Lauantaina islamisti iski autolla Pride-tapahtumaan Berliinissä Saksassa. Yksi henkilö kuoli ja kymmeniä loukkaantui.
Hyökkäys oli islamistinen terrori-isku, on Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt vahvistanut. Kaikki viittaa siihen, että taustalla oli islamistinen ideologia.
Berliinin iskusta epäilty Abdul Ballout oli aiemmin tuomittu muun muassa vakavan terrori-iskun suunnittelusta ja Isis-propagandan julkaisemisesta sosiaalisessa mediassa.
Maanantaina kahdella teräaseella aseistautunut mies hyökkäsi ihmisten kimppuun Pohjois-Pariisissa. Kolme ihmistä loukkaantui vakavasti.
Kiinnioton yhteydessä epäilty esitti mediatietojen mukaan sekavia lausuntoja ja totesi muun muassa, että ”Allah lähetti minut”.
Pelkästään Saksassa viranomaiset arvioivat olevan noin 9000 väkivaltaa kannattavaa muslimia, heistä satojen sanotaan kuuluvan vaarallisimpaan kategoriaan.
Ranskan viranomaisten mukaan maassa on arviolta noin 20 000–23 000 radikalisoitunutta henkilöä. Viranomaisten mukaan näistä aktiiveja tai tarkemman seurannan piiriin kuuluvia on noin 8 000 henkilöä.
Mikään ei viittaa siihen, että esimerkiksi Saksa ja Ranska olisivat saamassa ääri-islamistien toiminnan hallintaan, päinvastoin.
Säännöllisesti esiin nousee radikalisoituneita maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka iskevät kotimaataan ja länsimaisia arvoja vastaan.
Jihadistisia iskuja tekevät terroristit ovat pääosin kasvaneet ja radikalisoituneet kotimaassaan Euroopassa. Enemmistöllä on sen maan kansalaisuus, jossa hyökkäys tehdään.
Suomessa tilanne ei islamistisen terrorismin osalta onneksi ole Saksan ja Ranskan kaltainen jo senkin takia, ettei meillä ole niin isoa maahanmuuttajataustaista väestöä, josta radikalisoituneita henkilöitä tulisi.
Tähän mennessä meillä on tehty islamistinen terroriteko vain Turussa elokuussa 2017. Isiksen soturiksi ilmoittautunut marokkolainen Abderrahman Bouanane hyökkäsi pääosin naisten kimppuun ja surmasi heistä kaksi.
Se ei tarkoita sitä, etteikö Suomessa jatkuvasti pitäisi tehdä toimenpiteitä, joilla tilanne saataisiin pysymään hallinnassa.
Suojelupoliisin mukaan radikaali-islamistisen terrorismin uhka on Suomessakin kohonnut. Supon mukaan uhka koostuu kotoperäisestä radikalisoitumisesta, radikaali-islamistisista verkostoista, kansainvälisistä tapahtumista sekä yksittäiset toimijoista, jotka inspiroituvat propagandasta ja muista tapahtuneista iskuista.
Petteri Orpon (kok) hallitus on saanut valmiiksi terrorismirikoksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, se tuli voimaan kesäkuun alussa.
Kokonaisuus sisältää monia tärkeitä uudistuksia terrorismin torjumiseksi, muun muassa:
Nykyistä ankarampia rangaistuksia voidaan tuomita terrorismirikoksen valmistelusta, terroristisesta kouluttautumisesta sekä terroristisesta matkustamisesta ja matkustamisen edistämisestä.
Rangaistavaksi tulee se, että henkilö matkustaa toiseen valtioon terroristisen matkustamisen edistämistä varten tai yrittää antaa terroristista koulutusta.
Yhtä olennaista on pyrkiä estämään radikalisoitumista ja tehdä kotoutumisesta velvoittavampaa.
Ensimmäistä varten on muun muassa Ankkuritoiminta: Poliisi, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät ja terveydenhuolto tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten auttamiseksi varhaisessa vaiheessa.
Jälkimmäistä silmällä pitäen hallitus on säätänyt, että maahanmuuttajalla on jatkossa yhä vahvempi velvollisuus edistää kotoutumistaan ja työllistymistään hakeutumalla ja osallistumalla palveluihin.
Nämä kaikki ovat järkeviä toimia.
Orpon hallitus on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaa muun muassa maassaoloehtoja tiukentamalla, määräaikaistamalla turvapaikkaoikeuden ja pyrkimällä tehostamaan rikollisten palautuksia.
Näillä kaikilla toimilla ja sosiaalisiin sekä kulttuurisiin ongelmiin puuttumalla voidaan pyrkiä välttämään, ettei myös meillä ala tapahtua ääri-islamistista terroria.
