Pääkirjoitus:Ydinvoimaa tarvitaan lisää

Iltalehti paljasti huhtikuussa, että Pyhäjoelle aiotaan rakentaa uusi ydinvoimala, johon tulee yhdysvaltalaisvalmisteinen reaktori.

Maanantaina tiedot täsmentyivät: suomalainen kiinteistövarainhoitoyhtiö Trevian kokoaa hankkeen taakse infrastruktuurirahastoa, johon on tulossa sijoittajiksi pääomasijoittajia ja institutionaalisia sijoittajia.

Uuden ydinvoimalan suunnitelmat ovat pitkällä. Hanke on tarkoitus julkistaa tänä syksynä.

Tämä on hieno uutinen, ja toivottavasti hanke etenee. Suomi tarvitsee lisää perusvoimaa, joka tuottaa sähköä tasaisesti, jatkuvasti ja riippumatta ulkoisista sääoloista, kuten tuulesta tai auringonpaisteesta.

Myös Fortum on kiinnostunut rakentamaan lisää ydinvoimaa Suomeen. Yhtiö on ostanut Loviisasta lisää maa-alueita, joita se kehittää pitkällä aikavälillä ydinvoiman tarpeisiin.

Toivottavasti myös tämä hanke etenee. Aikataulusta voidaan olla jo sähköntarpeen kasvaessa myöhässä, mutta kuitenkin.

Petteri Orpon (kok) hallitus on sitoutunut lisäydinvoiman rakentamiseen. Hallitusohjelman mukaan Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa.

– Hallitus sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät. Hallitus edistää ydinvoimahankkeiden rahoitusratkaisuja, hallitusohjelmassa luvataan.

Perusvoiman tarve on ilmeinen, vaikkakin ydinvoiman lisärakentaminen vaatii yhteiskunnan tukea. Sähkönkulutus kasvaa, koska yhteiskunta sähköistyy. Teollisuus, kodit ja liikenne korvaavat vanhoja polttoaineita sähköllä. Esimerkiksi datakeskukset, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto sekä akkutehtaat käyttävät valtavia määriä energiaa.

Kansalaisia huolettavat erityisesti energiasyöpöt datakeskukset: miten niiden nielemä energiamäärä vaikuttaa tavallisen kuluttajan sähkön hintaan?

Kansalaisten huoli on varsin perusteltu. Esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin verkonsuunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo on kertonut HS:lle, että jos suuri osa suunnitelluista datakeskushankkeista toteutuu, sähkön hinta voi nousta.

Fingrid on arvioinut sähkönkulutuksen jopa kaksinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Sähköntuotantokin kasvaa. Fingridin mukaan pitkän aikavälin ennusteessa tuulivoima on sähköntuotannon kasvun veturi. Myös aurinkovoiman osuuden uskotaan kasvavan voimakkaasti. Nämä eivät kuitenkaan poista varman perusvoiman, ydinvoiman, tarpeellisuutta.

Ydinvoimaa, myös pieniä reaktoreita, kehittämällä taataan myös se, että kuluttajien maksamat sähkölaskut eivät kasva kohtuuttomiksi – joko kokonaisuudessaan tai energiapiikkien aikana. Monilla lienee vielä tuoreessa muistissa, millaiseen tukitoimisirkukseen Sanna Marinin (sd) hallitus ajautui talvella 2022–23 korkeiden sähkönhintojen vuoksi.

Selvää on, että Suomi tarvitsee kipeästi investointeja, myös datakeskuksia.

Hyvää hyvyyttään niitä pyörittävät yhtiöt eivät kuitenkaan Suomeen hakeudu, vaan ne haluavat puhdasta ja edullista sähköä, viileän ilmaston ja vakaan sähköverkon.

Sitä, että nämä yhtiöt saavat halvalla energiansa, ei voida maksattaa tavallisilla suomalaisilla. Energiasyöpöltä yritystoiminnalta pitää pystyä vaatimaan myös yhteiskunnallista vastuuta, kuten hukkalämmön tuottamisen ja työllistämisen muodoissa.

Energiapaletti on hyvin vaativa kokonaisuus. Samaan aikaan pitää pystyä viemään eteenpäin kaikkia energiamuotoja, mukaan lukien energian varastointia.

Perusvoimasta on pidettävä huolta. Edullinen energia ja sen riittävyys ovat kilpailuvaltteja jatkossakin investointeja ajatellen. Lisäksi pitää huolehtia muun muassa yhteistuotantovoimaloista jo pelkästään huoltovarmuuden takia.