Pääkirjoitus:Nyt suomalaisia kuritetaan siksi, ettemme taistele orjuutta vastaan
Yhdysvallat rätkäisi perjantaina uusia tullimaksuja yli 80 maalle, mukaan lukien Suomelle. Tilanne ei sinänsä muutu entisestä, koska uusi tullimaksu korvaa presidentti Donald Trumpin aiemmin asettamat tullit, jotka korkein oikeus on todennut laittomiksi.
Aiemmin Trump perusteli tuontitulleja lähinnä kauppataseen epätasapainolla eli sillä, että Yhdysvaltoihin tuodaan esimerkiksi Kiinasta verrattomasti enemmän tavaroita ja palveluita kuin toisinpäin.
Kun oikeus totesi, ettei presidentti voi asettaa tällaisia tulleja, avuksi kaivettiin obskuuri laki, joka sallii tullien asettamisen niille maille, jotka eivät ole kylliksi taistelleet orjuutta ja pakkotyötä vastaan. Yhdysvaltalaisten mukaan Suomi kuuluu näihin maihin.
Olipa laillinen peruste mikä hyvänsä, Trumpin pohjimmainen ajatus on suojella yhdysvaltalaisia työpaikkoja etenkin valmistavassa teollisuudessa.
Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että Trumpin määräämät tullimaksut ovat lopulta päätyneet yhdysvaltalaisten yritysten ja tavallisten ihmisten maksettaviksi.
Esimerkiksi New Yorkin keskuspankin alkuvuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2025 peräti 90 prosenttia tullien aiheuttamasta taloudellisesta taakasta päätyy Yhdysvaltain omien yritysten ja kuluttajien niskaan. Vuoden aikana keskimääräinen tullimaksu nousi 2,6 prosentista 13 prosenttiin ja tavaroiden tuontihinnat kasvoivat 11 prosentilla.
Jonkinlaisena onnistumisena voi kuitenkin pitää sitä, että esimerkiksi Kiinan osuus Yhdysvaltojen kaikesta tuonnista laski merkittävästi. Yhdysvaltalaisten ostovoima kasvoi, kun palkat kasvoivat vielä nopeammin kuin tavarat kallistuivat. Tämä tosin muuttui Trumpin aloitettua Iranin sodan, mikä räjäytti öljyn hinnan pilviin.
Yhtä kaikki, yhdysvaltalaiset tuntuvat vierastavan Trumpin tullipolitiikkaa siinä missä Yhdysvaltain kauppakumppanitkin. Mielipidetiedusteluissa yli 70 prosenttia yhdysvaltalaisista ja valtaosa myös republikaanien äänestäjistä on uskonut, että tullit vahingoittavat tavallisia kuluttajia.
Suomelle Trumpin tullien vaikutukset ovat olleet huomattavasti pienempiä kuin monet alun perin pelkäsivät. Tämä johtuu isoksi osaksi siitä, ettei pelättyä globaalia kauppasotaa ikinä syntynyt ja kauppakumppanit ovat pääosin antaneet yhdysvaltalaiset puuhastella tariffien kanssa keskenään.
Tullin tilastojen mukaan viime vuonna Suomen vienti Yhdysvaltoihin jopa kasvoi tulleista huolimatta. Tämä tosin selittyy risteilyaluskaupoilla. Ilman niitä vienti olisi laskenut noin 15 prosenttia. Yksittäisille suomalaisyrityksille tempoileva tullipolitiikka on kuitenkin aiheuttanut päänvaivaa ja taloudellisia menetyksiä.
Aika näyttää, kumotaanko Trumpin uudetkin tullit oikeudessa. Presidentti vaikuttaa kuitenkin sen verran sitoutuneelta niihin, että lienee turha toivoa tullien ja niillä uhkailun katoavan minnekään oikeuden päätöksistä huolimatta. Jotkut asiantuntijat jopa uskovat, että Trumpin seuraajatkin tulevat jatkamaan hänen lanseeraamiaan tulleja. Siinä määrin riippuvaiseksi Yhdysvallat voi niiden tuotoista tulla.
Tällä haavaa Suomen ja muiden EU-maiden päällä leijuu uhka uusista jättitulleista, jotka voisivat olla Trumpin kosto unionin digisääntelystä. EU lätkäisi vastikään Googlelle miljardin euron jättisakot, mikä on saanut jotkut republikaanipoliitikot vaatimaan uusia rangaistustulleja EU-maille.
Näyttää siltä, ettei Trumpin kauppapolitiikka uhkaa Suomen talouskasvua. Suomen kaltaisen pienen ja vientivetoisen maan etu kuitenkin olisi, että kaupan esteitä pikemminkin purettaisiin kuin rakennettaisiin.