituivat nopeasti.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kritisoi lähimpiä kollegoitaan tavalla, jota on harvoin todistettu Pohjoismaiden välillä.

– Suhtaudun erittäin epäilevästi tähän Norjan ja Suomen oma-aloitteiseen hankkeeseen, Frederiksen sanoi.

Rooman keisarit hyödynsivät imperiumia rakentaessaan divide et impera -oppia. Siinä keisarille alisteisia ryhmiä pidettiin taitavasti eripuraisina, jotta ne eivät pystyneet yhdistämään voimiaan.

Putinismin yhtenä valtiofilosofisena perusteluna on isovenäläinen näkemys Moskovasta historian kolmantena Roomana, sen alkuperäisen keisarillisen Rooman ja myöhemmän Bysantin perillisenä.

Putin on laskenut Ukrainan sodan alusta alkaen, että kunhan hän on tarpeeksi raaka ja järkähtämätön, eurooppalaisilta demokratioilta pettää yksi kerrallaan kantti jatkaa Ukrainan aseistamista ja tukemista kaikin mahdollisin keinoin.

Støre huomautti Frederiksenille, että Euroopan unionilla ei ole ollut yhtenäistä Venäjä-linjaa neljään vuoteen. Norja ei ole EU-maa.

Demokraattisen perheen sisäinen kinastelu pitää lopettaa välittömästi.

Kreml ottaa jo sitä ilmankin propagandailon irti.

Lausunnossaan puhelusta Kreml yrittää levittää mielikuvaa, että Stubb, Støre ja Putin olisivat olleet yhtä mieltä merenkulun vapauden tärkeydestä.

Venäjän tärkeimpiä taloudellisia tavoitteita on maan varjolaivaston öljykuljetusten turvaaminen. Suomi kannattaa varjolaivastolle asetettavia pakotteita, mutta Kremlin lausunnosta syntyy päinvastainen mielikuva.

Mäntyniemessä pitämässään tiedotustilaisuudessa Stubb kertoi, mitä merenkulusta oli Putinille sanottu.

– Totesimme hyvin vahvasti, että Suomi tukeutuu kansainväliseen oikeuteen ja merioikeuteen, Stubb vastasi IL:n kysymykseen.

Suomi ei siis hyväksy kauppalaivojen käyttämistä sabotaaseihin eikä rajoituksia itsenäisten valtioiden suvereniteettiin.

Kremlin mukaan Putin korosti ”sodan juurisyiden” poistamista. Ilmaisu tarkoittaa, että Venäjä tavoittelee Ukrainan alistamista ja Eurooppaan uutta turvallisuusjärjestystä, joka takaisi venäläisille etupiirin.

Railo aukeaa ylittämättömänä, ellei Putin liikahda sotabunkkeristaan.

Miksi Stubb ja Støre sitten tarttuivat puhelimeen?

Perimmäiset motiivit jätetään diplomatiassa usein savuverhon suojiin. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välit uhkasivat palaa karrelle.

Trump esitti absurdeja syytöksiä, että Zelenskyi olisi este rauhalle.

Ukrainalaiset pyysivät Stubbia ja Størea kiristyvän umpisolmun avaajiksi. Putin-puhelusta sovittiin kolmikon tapaamisessa Oslossa. Paikalla oli Trumpin Venäjä-lähettiläs Steve Witkoff, joka suuntasi Moskovaan.

Kun Stubb ja Støre välittivät nyt Putinille Ukrainan kantoja, Trumpille pystytään todistamaan, ettei Zelenskyi jarruta yhtään mitään.

Oma lukunsa on Witkoff.

Euroopassa ei täysin luoteta, että Witkoff pitäisi demokratioiden puolia Kremlin lihapatojen äärellä. Häntä pidetään alttiina Venäjän talouskoplauksille.

Nyt Putinille pystyttiin kertomaan Ukrainan ja kahden demokraattisen Nato-maan kannat suoraan. Samalla kuultiin Putinin kalmanluvut ilman välikäsiä tai suodattimia.

– Me emme ole rauhanvälittäjiä. Työskentelemme sataprosenttisesti Ukrainan hyväksi, Stubb tähdensi.

Suomalaisten ei pidä innostua Putin-puhelusta eikä puhua Stubbista uutena Putin-kuiskaajana. Kumpikin olisi vahingollista.

Puhelussa oli pitkälti kyse kriisinhallinnasta ja sen selvittämisestä, millainen on Putinin mielenmaisema.

Stubbilla ja Størella on taatusti valistunut arvio siitä, onko Putinin ehdottomuudessa näkyvissä hiusmurtumia, jotka pakottaisivat Venäjän aitoihin neuvotteluihin.

Jotta paine kasvaisi, pitäisi Venäjä-pakotteita kiristää ja aseapua Ukrainalle kasvattaa.