Pääkirjoitus:Yleisradio maksaa lobbareille 200 000 euroa, että se saisi pitää yli 500 000 000 euron salaisuuden
Yleisradiota on perinteisesti sanottu ”eduskunnan radioksi”, sillä yhtiötä koskevat päätökset on haluttu tehdä parlamentaarisesti – hallituspuolueet ja oppositiopuolueet yhdessä.
Pari vuotta sitten Ylen rahoitusta ja tehtäviä pohtinut työryhmä päätyi vähentämään Ylen budjettia rahtusen. Samalla kansanedustajat edellyttivät, että Ylen pitäisi avata rahankäyttöään aktiivisesti.
Yle käyttää joka vuosi yli 500 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa. Perinteisesti yhtiö on ollut hyvin kitsas kertomaan, mihin kaikkeen veronmaksajien raha oikein kuluu.
Yleensä veroeurojen kohtalo on helppo selvittää, sillä julkisuuslain perusteella esimerkiksi valtion ja kuntien kulut ovat avoimia yksittäistä kuittia myöten. Julkisuuslaki ei kuitenkaan koske osakeyhtiöitä, vaikkapa nyt Yleisradiota. Tällä haavaa Yle saa itse päättää, mitä se kertoo omasta toiminnastaan ja millä tarkkuudella.
Oikeusministeriössä on jo vuosia puuhattu uudistusta, jossa Ylekin pakotettaisiin avaamaan menonsa. Yleisradio on vastustanut hanketta ankarasti.
Tällä viikolla Iltalehti paljasti, että Yle on tänä kesänä palkannut lobbariyhtiöt ajamaan omia ”hallitusohjelmatavoitteitaan”. Niiden kärjessä on paitsi Yleisradion vöyrään rahoituksen turvaaminen, myös sen takaaminen, ettei Ylen vastedeskään tarvitsisi julkisuuslain velvoittamana kertoa, mihin se käyttää rahansa.
Käytännössä Yle käyttää 200 000 euroa veronmaksajien rahaa siihen, etteivät veronmaksajat saisi vastedeskään tietää, miten heidän eurojaan käytetään.
Yle perustelee pimityshaluja sillä, että avoimuus rahankäytössä ”vaarantaisi sananvapauden”. Perustelu on irvokas, koska sananvapauteen nimenomaan kuuluu ihmisten oikeus saada tietoja – erityisesti julkisista asioista.
Ylen mukaan avoimuus loisi myös epätasa-arvoisen asetelman eri mediapalveluiden välille – eiväthän yksityiset yrityksetkään kerro budjeteistaan täysin avoimesti. Tämäkin perustelu on eriskummallinen, sillä Yleisradio ei omien sanojensa mukaan millään tavalla kilpaile kaupallisen median kanssa, päinvastoin.
Oikeasti verovarojen käytön pitäisi olla julkista. Avoimuus takaa sen, että varoja käytetään tehokkaasti.
Yleisradion omat ponnistelut rahankäytön avaamiseksi ovat surkuhupaisia. Vastikään Yle julkaisi mittavan selvityksen siitä, miten ”tehokas” Ylen organisaatio on ja miten huolella se käyttää veronmaksajien rahaa.
Selvityksen lopputulos oli helppo arvata ennalta, koska selvitys perustui lähinnä Ylen omien pomojen haastatteluihin ja yhtiön itse toimittamaan materiaaliin.
Mutta kun Yleltä yrittää kysyä vaikkapa sitä, miten paljon se maksoi entisen toimitusjohtajansa ja nykyisen palkkalobbarin Merja Ylä-Anttilan kunniaksi tehdystä muotokuvasta, vastausta on turha odottaa – se kun on yrityssalaisuus.
Ei voi olla veronmaksajien etu, että verovaroin pyörivä mediayhtiö pyrkii suoraan vaikuttamaan hallituksen politiikkaan, palkkaa lobbareita edistämään asemaansa ja taistelee tiukasti salaisuuksiensa puolesta.
Todellisuudessa siihen, ettei verovarojen käytöstä haluta tehdä julkista, voi olla vain yksi syy: Ylessä tiedetään, ettei sen tapa käyttää veronmaksajien rahaa kestä julkisuutta.