Pääkirjoitus:USA:ssa tapahtui jotain niin kuohuttavaa, että jopa Trump perääntyi
Kuolemaan tuomitun Christa Piken erikoinen kohtalo on herätellyt maailmalla keskustelua teloitusten tulevaisuudesta.
Pike tuomittiin Yhdysvaltojen Tennesseessä koulutoverinsa murhasta jo 30 vuotta sitten. Kun kuolemantuomiota ryhdyttiin toimeenpanemaan syyskuun lopussa, myrkkyruiskeen annostelu meni pieleen eikä Pike kuollutkaan.
Nyt Pike pystyy taas puhumaan ja kävelemään, vaikka hetken ajan hänen uskottiin olevan aivokuollut. Pike on tiettävästi ensimmäinen myrkkyteloituksesta hengissä selvinnyt ihminen. Hänen rangaistuksensa täytäntöönpanon seuraavat askeleet ovat hämärän peitossa.
Christa Piken teloitusfarssin ei olisi pitänyt tapahtua alun alkaenkaan. Kuolemantuomio ei kuulu 2020-luvun oikeusvaltioon.
Yhdysvallat on käytännössä ainoa länsimaa, jossa kuolemanrangaistus on edelleen käytössä ja teloituksia myös toimeenpannaan. Ylipäänsä ihmisiä teloitettiin viime vuonna vain 17:ssä maailman maassa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty.
Maailmalla teloitettujen määrä kuitenkin kasvoi suurimmaksi 45 vuoteen.
Lähes kaikki Euroopan maat ovat sitoutuneet kuolemanrangaistuksen vastaiseen linjaan. Tuomio on edelleen käytössä vain Valko-Venäjällä, josta on tullut viime vuosina entistä vahvemmin Venäjän vasallivaltio.
Maailman ahkerin teloittaja on Kiina, jonka tarkkoja teloitusmääriä ei tiedetä.
Kuolemantuomio sotii länsimaista oikeusvaltioperiaatetta vastaan, koska sitä ei voi luonnollisesti perua täytäntöönpanon jälkeen.
Tämä on väärin, koska myös oikeusjärjestelmä voi erehtyä. Näyttö voi osoittautua vääräksi, todistaja valehdella tai uutta tietoa löytyä. Vankeustuomio voidaan purkaa ja tuomittu vapauttaa, mutta teloitettua ei.
Siksi kuolemantuomio edellyttää valtiolta sellaista erehtymättömyyttä, jota millään oikeusjärjestelmällä ei ole.
Kuolemanrangaistuksen puolesta on argumentoitu muun muassa sen pelotevaikutuksella. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan ei kuitenkaan ole nähtävissä, että kuolemantuomio ehkäisisi vakavia rikoksia vankeustuomiota paremmin.
Jos edes tehosta ei ole varmaa näyttöä, on vaikea perustella näin peruuttamatonta rangaistusta.
Yhteiskunnan pitää tietysti suojella kansalaisiaan ja rangaista tekijöitä rikoksista, varsinkin niistä kaikkein pahimmista. Vaaralliset ihmiset voidaan kuitenkin pitää poissa muiden luota muutenkin kuin tappamalla.
Pian Christa Piken tapauksen jälkeen USA:sta tuli vielä kuohuttavampia uutisia.
Puolustusministeri Pete Hegseth nimittäin ilmoitti Pentagonin suunnittelevan ensimmäistä julkista teloitusta lähes sataan vuoteen. Suunnitelman mukaan yleisö voisi seurata tapahtumaa suorassa lähetyksessä.
Joulukuussa teloitettava rikollinen on USA:n armeijan entinen psykiatri Nidal Hasan, joka surmasi 13 ihmistä sotilastukikohdassa Texasissa vuonna 2009.
Järkytys ilmoituksesta levisi nopeasti: YK kommentoi liveteloituksen rikkovan ehdotonta kidutuskieltoa. Amnesty kertoi pitävänsä sitä ihmisoikeuksien vastaisena.
– Jihadistit tekevät tällaista. Amerikka on tätä parempi, jyrähti vallassa olevan republikaanipuolueen kongressiedustaja Austin Scott.
Torstaina USA:sta kuuluikin kummia, kun presidentti Donald Trump julisti, ettei teloitusta striimatakaan. Mediatietojen mukaan Trump empi tempausta alun perinkin.
Trumpin ilmoitusta voidaan pitää yllättävänä, sillä hänet tunnetaan kuolemantuomion kiivaana kannattajana. Edellisellä presidenttikaudellaan Trump jatkoi lähes 20 vuoden tauon jälkeen liittovaltion suorittamia teloituksia. Aiemmin lokakuussa hän hyväksyi myös armeijan teloitusryhmän eli ampumisen käytön Hasanin teloituksessa.
Oikeuden ja kohtuuden nimissä on hyvä, että Trump harkitsee kantaansa edes näin vastenmielisessä tapauksessa. Kaikista teloituksista luopuminen hänen aikanaan on kuitenkin turha toivo.
Joskus hänen jälkeensä muutos voi onneksi olla mahdollinen: tutkimusyhtiö Gallupin mukaan kuolemantuomion kannatus on laskenut Yhdysvalloissa tasaisesti 1990-luvulta lähtien.
Kuolemantuomio ei tuo uhria takaisin eikä korjaa rikosta. Siksi olisi korkea aika lakkauttaa se kokonaan.