Saksassa tapahtui tällä viikolla jotain, minkä soisi herättävän huomiota jälleen kerran myös Suomessa.
Leipzig-Hallen lentoaseman alueelta löytyi keskiviikon vastaisena yönä drooni, joka kantoi erittäin räjähtävää materiaalia ja sytytintä. Vastaava iskutapa tunnetaan parhaiten Ukrainan sodasta, jossa se on kummankin osapuolen ahkerassa käytössä.
Leipzigin kentällä ei räjähtänyt, mutta kenties vain onnekkaan sattuman johdosta: räjähteen sytytyslaite todettiin vialliseksi. Toteutuessaan räjähdys olisi voinut pahimmillaan johtaa vaaralliseen eskalaatioon.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun räjähdelastissa ollut drooni löydettiin näin kaukaa Ukrainan rajasta. Lentokentältä on linnuntietä varsinaiselle sotatoimialueelle yli 800 kilometriä – suunnilleen saman verran kuin Helsingistä Rovaniemelle.
Moni suomalainen on tuskin kuullutkaan Leipzigin lentoasemasta, mutta droonin kohteena se ei vaikuta sattumanvaraiselta. Kenttä on ukrainalaisten Antonov-rahtikoneiden eurooppalainen tukikohta, jonka kautta kulkee asetoimituksia Ukrainalle ja Naton strategisia ilmakuljetuksia.
Saksan viranomaiset suhtautuvat tapaukseen suurella vakavuudella. Maan sisäministeri Alexander Dobrindt keskeytti kesälomansa ja julisti tapauksen merkitsevän ”uutta uhkatasoa”.
Asian tutkinta on vasta alkutekijöissään, eikä tekijästä ole varmaa näyttöä. Dobrindtin mukaan tapaus vaikuttaa kuitenkin ammattimaisesti toteutetulta ja siihen voi liittyä vieraita valtioita.
Ukrainan sodan aikana muuallakin Euroopassa on nähty ennennäkemätön sabotaasien aalto: muun muassa kaapelivaurioita, tuhopolttoja, GPS-häirintää ja kyberhyökkäyksiä. Monessa tapauksessa syyttävä sormi on osoittanut Venäjää.
Jo kaksi vuotta sitten samaisella Leipzigin lentoasemalla räjähti palopommi, joka oltiin ujuttamassa DHL:n rahtikoneen kyytiin. Tiedustelulähteiden ja syyttäjän mukaan operaation taustalla toimi Venäjän tiedustelupalvelu.
Turvallisuusalan johtaviin ajatushautomoihin lukeutuva IISS arvioi puolestaan vastikään, että Venäjä on suorittanut myös laaja-alaista droonivalvontaa sotilaskohteissa Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa.
Venäjä itse kiisti liittyvänsä Leipzigin keskiviikon droonitapaukseen mitenkään, kuten käytännössä kaikkiin muihinkin hämäryyksiin aiemmin.
Joka tapauksessa läheltä piti -tilanne muistuttaa jälleen kerran valppauden ja varautumisen tärkeydestä Euroopassa. Läntiset johtajat, puolustusliitto Naton pääsihteeri Mark Rutte etunenässä, ovat jo pitkään toistelleet, ettemme ole sodassa, mutta emme myöskään elä rauhan aikaa.
Tämä harmaa alue ulottuu myös Suomeen. Suomi on Nato-maa, jolla on allianssin pisin raja Venäjän kanssa ja jossa sijaitsee tärkeää Itämeren logistiikkaa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on puhunut ”laajasta usvaisesta tilasta” sodan ja rauhan välissä.
Vaikka tilanne on erikoinen ja uhkaavakin, syytä paniikkiin ei ole. Tämä on erityisen tärkeää muistaa, koska yksi hybriditoimien tavoitteista on tunkeutua tavallisten ihmisten pään sisään ja lietsoa pelkoa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen arvioi, että mikäli Leipzigin tuore tapaus todetaan tarkoitukselliseksi iskuyritykseksi, pyrkimyksenä olisi nimenomaan horjuttaa lännen mielialaa.
– Se olisi viesti, että Ukrainan tukeminen ei ole enää turvallista edes satojen kilometrien päässä rintamasta, Vanhanen kirjoittaa.
Leipzigin drooni tuskin tarkoitti sodanjulistusta Saksalle, mutta se oli muistutus siitä, että Ukrainan sota ei ole pelkästään Ukrainan sisällä käytävä sota. Ukrainasta tutut teknologiat ja toimintatavat leviävät myös muiden Euroopan maiden ilmatiloihin ja infrastruktuuriin.
Harmaa alue laajenee. Panikoinnin sijaan tarvitaan vakautta ja pitkäjänteisiä toimia turvallisuuden vahvistamiseksi.
Usvan keskellä on katsottava tulevaan tavallistakin tarkkaavaisemmin.
