Missä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, siellä häivähdys sekasortoa.
Tämä tunne nousi pintaan, kun seurasi Trumpin laskeutumista Turkkiin.
Naton huippukokous Ankarassa alkoi lupaavasti. Puolustusliiton pääsihteeri Mark Rutten taustalla pyörivät mahtipontiset videot Airbusin ilmatankkauskoneista ja Saabin GlobalEye-valvonta- ja -tiedustelukoneista.
Askelmerkit olivat tarkkaan harkittuja.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että Rutte otti tammikuussa yhteyttä eurooppalaisiin Nato-maihin ja ehdotti hihojen käärimistä: Ankaraan leivottaisiin kymmenien miljardien eurojen puolustuskakku.
Amerikkalaiset olivat kyllästyneet eurooppalaisten kaunopuheisuuteen. Trumpin hallinto vaati nopeita ja konkreettisia todisteita Euroopan puolustuksen vahvistumisesta.
Niitä Ankarassa saatiin.
Rutte poseerasi lavalla yhdeksän pankinjohtajan kanssa ja esitteli ”Call to Action” -aloitteen. Se on Rutten sanoin ”vasta alkua”, että Banco Santander, Barclays, Deutsche Bank, Danske Bank ja muutamat muut rahoittajat ovat sijoittaneet puolustukseen yhteensä 217 miljardia dollaria.
Kansalliset puolustusbudjetit kasvavat kohisten. Suomi tekee historiansa kalleimman lentokonekaupan ostaessaan Saabilta GlobalEyen.
Pelkän koneen arvo on 400–500 miljoonaa euroa.
Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson painotti GlobalEyen olevan valtti ballististen ohjusten torjunnassa. Koneen järjestelmät välittävät tarkat maalikoordinaatit ohjusyksiköille, jotka torjuvat kovaa ja korkealta tulevat ohjukset.
Suomi varautuu tosissaan puolustamaan Helsinkiä ja muita kaupunkejaan Venäjän ballistisilta terrorihyökkäyksiltä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb korosti Nato-yhteisölle, että vuonna 2029 Suomen puolustusbudjetin arvo nousee 3,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen.
GlobalEyen Suomi ostaa ikiomaksi, mutta Airbusin ilmatankkauskoneita hankitaan yhdessä eurooppalaisten Nato-liittolaisten kanssa.
Juuri tiedustelukyvyssä ja ilmatankkauskyvyssä eurooppalaiset ovat olleet liian riippuvaisia amerikkalaisista.
Trumpille mikään ei tunnu riittävän.
Välillä vaikuttaa, että yhdysvaltalaiset toimittajat kärttämällä kärttävät Trumpilta raflaavia Grönlanti-lausuntoja. Silti ei ole kysyjän vika, jos vastauksista paljastuva totuus on ikävä.
– Tanska ei kuluta rahaa auttaakseen Grönlantia oikeasti, mutta alue on tärkeä palanen Yhdysvalloille, Trump sanoi.
Lausunto ei käänny parhain päin oikein mitenkään.
Trump päinvastoin jäädytti kokoustunnelmaa huomauttamalla, että hänen mielestään Yhdysvaltojen pitäisi hallita Grönlantia, ei Tanskan.
Trumpin lausunnoilla on kuitenkin hopeinen reunus. Ne perustelevat eurooppalaisille, miksi puolustusteollisuus on nostettava kukoistukseensa.
Saabin Johansson havainnollisti murrosta osuvasti. Pohjois-Amerikan osuus Nato-maiden puolustusmenoista on ollut 70 prosenttia ja Euroopan noin 30 prosenttia. Tavoitteena on saada punnukset nopeasti 50–50-asetelmaan.
Suomi ja Ruotsi pelaavat korttinsa fiksusti, kun ne suosivat uusissa hankinnoissaan Airbusin ja Saabin kaltaisia eurooppalaisyrityksiä. Trumpin jokainen Grönlanti-uhkaus paljastaa koruttomasti, että riippuvuutta USA:sta ei pidä kasvattaa.
IceEyen, Nokian ja Patrian kaltaiset suomalaisyritykset ovat Ankarassa vahvasti puheissa. Seuraavaksi on syytä toivoa, että onnistunut tuotekehitys muuttuu miljardidiileiksi ja työpaikoiksi.
Ilmakuoppia Natossa on riittänyt aina. Trump-kuohunnan varjoon saattaa jäädä tosiasia, että Ankaran puolustusteollisuusfoorumi oli väkevä lähtölaukaus eurooppalaisemmalle Natolle, jota Venäjän on lähes mahdotonta uhata.
Seuraavaksi on käännettävä katse Ukrainaan ja annettava ukrainalaisille aseita, joilla he pystyvät kiihdyttämään Venäjän sotahallinnon murenemista.
– Eilen ukrainalaiset lennokit iskivät öljynjalostamoon Siperiassa. Se ei ollut poikkeus, vaan uusi todellisuus, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi.
Putinismin konkurssi poistaisi pelon koko Euroopan yltä, mutta toivomalla se ei toteudu.
